<?xml version='1.0' encoding='UTF-8'?><?xml-stylesheet href="http://www.blogger.com/styles/atom.css" type="text/css"?><feed xmlns='http://www.w3.org/2005/Atom' xmlns:openSearch='http://a9.com/-/spec/opensearchrss/1.0/' xmlns:georss='http://www.georss.org/georss' xmlns:gd='http://schemas.google.com/g/2005' xmlns:thr='http://purl.org/syndication/thread/1.0'><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218</id><updated>2011-07-30T16:56:50.025-07:00</updated><category term='Cholelithiasis'/><category term='Tauriinin plasmapitoisuus'/><category term='Fineli'/><category term='Tauriini ja etanoli . Homotauriinijohdos acamprosaatti.'/><category term='Neuroprotektiosta yleensä'/><category term='Etanoli ja glysiini. Glysiinireseptori'/><category term='TSM-suhde'/><category term='acamprosaatti'/><category term='Tauriini ja aivoperäinen kouristus'/><category term='Tauriini ja thalamus'/><category term='Tauriini ja taurus'/><category term='Näkökyky'/><category term='Tauriinin puute'/><category term='Tauriini ja psyykke'/><category term='MeningoEncephalitis'/><category term='CAVEOLA. CAVEOLIINI'/><category term='Tauriini ja sappi'/><category term='aminosulfonihappo'/><category term='Kondroitiinisulfaatti'/><category term='Tauriinin vaarat'/><category term='Zn ja tauriini'/><category term='Homocysteiinivälituotteen merkitys'/><category term='Ravinnon orgaani rikki'/><category term='Tauriinin synteesi'/><category term='Lähteenä Lambert. Sensing a change in the cell volyme'/><category term='Lähteenä Lambert. TauT'/><category term='Sapen  fosfolipidikokoomus koirassa'/><category term='TauT'/><category term='ASP/tauriini suhde ; ASP/ GABA :suhde.'/><category term='Tauriini ja ortopedia'/><category term='PLA2 entsyymiperheen osuus'/><category term='Lähteenä Lambert'/><category term='Tauriini ja silmä'/><category term='Sapen  fosfolipidikokoomus. Cholecystitis'/><category term='Campral'/><category term='Lähteenä Lambert. Kaavakuva solun tauriinipitoisuuden säätelystä'/><title type='text'>Tauriini</title><subtitle type='html'></subtitle><link rel='http://schemas.google.com/g/2005#feed' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/posts/default'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default?max-results=100'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/'/><link rel='hub' href='http://pubsubhubbub.appspot.com/'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><generator version='7.00' uri='http://www.blogger.com'>Blogger</generator><openSearch:totalResults>50</openSearch:totalResults><openSearch:startIndex>1</openSearch:startIndex><openSearch:itemsPerPage>100</openSearch:itemsPerPage><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-4026121603158661877</id><published>2011-06-01T13:17:00.000-07:00</published><updated>2011-06-01T13:34:00.255-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Sapen  fosfolipidikokoomus. Cholecystitis'/><title type='text'>Fosfolipidit sappitulehduksessa</title><content type='html'>&lt;div&gt;&lt;div&gt;&lt;div id="issueNavigation_titleBar"&gt;&lt;a href="http://informahealthcare.com/toc/clb/21/2"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/a&gt;&lt;a href="http://informahealthcare.com/doi/abs/10.3109/00365516809084280" class="forward"&gt;&lt;/a&gt;             &lt;/div&gt;     &lt;div class="arttitle"&gt;Ihmisen maksasapen, sappirakkosapen ja plasman fosfolipidit akuutissa  sappirakontulehduksessa&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Phospholipids in Human Hepatic Bile, Gall Bladder Bile, and Plasma in Cases with Acute Cholecystitis&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;                                    1968, Vol. 21, No. 2                 ,                                  Pages 168-176                                                                                                                                   &lt;/div&gt;&lt;div class="content_links"&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;&lt;a class="pdflink" target="_blank" title="Opens new window" href="http://informahealthcare.com/doi/pdf/10.3109/00365516809084279"&gt; PDF                         (697 KB)                     &lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&lt;li&gt;&lt;a class="pdflink" target="_blank" title="Opens new window" href="http://informahealthcare.com/doi/pdfplus/10.3109/00365516809084279"&gt; PDF Plus                         (249 KB)                     &lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&lt;li&gt;&lt;a href="http://informahealthcare.com/page/publishingservices/reprints"&gt;Reprints&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&lt;li&gt;&lt;a href="http://comms.informahealthcare.com/our_services_and_products/permissions"&gt;Permissions&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;/div&gt;&lt;div class="artAuthors"&gt;&lt;a class="entryAuthor" href="http://informahealthcare.com/action/doSearch?action=runSearch&amp;amp;type=advanced&amp;amp;result=true&amp;amp;prevSearch=%2Bauthorsfield%3A%28Gottfries%2C+A.%29"&gt;A. Gottfries&lt;span class="NLM_xref-aff"&gt;&lt;sup&gt;1&lt;/sup&gt;&lt;/span&gt;, &lt;/a&gt;&lt;a class="entryAuthor" href="http://informahealthcare.com/action/doSearch?action=runSearch&amp;amp;type=advanced&amp;amp;result=true&amp;amp;prevSearch=%2Bauthorsfield%3A%28Nilsson%2C+S.%29"&gt;S. Nilsson&lt;span class="NLM_xref-aff"&gt;&lt;sup&gt;1&lt;/sup&gt;&lt;/span&gt;, &lt;/a&gt;&lt;a class="entryAuthor" href="http://informahealthcare.com/action/doSearch?action=runSearch&amp;amp;type=advanced&amp;amp;result=true&amp;amp;prevSearch=%2Bauthorsfield%3A%28Samuelsson%2C+B.%29"&gt;B. Samuelsson&lt;span class="NLM_xref-aff"&gt;&lt;sup&gt;1&lt;/sup&gt;&lt;/span&gt; and &lt;/a&gt;&lt;a class="entryAuthor" href="http://informahealthcare.com/action/doSearch?action=runSearch&amp;amp;type=advanced&amp;amp;result=true&amp;amp;prevSearch=%2Bauthorsfield%3A%28Scherst%C3%A9n%2C+T.%29"&gt;T. Scherstén&lt;span class="NLM_xref-aff"&gt;&lt;sup&gt;1&lt;/sup&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;a class="ref" href="http://informahealthcare.com/action/showPopup?citid=citart1&amp;amp;id=fn1&amp;amp;doi=10.3109/00365516809084279"&gt;&lt;sup&gt;†&lt;/sup&gt;&lt;/a&gt;&lt;div class="fulltext"&gt;&lt;sup&gt;1&lt;/sup&gt;Surgical Department II, Sahlgrenska Sjukhuset, and Department of Medical Biochemistry, University of Göteborg, Göteborg, Sweden&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div class="NLM_author-notes"&gt; &lt;div class="NLM_corresp"&gt;&lt;sup&gt;†&lt;/sup&gt;&lt;i&gt;Correspondence&lt;/i&gt;: T. Scherstén, Kirurgiska Kliniken II Sahlgrenska Sjukhuset, Göteborg, Sweden&lt;/div&gt; &lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;div class="abstractSection"&gt; &lt;p class="first"&gt;Tässä göteborgilaistutkimuksessa selvitettiin mainittujen sappiperäisten fosfolipidien koostumus  18 potilaalta, jotka operoitiin akuutin sappitulehduksen takia ja  saatuja arvoja verrattiin 11 potilaaseen, jotka oli operoitu komplisoitumattoman sappikivitaudin takia  tai mahahaavan takia.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="first"&gt;The  composition of phospholipids in hepatic bile, gall bladder bile, and  plasma from 18 patients operated on for acute cholecystitis was compared  to the corresponding composition in 11 patients operated on for  uncomplicated gall stone disease or peptic ulcer.&lt;/p&gt; &lt;p&gt;Akuutissa kolekystiitissä lysolesitiinin ( LPC) suhteellinen ja absoluuttinen pitoisuus oli alentunut plasmassa ja kohonnut maksasapessa&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;In acute  cholecystitis the relative and absolute concentration of lysolecithin  was found to be decreased in plasma and increased in hepatic bile&lt;/span&gt;.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;kaikkien fosfatidien sbsoluttiset ja relatiiviset pitoisuudet  sappirakossa vaihtelivat suuresti akuutin sappirakon tulehduksen aikana, mikä mahdollisesti heijastaa sairaan sappirakon sisällön vaihtelevaa resrorboitumista.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p style="font-weight: bold;"&gt;The  absolute as well as the relative concentration of all the phosphatides  in the gall bladder bile varied widely in cases with acute  cholecystitis, which probably reflects a variation in the resorption of  the content of the diseased gall bladder.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Niissä tapauksissa, joissa  sappirakon sappi oli väritöntä, esiintyi kaikkia fosfatideja hyvin vähäisissä pitoisuuksissa.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;In cases with colourless bile  in the gall bladder all the phosphatides occurred in very low  concentrations. &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kuitenkin lysolesitiinin (LPC) suhteellinen pitoisuus tulehtuneessa sappirakossa havaittiin merkitsevästi kohonneeksi  ja kolmessa   tapauksessa juuri tämän fosfatidin pitoisuudet olivat erittäin korkeat.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p style="font-weight: bold;"&gt;However, the relative concentration of lysolecithin in  the ‘cholecystic’ gall bladders was found to be significantly increased  and in three cases the absolute concentration of this phosphatide was  found to be very high.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Sapen lysolesitiinin kohonnut pitoisuus  akuutissa  sappirakontulehduksessa  saattanee olla aiheutunut extrahepaattisesta lesitiinin (=fosfatidyylikoliini, PtC, PC) hydrolyysistä . Tälle tulkinnalle on myös näyttöä.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p style="font-weight: bold;"&gt;The increased concentration of lysolecithin in  bile from cases with acute cholecystitis may be caused by extrahepatic  hydrolysis of lecithin, and evidence in favour of this interpretation is  given.&lt;/p&gt; &lt;p class="last"&gt;Tutkimuksen aikaan (1968)  ei voitu sanoa oliko kohonnut lysolesitiinipitoisuus akuutissa kolekystiitissä primääriostä vai sekundääristä. &lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p style="font-weight: bold;" class="last"&gt;Whether the increased concentration of  lysolecithin in bile is primary or secondary to the acute cholecystitis  cannot be answered by the present investigation.&lt;/p&gt; &lt;/div&gt;&lt;div class="keywords"&gt;&lt;h3 class="section_heading"&gt;                     Keywords                 &lt;/h3&gt;&lt;a href="http://informahealthcare.com/action/doSearch?action=runSearch&amp;amp;type=advanced&amp;amp;result=true&amp;amp;prevSearch=keywordsfield%3A%28%22Acute+cholecystitis%22%29"&gt;Acute cholecystitis&lt;/a&gt;,  &lt;a href="http://informahealthcare.com/action/doSearch?action=runSearch&amp;amp;type=advanced&amp;amp;result=true&amp;amp;prevSearch=keywordsfield%3A%28%22bile%22%29"&gt;bile&lt;/a&gt;,  &lt;a href="http://informahealthcare.com/action/doSearch?action=runSearch&amp;amp;type=advanced&amp;amp;result=true&amp;amp;prevSearch=keywordsfield%3A%28%22liver+diseases%22%29"&gt;liver diseases&lt;/a&gt;,  &lt;a href="http://informahealthcare.com/action/doSearch?action=runSearch&amp;amp;type=advanced&amp;amp;result=true&amp;amp;prevSearch=keywordsfield%3A%28%22lysolecithin%22%29"&gt;lysolecithin&lt;/a&gt;,  &lt;a href="http://informahealthcare.com/action/doSearch?action=runSearch&amp;amp;type=advanced&amp;amp;result=true&amp;amp;prevSearch=keywordsfield%3A%28%22phospholipids%22%29"&gt;phospholipids&lt;/a&gt;,  &lt;a href="http://informahealthcare.com/action/doSearch?action=runSearch&amp;amp;type=advanced&amp;amp;result=true&amp;amp;prevSearch=keywordsfield%3A%28%22plasma%22%29"&gt;plasma&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;&lt;br /&gt;Read More: &lt;a href="http://informahealthcare.com/doi/abs/10.3109/00365516809084279?journalCode=clb"&gt;http://informahealthcare.com/doi/abs/10.3109/00365516809084279?journalCode=clb&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-4026121603158661877?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/4026121603158661877/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=4026121603158661877' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/4026121603158661877'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/4026121603158661877'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/06/fosfolipidit-sappitulehduksessa.html' title='Fosfolipidit sappitulehduksessa'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-6295831500460400564</id><published>2011-06-01T13:11:00.000-07:00</published><updated>2011-06-01T13:13:09.571-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Sapen  fosfolipidikokoomus koirassa'/><title type='text'>Koiran sapen fosfatidyletanolamini ja fosfatidylseriini</title><content type='html'>&lt;h1 class="article-title"&gt;&lt;span style="font-size:100%;"&gt;FATTY ACID COMPOSITION OF PHOSPHATIDYL ETHANOL-AMINE AND PHOSPHATIDYL SERINE FROM DOG BILE&lt;/span&gt;&lt;/h1&gt;&lt;p class="author"&gt;U. K. Misra, D. A. Turner &lt;/p&gt;&lt;hr class="clear"&gt;&lt;p class="citationLine"&gt;&lt;span class="italic"&gt;Canadian Journal of Biochemistry&lt;/span&gt;, 1964, 42:309-316, 10.1139/o64-036&lt;/p&gt;&lt;div class="box-pad border-lightgray margin-bottom"&gt;&lt;h2 id="absHdr"&gt;Abstract&lt;/h2&gt;&lt;div&gt;&lt;div class="abstractSection"&gt; &lt;p class="first last"&gt;Phosphatidyl  ethanolamine (PE)  and phosphatidyl serine (PS) extracted from dog bile have been  separated by means of ammonium silicate column chromatography.&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;  Concentration of phosphatidyl serine in dog bile is about seven times  higher than phosphatidyl ethanolamine.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="first last"&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;&lt;/span&gt; Fatty acid analysis by gas  chromatography showed that phosphatidyl ethanolamine contains about 26%  palmitic acid, 18% stearic acid, 11% linoleic acid, 2% linolenic acid,  9% arachidonic acid, 3% C22:5 fatty acid, and 6% C22:6 fatty acid.&lt;/p&gt;&lt;p class="first last"&gt;The  concentrations of these fatty acids observed in phosphatidyl serine are  different; palmitic acid represents about 43%, stearic acid 9%, linoleic  acid 24%, linolenic acid a trace amount, and arachidonic acid 5%; C22:5  and C22:6 fatty acids are absent.&lt;/p&gt; &lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-6295831500460400564?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/6295831500460400564/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=6295831500460400564' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/6295831500460400564'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/6295831500460400564'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/06/koiran-sapen-fosfatidyletanolamini-ja.html' title='Koiran sapen fosfatidyletanolamini ja fosfatidylseriini'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-8974914932094671771</id><published>2011-06-01T12:25:00.000-07:00</published><updated>2011-06-01T13:01:25.439-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Tauriini ja sappi'/><title type='text'>Maksateitten syöpä yleistyy maailmassa. Syitä etistään.</title><content type='html'>&lt;div class="cit"&gt;&lt;a title="HPB : the official journal of the International Hepato Pancreato Biliary Association."&gt;Tiedemiehet tutkivat, mitä eroja löytyy egyptiläisten ja brittiläisten potilaitten lesitiinissä ( fosfatidylkoliini, PC)  ja sappihapoissa. Katsottiin myös eroja  pahanlaatuista cholangiocarcinomaa sairastavien ja muitten potilaitten  kesken&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;LÄHDE:&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;HPB (Oxford).&lt;/a&gt; &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;2011 Jun&lt;/span&gt;;13(6):385-90. doi: 10.1111/j.1477-2574.2011.00296.x. Epub  2011 Mar 22.&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;  Differences in phosphatidylcholine and bile acids in bile from Egyptian and UK patients with and without cholangiocarcinoma.&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;div class="auths"&gt;&lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Hashim%20Abdalla%20MS%22%5BAuthor%5D"&gt;Hashim Abdalla MS&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Taylor-Robinson%20SD%22%5BAuthor%5D"&gt;Taylor-Robinson SD&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Sharif%20AW%22%5BAuthor%5D"&gt;Sharif AW&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Williams%20HR%22%5BAuthor%5D"&gt;Williams HR&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Crossey%20MM%22%5BAuthor%5D"&gt;Crossey MM&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Badra%20GA%22%5BAuthor%5D"&gt;Badra GA&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Thillainayagam%20AV%22%5BAuthor%5D"&gt;Thillainayagam AV&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Bansi%20DS%22%5BAuthor%5D"&gt;Bansi DS&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Thomas%20HC%22%5BAuthor%5D"&gt;Thomas HC&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Waked%20IA%22%5BAuthor%5D"&gt;Waked IA&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Khan%20SA%22%5BAuthor%5D"&gt;Khan SA&lt;/a&gt;.&lt;/div&gt;&lt;div class="aff"&gt;&lt;h3 class="label"&gt;Source&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;Hepatology  and Gastroenterology Section, Division of Diabetes Endocrinology and  Metabolism, Department of Medicine, Imperial College London, St Mary's  Hospital, London, UK National Liver Institute, Menoufiya University,  Shebin El Khom, Egypt.&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;div class="abstr"&gt;&lt;h3&gt;Abstract. Suomennosta abstraktista.&lt;br /&gt;&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;TAUSTA:  Cholangiocarcinoma (CC) on fataali pahanlaatuinen tauti ja kautta maailman se  on lisääntymään päin melkoisin alueellisin variaatioin. Nykyiset tekniikat hyvänlaatuisen ja pahanlaatuisen sappitietaudin  erottamiseksi  eivät ole mitenkään tyydyttävän tasoisia.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p style="font-weight: bold;"&gt;Background:   Cholangiocarcinoma (CC) is a fatal malignancy, the incidence of which  is increasing worldwide, with substantial regional variation. Current  diagnostic techniques to distinguish benign from malignant biliary  disease are unsatisfactory.&lt;/p&gt;&lt;p style="font-weight: bold;"&gt;&lt;span style="font-weight: normal;"&gt;Sapen metabolisen profiilin kartoittaminen  saattaisi auttaa erottamaan hyvänlaatuisia tauteja pahanlaatuisista.  Ei ole aiemmin tehtykään mitään tutkimusta, jossa vertailtaisiin kahta geografisesti ja rodullisesti erilaista  cholangiocarsinomapotilasryhmää. &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Metabolic profiling of bile may help to  differentiate benign from malignant disease. No previous studies have  compared the metabolic profiles of bile from two geographically and  racially distinct groups of CC patients.&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;TYÖN TARKOITUS:&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla sapen metabolisia profiileja  käyttämällä in vitro protoni magnetoresonanssispektroskopiaa; potilaat olivat egyptiläisä ja brittiläisiä malignia CC:tä potevia sekä eräitä , ei- maligneja sappitietauteja potevia. &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p style="font-weight: bold;"&gt;Objectives:  This study aimed  to compare metabolic profiles of bile, using in vitro proton magnetic  resonance spectroscopy, from CC patients from Egypt and the UK, and from  patients with CC and patients with non-malignant biliary disease.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;  Käytetyt menetelmät: Yhteensä 29 sappinestenäytettä kerättiin cholangiografian aikana ja analysoitiin käyttämällä 11.7-T järjestelmää.  Näytteistä 7 oli CC potilailta  Egyptistä ( n= 4) ja Britanniasta ( n= 3)  ja 21 näytettä oli hyvänlaatuista biliaarista tautia potevilta. Näistä  diagnooseista erittelynä: choledocholithiasis (n= 8) , Oddin sfinkterin toiminnallinen vika ( n= 8), primäärinen sklerosoiva cholangiitti(n= 5) .&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Methods:  A total of 29 bile samples, collected at cholangiography, were  analysed using an 11.7-T system. Samples were from eight CC patients in  either Egypt (n= 4) or the UK (n= 4) and 21 patients with benign  biliary disease (choledocholithiasis [n= 8], sphincter of Oddi  dysfunction [n= 8], primary sclerosing cholangitis [n= 5]). &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;TULOKSIA: Pahanlaatuista sappitiesyöpää (CC) sairastavilla oli sapen lesitiini ( fosfatidyylikoliini, PtC) merkitsevästi alentunut. Egyptin sappitiesyöpä (CC) potilailla oli  merkitsevästi alemmat sappiteitten  lesitiini (PtC) pitoisuudet verrattuna brittiläisiin.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Results:   Bile phosphatidylcholine (PtC) was significantly reduced in CC patients.  Egyptian CC patients had significantly lower biliary PtC levels  compared with UK patients. &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tauriiniin- ja glysiiniin- konjugoituneet sappihapot (H-26 ja vastaavasti H-25 protonia) olivat merkitsevästi kohonneet pahanlaatuista sappitiesyöpää potevilla verrattuna niitten sappeen, joilla oli hyvänlaatuinen tauti.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Taurine- and glycine-conjugated bile acids  (H-26 and H-25 protons, respectively) were significantly elevated in  bile from patients with CC compared with bile from patients with benign  diseases (P= 0.013 and P &amp;lt; 0.01, respectively). &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;YHTEENVETO: Maksan sappitiehyeitten fosfatidyylikoliini (lesitiini, PtC) pitoisuudet  erottavat pahanlaatuisen sappitiesyövän hyvänlaatuisesta sappiteitten taudista.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Egyptiläisillä ilmenevä  alentunut biliaarinen fosfatidyylikoliinipitoisuus verrattuna brittiläisten arvoihin saattanee heijastaa taustalla olevaa syöpää kehittävää mekanismia.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p style="font-weight: bold;"&gt;Conclusions:  Biliary  PtC levels potentially differentiate CC from benign biliary disease.  Reduced biliary PtC in Egyptian compared with UK patients may reflect  underlying carcinogenic mechanisms.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-8974914932094671771?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/8974914932094671771/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=8974914932094671771' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/8974914932094671771'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/8974914932094671771'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/06/maksateitten-syopa-yleistyy-maailmassa.html' title='Maksateitten syöpä yleistyy maailmassa. Syitä etistään.'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-5191185343128242015</id><published>2011-06-01T12:19:00.000-07:00</published><updated>2011-06-01T12:53:11.794-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Tauriini ja aivoperäinen kouristus'/><title type='text'>Liponihapon vaikutus tauriinin metaboliaan</title><content type='html'>&lt;div class="cit"&gt;&lt;a title="Arquivos de neuro-psiquiatria."&gt;Arq Neuropsiquiatr.&lt;/a&gt; 2011;69(2B):360-4.&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; &lt;/span&gt;Lipoic acid effects on glutamate and taurine concentrations in rat hippocampus after pilocarpine-induced seizures.&lt;/div&gt;&lt;div class="auths"&gt;&lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Santos%20PS%22%5BAuthor%5D"&gt;Santos PS&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Camp%C3%AAlo%20LM%22%5BAuthor%5D"&gt;Campêlo LM&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Freitas%20RL%22%5BAuthor%5D"&gt;Freitas RL&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Feitosa%20CM%22%5BAuthor%5D"&gt;Feitosa CM&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Saldanha%20GB%22%5BAuthor%5D"&gt;Saldanha GB&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Freitas%20RM%22%5BAuthor%5D"&gt;Freitas RM&lt;/a&gt;.&lt;/div&gt;&lt;div class="aff"&gt;&lt;h3 class="label"&gt;Source&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;Pós-Graduação  em Ciências Farmacêuticas, Núcleo de Tecnologia Farmacêutica,  Laboratório de Pesquisa em Neuroquímica Experimental, Universidade  Federal do Piauí (, Teresina, PI, Brazil.&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;div class="abstr"&gt;&lt;h3&gt;Abstract&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;Pilocarpine-induced  seizures can be mediated by increases in oxidative stress and by  cerebral amino acid changes. The present research suggests that  antioxidant compounds may afford some level of neuroprotection against  the neurotoxicity of seizures in cellular level.&lt;/p&gt;&lt;p&gt; &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;The objective of the  present study was to evaluate the lipoic acid (LA) effects in glutamate  and taurine contents &lt;/span&gt;in rat &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;hippocampus &lt;/span&gt;after pilocarpine-induced  &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;seizures&lt;/span&gt;. Wistar rats were treated intraperitoneally (i.p.) with 0.9%  saline (Control), pilocarpine (400 mg/kg, Pilocarpine), LA (10 mg/kg,  LA), and the association of LA (10 mg/kg) plus pilocarpine (400 mg/kg),  that was injected 30 min before of administration of LA (LA plus  pilocarpine). Animals were observed during 24 h.&lt;/p&gt;&lt;p&gt; The amino acid  concentrations were measured using high-performance liquid chromatograph  (HPLC). In pilocarpine group, it was observed a significant&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; increase in&lt;/span&gt;  &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;glutamate content (37%)&lt;/span&gt; and&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; a decrease in taurine level (18%) &lt;/span&gt;in rat  hippocampus, when compared to control group.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Antioxidant pretreatment &lt;/span&gt; significantly reduced the glutamate level (28%) and &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;augmented taurine  content (32%)&lt;/span&gt; in rat hippocampus, when compared to pilocarpine group.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;  Our findings strongly support amino acid changes in hippocampus during  seizures induced by pilocarpine, and suggest that &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;glutamate-induced  brain damage plays a crucial role in pathogenic consequences of  seizures&lt;/span&gt;, and imply that strong protective effect could be achieved&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;  using lipoic acid&lt;/span&gt; through the release or decrease in metabolization rate  of taurine amino acid during seizures.&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;dl class="rprtid"&gt;&lt;dt&gt;PMID:&lt;/dt&gt;&lt;dd&gt;21625766&lt;/dd&gt;&lt;dd&gt; [PubMed - in process] &lt;/dd&gt;&lt;/dl&gt;&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-5191185343128242015?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/5191185343128242015/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=5191185343128242015' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/5191185343128242015'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/5191185343128242015'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/06/llponihapon-vaikutus-tauriinin.html' title='Liponihapon vaikutus tauriinin metaboliaan'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-8404535890872797522</id><published>2011-06-01T11:51:00.001-07:00</published><updated>2011-06-01T12:14:46.117-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Tauriinin plasmapitoisuus'/><title type='text'>Tauriinin pitoisuus plasmassa</title><content type='html'>löysin eräästä nutritio-kirjasta tauriinin pitoisuuden ja muiten plamsa-aminohappojen pitoisuuden samassa luetelossa.&lt;br /&gt;plasma concentrations of amino acids for various species ( Rat, Human, Dog, Chick). Ehkä olisi syytä katsoa sama taulukko tähän blogiin. Muta nyt kirjoitan vain ihmisen Plasmapitoisuudet&lt;br /&gt;Amino acid:  micromol/L&lt;br /&gt;Alanine (Ala, A) , alaniini 326&lt;br /&gt;Arginine (Arg, R), arginiini 88&lt;br /&gt;Aspartate (Asp, D) asparagiinihappo  2&lt;br /&gt;Cystine (Cys, C), cysteiini 33&lt;br /&gt;Glutamate (Glu, E), glutamiinihappo  72&lt;br /&gt;Glutamine (Gln, Q), glutamiini  241&lt;br /&gt;Glycine (Gly, G), glysiini 270&lt;br /&gt;Histidine (His, H), histidiini  84&lt;br /&gt;Isoleucine (Ile, I), isoleusiini 59&lt;br /&gt;Leucine (Leu, L), leusiini 107&lt;br /&gt;Lysine (Lys, K), lysiini 157&lt;br /&gt;Methionine (Met, M), metioniini  18&lt;br /&gt;Phenylalanine( Phe, F), fenylalaniini  52&lt;br /&gt;Proline  (Pro, P), proliini 178&lt;br /&gt;Serine (Ser, S), seriini  124&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Taurine , tauriini 79&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;Threonine (Thr, T) 143&lt;br /&gt;Tyrosine (Tyr, Y) 47&lt;br /&gt;Valine (Val, V) 228&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;LÄHDE:&lt;br /&gt;Myrtle L. Brown.Present Knowledge in Nutrition. Sixth edition . International Life Sciences Institute Nutrition Foundation Washington D.C. 1990.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Samoihin aikoihin arvioitiin kehon  rikkipitoisuus miehellä 140 grammaan (4400 mmol) (S)&lt;br /&gt;Vastaavasti typpipitoisuus 1800 grammaan (64 mol) (N)&lt;br /&gt;Molaarisesti ajatellen olisi suhde  4.4 : 64 = 14.5&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-8404535890872797522?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/8404535890872797522/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=8404535890872797522' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/8404535890872797522'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/8404535890872797522'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/06/tauriinin-pitoisuus-plasmassa.html' title='Tauriinin pitoisuus plasmassa'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-5552522952601486148</id><published>2011-06-01T08:08:00.001-07:00</published><updated>2011-06-01T08:12:45.014-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Tauriini ja silmä'/><title type='text'>TauT säätyy vaimeaksi korkeasta glukoosipitoisuudesta</title><content type='html'>&lt;h1 id="article-title-1"&gt;Downregulation of the human taurine transporter  by glucose in cultured retinal pigment epithelial cells&lt;/h1&gt;                &lt;div class="contributors"&gt;                   &lt;ol class="contributor-list" id="contrib-group-1"&gt;&lt;li class="contributor" id="contrib-1"&gt;&lt;span class="name"&gt;&lt;a class="name-search" href="http://ajpendo.physiology.org/search?author1=Martin+J.+Stevens&amp;amp;sortspec=date&amp;amp;submit=Submit"&gt;Martin J. Stevens&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;,                       &lt;/li&gt;&lt;li class="contributor" id="contrib-2"&gt;&lt;span class="name"&gt;&lt;a class="name-search" href="http://ajpendo.physiology.org/search?author1=Yoshiyuki+Hosaka&amp;amp;sortspec=date&amp;amp;submit=Submit"&gt;Yoshiyuki Hosaka&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;,                       &lt;/li&gt;&lt;li class="contributor" id="contrib-3"&gt;&lt;span class="name"&gt;&lt;a class="name-search" href="http://ajpendo.physiology.org/search?author1=Jennifer+A.+Masterson&amp;amp;sortspec=date&amp;amp;submit=Submit"&gt;Jennifer A. Masterson&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;,                       &lt;/li&gt;&lt;li class="contributor" id="contrib-4"&gt;&lt;span class="name"&gt;&lt;a class="name-search" href="http://ajpendo.physiology.org/search?author1=Sandra+M.+Jones&amp;amp;sortspec=date&amp;amp;submit=Submit"&gt;Sandra M. Jones&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;,                       &lt;/li&gt;&lt;li class="contributor" id="contrib-5"&gt;&lt;span class="name"&gt;&lt;a class="name-search" href="http://ajpendo.physiology.org/search?author1=Thommey+P.+Thomas&amp;amp;sortspec=date&amp;amp;submit=Submit"&gt;Thommey P. Thomas&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;, and                       &lt;/li&gt;&lt;li class="last" id="contrib-6"&gt;&lt;span class="name"&gt;&lt;a class="name-search" href="http://ajpendo.physiology.org/search?author1=Dennis+D.+Larkin&amp;amp;sortspec=date&amp;amp;submit=Submit"&gt;Dennis D. Larkin&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ol&gt;&lt;p class="affiliation-list-reveal"&gt;&lt;a href="http://ajpendo.physiology.org/content/277/4/E760.abstract#" class="view-more"&gt;+&lt;/a&gt; Author Affiliations&lt;/p&gt;                   &lt;ol class="affiliation-list hideaffil"&gt;&lt;li class="aff"&gt;&lt;a id="aff-1" name="aff-1"&gt;&lt;/a&gt;&lt;address&gt;&lt;sup&gt;1&lt;/sup&gt;                            Department of Internal Medicine and the  Michigan Diabetes Research and Training Center, University of Michigan  Medical School,                            Ann Arbor, Michigan 48109–0678                         &lt;/address&gt;                      &lt;/li&gt;&lt;/ol&gt;                   &lt;ol class="corresp-list"&gt;&lt;li class="corresp" id="corresp-1"&gt;Address for  correspondence and reprint requests: M. J. Stevens, Dept. of Internal  Medicine, Division of Endocrinology and                         Metabolism, Univ. of Michigan Medical Center,  5570, MSRB II, Box 0678, 1150 West Medical Center Drive, Ann Arbor, MI  48109–0678                         (E-mail:&lt;a href="mailto:stevensm@umich.edu"&gt;stevensm@umich.edu&lt;/a&gt;).                      &lt;/li&gt;&lt;/ol&gt;                   &lt;ul class="history-list"&gt;&lt;li class="received"&gt;&lt;span class="received-label"&gt;Submitted &lt;/span&gt;24 August 1998.                      &lt;/li&gt;&lt;li class="accepted"&gt;&lt;span class="accepted-label"&gt;accepted in final form &lt;/span&gt;1 June 1999.                      &lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;                &lt;/div&gt;                &lt;div class="section abstract" id="abstract-1"&gt;                   &lt;h2&gt;Abstract&lt;/h2&gt;                                      &lt;p id="p-1"&gt;In diabetes, activation of &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;the aldose  reductase (AR) &lt;/span&gt;pathway and alterations of glucose-sensitive signal  transduction pathways                      have been implicated in &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;depletion of intracellular  taurine&lt;/span&gt;, an endogenous antioxidant and &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;compatible osmolyte&lt;/span&gt;. Cellular  taurine                      accumulation occurs by an osmotically induced,  protein kinase C (PKC)-regulated Na&lt;sup&gt;+&lt;/sup&gt;-taurine cotransporter  (hTT). The effects of ambient glucose on taurine content, hTT activity,  and hTT gene expression were                      therefore evaluated in low and high AR-expressing  human retinal pigment epithelial cell lines. In low AR-expressing cells,                      20 mM glucose decreased taurine content, hTT  transporter activity, and mRNA levels, and these effects were unaffected  by AR                      inhibition (ARI). In these cells, the inhibitory  effects of high glucose on hTT appeared to be &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;posttranscriptionally  mediated&lt;/span&gt;,                      because &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;20 mM glucose decreased hTT mRNA stability  &lt;/span&gt;without affecting hTT transcriptional rate. Inhibition of PKC overcame                      the decrease in hTT activity in high  glucose-exposed cells. In high AR-expressing cells, prolonged exposure  to 20 mM glucose                      resulted in intracellular taurine depletion, which  &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;paralleled sorbitol accumulatio&lt;/span&gt;n and was prevented by ARI. In these  cells                      exposed to &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;5 mM glucose&lt;/span&gt;, hTT mRNA abundance was  decreased and declined further in 20 mM glucose but was corrected by  ARI.                      In 5 mM glucose, hTT transcriptional rate was  markedly decreased in high AR-expressing cells, did not decline further  in 20                      mM glucose, but was increased by ARI to levels  above those observed in low AR-expressing cells. Therefore, glucose  rapidly                      and specifically decreases taurine content, hTT  activity, and mRNA abundance by AR-unrelated and AR-related  posttranscriptional                      and transcriptional mechanisms.                   &lt;/p&gt;                                   &lt;/div&gt;&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-5552522952601486148?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/5552522952601486148/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=5552522952601486148' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/5552522952601486148'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/5552522952601486148'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/06/taut-saatyy-vaimeaksi-korkeasta.html' title='TauT säätyy vaimeaksi korkeasta glukoosipitoisuudesta'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-924953760436332476</id><published>2011-06-01T07:22:00.000-07:00</published><updated>2011-06-01T08:00:48.300-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Lähteenä Lambert'/><title type='text'>3-  Yksityiskohta  tauriinin vapautumisesta. . Arakidonihapon merkitys</title><content type='html'>Tauriinin säätelyn toinen pääkeino on tauriinin vapautuminen solusta ulos (volyme-sensitive taurine release)&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Lambert jakaa tämän asian käsitelyn seuraaviin alaotsikoihin ensin yksityiskohtia ja osatekijöitä  selvittäen :&lt;br /&gt;&lt;ol&gt;&lt;li&gt;Regulatory volyme decrease (RVD): Swelling induced taurine release Solun turpoamisen aiheuttama tauriinin vapautuminen.&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Swelling -induced activation of PLA2.  Solun turpoamisen  aiheuttama PLA2 entsyymin aktivoituminen.&lt;/li&gt;&lt;li style="font-weight: bold;"&gt;Arachidonic acid: Direct effect of fatty acid. Arakidonihappo ja rasvahappojen suora vaikutus.&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Lipoxygenase products as second messengers. Lipoxygenaatiotuotteen toisiolähetteinä.&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Ca++ and   calmoduliinin- Mikä osa on kalsiumjonilla ja kalmoduliinilla.&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Role of endogenous and exogenous ATP. Endogeenisen ja exogeenisen ATP:n osuus.&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Reactive oxygen species and tyrosine phosphorylase.  ROS ja tyrosiinifosforylaatiot&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Swelling-induced  ROS production: Role of NAD(P)H oxidase. Turpoamisen aiheuttama   reaktiivisten happilajien tuotto. Mikä rooli on NAD(P)H oksidaasilla? &lt;/li&gt;&lt;li&gt;Lysophospholipids and release of organic osmolytes . Lysofosfolipidit ja orgaanisten osmolyyttien vapautuminen. &lt;/li&gt;&lt;/ol&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;ARAKIDONIHAPPO C20:4 omega 6.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;Vaikka nisäkäskehoissa  on laaja allas arakidonihappoa niin vapaan arakidonihapon pitoisuus ja saatavilla olo biologisesti vahvasti   vaikuttavien eikosanoidien synteesiin on jokseenkin rajoittunutta ( ja säädeltyä).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Arakidonihappoa voi kehon entsyymit kuitenkin äkisti &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;mobilisoida&lt;/span&gt; olevaisista  varastoitumiskohdista fosfolipidirakenteista ja kalvoista.&lt;br /&gt;Tähän tarkoitukseen kehossa on &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;entsyymeitä&lt;/span&gt;: fosfolipaaseja ja diasyyliglyserolilipaaseja. &lt;br /&gt;Mainitut entsyymit  stimuloituvat toimintaan antigeeneistä, hormoneista ja kalsiumjonia mobilisoivista agensseista.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Arakidonihappo vapautuu rakenteista myös osmoottisesta altistuksesta, esim. mainituissa ehrlichin soluissa ja vapautuminen tapahtuu kaikkein todennäköisimmin  tumakalvosta ( nuclear envelope).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Arakidonihappo- kun se jo on vapautunut, voi sitten&lt;br /&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt; &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;asyloitua&lt;/span&gt; uudelleen solukalvorakenteisiin tehtyään jonkin tehtävän toisiolähettinä&lt;br /&gt;&lt;/li&gt;&lt;li&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;konvertoitua&lt;/span&gt; sytokromi P450:n vaikutuksesta epoksideiksi&lt;br /&gt;&lt;/li&gt;&lt;li&gt;tai   &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;entsyymitietä syklo-oxygenaaseilla&lt;/span&gt;  (COX1(COX2) prostaglandiineiksi, trombocaaneiksi, prostasykliineiksi&lt;br /&gt;&lt;/li&gt;&lt;li&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; lipoxygenaasisysteemissa (LO)   &lt;/span&gt;muuttua hydroxyrasvahapoiksi(HPETE, HETE) ja leukotrieeneiksi(LTs).&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;Kaliumijonin (K+)  tutkimukset ovat osoittaneet, että vapaat rasvahapot (FFA) säätelevät jonikanavien aktiivisuutta. Tästä herää ajatus, että nämä yhdisteet olisivat endogeenisisiä kanavien säätelijöitä. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Mihin seikkaan rasvahappoaktivaatio&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; ei vaikuta?&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;Rasvahappoaktivaatio ei vaikuta fosforylaatioihin, GTP:ä tarvitseviin proteiineihin,  syklisiin nukleotideihin eikä kalsiumjoniin.&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Mihin seikkaan taas rasvahappoaktivaatio vaikuttaa?&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;Todennäköisesti se vaikuttaa fluiditeetin modulaatiossa&lt;br /&gt;tai  solukalvon kaarevuuden modulaatiossa&lt;br /&gt; tai rasvahappojen suorassa interaktiossa kanavaproteiinien kanssa tai niihin läheisesti assosioituneitten komponenttien kanssa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Arakidonihapon on raportoitu aktivoivan &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;kloridijonin&lt;/span&gt; ja &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;propionihapon kuljetusta &lt;/span&gt;epäspesifistä anioninkuljetustietä myöten  Ehrlichin soluissa isotonisessa miljöössä.&lt;br /&gt;Samoin arakidonihapon  on raportoitu  aktivoivan tauriinin effluxia isotonisissa olosuhteissa sellaisen järjestelmän kautta, joka on herkkä &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;DIDS&lt;/span&gt;:lle.&lt;br /&gt;Tämä DIDS on lyhennys sanasta 4,4´-di idotiosyanostilbene-2,2´disulfonic acid.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Orgaanisia osmolyyttejä  sorbitolia, betaiinia, on samalla tavalla raportoitu vapautuvan isotonisissa olosuhteissa munuaisytimen kokoojatiehyeen soluista arakidonihappolisän vaikutuksesta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tyydyttämättömien rasvahappojen (PUFA)  on toisaalta havaittu inhiboivan turvotuksen aktivoimia kalium ( K+) ja kloridi (Cl-)  kanavia esim. Ehrlichin soluissa ja pikkuaivojen astrosyyteissä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Arakidonihapon teho turvotuksen indusoimaan tauriinivuotoon solusta riippuu solutyypistä. Eli rasvahappo stimuloi tauriinin vapautumista Ehrlichin soluista, mutta inhiboi tauriinin vapautumista HeLa soluista ja 3T3NH soluista.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tässä Lambert korostaa, että näitä arakidonihapon inhibitorisia ja stimulatorisia vaikutuksia jonikuljetussysteemeihin  on hankittu tutkittaessa sellaisilla rasvahappokonsentraatioilla, jotka ovat mikromolaarisia. Tämä viittaisi siihen,  että niiden vaikutus osmolyyttien vapautumiseen fysiologisissa olosuhteissa saattaisi olla jokseenkin rajoittunut.&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-924953760436332476?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/924953760436332476/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=924953760436332476' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/924953760436332476'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/924953760436332476'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/06/3-yksityiskohta-tauriinin.html' title='3-  Yksityiskohta  tauriinin vapautumisesta. . Arakidonihapon merkitys'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-4651418554355950499</id><published>2011-06-01T04:41:00.000-07:00</published><updated>2011-06-01T07:21:08.233-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='PLA2 entsyymiperheen osuus'/><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Lähteenä Lambert'/><title type='text'>2_ Yksityiskohta  tauriinin volyymille herkästä vapautumisesta</title><content type='html'>Tauriinin säätelyn toinen pääkeino on tauriinin vapautuminen solusta ulos (volyme-sensitive taurine release)&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Lambert jakaa tämän asian käsitelyn seuraaviin alaotsikoihin ensin yksityiskohtia ja osatekijöitä  selvittäen :&lt;br /&gt;&lt;ol&gt;&lt;li&gt;Regulatory volyme decrease (RVD): Swelling induced taurine release Solun turpoamisen aiheuttama tauriinin vapautuminen.&lt;/li&gt;&lt;li style="font-weight: bold;"&gt;Swelling -induced activation of PLA2.  Solun turpoamisen  aiheuttama PLA2 entsyymin aktivoituminen.&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Arachidonic acid: Direct effect of fatty acid. Arakidonihappo ja rasvahappojen suora vaikutus.&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Lipoxygenase products as second messengers. Lipoxygenaatiotuotteen toisiolähetteinä.&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Ca++ and   calmoduliinin- Mikä osa on kalsiumjonilla ja kalmoduliinilla.&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Role of endogenous and exogenous ATP. Endogeenisen ja exogeenisen ATP:n osuus.&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Reactive oxygen species and tyrosine phosphorylase.  ROS ja tyrosiinifosforylaatiot&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Swelling-induced  ROS production: Role of NAD(P)H oxidase. Turpoamisen aiheuttama   reaktiivisten happilajien tuotto. Mikä rooli on NAD(P)H oksidaasilla? &lt;/li&gt;&lt;li&gt;Lysophospholipids and release of organic osmolytes . Lysofosfolipidit ja orgaanisten osmolyyttien vapautuminen. &lt;/li&gt;&lt;/ol&gt;Suomennan yksityiskohdasta &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;PLA2.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;On käynyt ilmi, että fosfolipaasi A2:n aktivoituminen ja siitä seuraava arakidonihapon mobilisoituminen ja oksidaatio 5-lipoxygenaasilla (5-LO) leukotrieeneiks i(LTs) ovat essentiellejä tapahtumia solun turpoamisen aiheuttamassatauriinin efflux -tien aktivaatiossa, mikä  johtaa tauriinin ulosvuotoon solusta- osana solun tilavuuden korjausprosessia.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;( Huom. kommenttina voi sanoa, että siihen aikaan kun Suomen kansa ei käyttänyt kasvisöljyjä ja täten ei ollut voinut ladata solutumakalvoihin ja solukalvoihin tarpeeksi &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;arakidonihappoa  (linolihappojohdannaista omega6 sarjasta)&lt;/span&gt;, yleinen tauti Suomessa oli kaikenlainen turvotus kehossa, kehoelimissä ja ihossa. Minun nuoruudessani vasta tuli ensimmäiset Raision kasvismargariinit suuren polemiikin jälkeen  rinnakkaiskäyttöön voin kanssa, mutta kesti vielä aikaa ennen kuin ilmestyi ruokaöljyjä).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; PLA2-&lt;/span&gt;välitteinen fosfolipidien hydrolyysi vapaiksi rasvahapoiksi ja lysofosfolipideiksi on osoittautunut essentielliksi tapahtumaksi ihmisen verihiutaleissa (trombosyyteissä), jotta solun turpoaminen aiheuttaa osmolyyttien vapautumista. Samoin CHP100 neuroblastoma soluissa  ja HeLa soluissa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Vapaan rasvahapon (FFA)  ja lysofosfolipidin tyyppi, mitä  fysiologisessa tilanteessa muodostuu, riippuu siitä subsellulaarisesta asemasta ja substraattispesifisyydestä, mikä aktivoidulla PLA2:lla on.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;PLA2-perheen &lt;/span&gt;funktionaalista profiilia on tutkittu. PLA2 jäsenet voidaan jaotella seuraaviin:&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;cPLA2&lt;/span&gt; _ sytosolinen (cytosolic), Kalsiumjonista riippuva PL2.&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;sPLA2 &lt;/span&gt;_ sekretorinen ( secretory), kalsiumjonista riippuvainen PLA2.&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;iPLA2 &lt;/span&gt;_ itsenäinen (independent), kalsiumjonista riippumaton PLA2.&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;sn-2 PLA2 &lt;/span&gt;_Tällä PLA2: lla  on huomattava spesifisyys lyhyisiin ja oksidoituneisiin ryhmiin fosfolipidin  sn-2 asemassa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;cPLA2 omaa&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; kolme isoformia&lt;/span&gt;:&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;cPLA2alfa&lt;/span&gt;, joka on klassinen, ryhmä IVA, 85 kDa&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;cPLA2beeta&lt;/span&gt;, ryhmä IVB, 110 kDa&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;cPLA2gamma&lt;/span&gt;, ryhmä IVC, 60 kDa&lt;br /&gt;Homologia isoformien kesken on 30%.&lt;br /&gt;Kaikilla kolmella isoformilla on kaksi katalyyttista domaania, lipaasi consensus motiivi N-terminaalisessa katalyyttisessä domaanissa.&lt;br /&gt;PLA2beeta ja PLA2alfa omaavat kalsiumjonia sitovan domaanin (CaLB) N-terminaalisessa osassa. Se omaa sekvenssihomologiaa C2 alueessa  esimerkiksii PKC entsyymin kanssa.&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;cPLA2alfa&lt;/span&gt; omaa caveoliinia sitovan motiivin C-terminaalissa.&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;cPLA2gamma&lt;/span&gt; on isoprenyloitu.&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;cPLA2alfa &lt;/span&gt;on reseptorisääteinen ja sitä aktivoi moni agonisti, joihin kuuluu hormoneita, kasvutekijöitä, sytokiineja ja endotoksiineja.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;cPLA2&lt;/span&gt;:n katalyyttinen toiminta on kalsiumjonista riippumatonta, mutta submikromolaariset kalsiumjonipitoisuudet tarvitaan, jotta entsyymi translokoituisi sytosolista Golgin laitteeseen, endoplasmisesn retikulumiin ja perinukleaariseen kalvoon ja sitten asettuisi aloilleen intermediääriseen filamenttikomponenttiin,  vimentiiniin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; cPLA2alfa&lt;/span&gt; sisältää  fosforylaatioon useita consensus kohtia. Täyteen katalyyttiseen aktiivisuuteen vaaditaanMAPkinaasiperheen jäsenellä (ERK, p38)  tapahtuva Seriinin505 fosforylaatio.&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;cPLA2alfa  &lt;/span&gt;valitsee kohteekseen mieluiten koliinia polaarisena pääteryhmänä  sisältävän fosfolipidin  (kuten lesitiinin, PC)  ja sn-2 asemassa sillä tulisi mieluiten olla monityydyttämätön rasvahappo (PUFA). Mutta sn-1 aseman rasvahapon laadulle    cPLA2 alfa ei esitä erityisiä vaatimuksia.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;sPLA2&lt;/span&gt; ryhmässä on identifioitu useita pienimolekyylisiä jäseniä ja ne luokitellaan ryhmiin I, II, III, V, X, XII.&lt;br /&gt;Ryhmän I sPLA2 tunnetaan funktioltaan  ruoansulatusentsyyminä ( digestive enzyme).&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;sPLA2 &lt;/span&gt;sisältää N-terminaalisen erityssignaalipeptidin ( secretion signal peptide).&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; Hepariinia sitovia sPLA2 tyyppejä&lt;/span&gt; ovat  ryhmä IIA, IID,V. Ne vuorovaikuttavat heparaanisulfaattiproteoglykaaniin, joka on ankkuroitunut solun pinnalla sijaitsevaan  GPI molekyyliin ( glykosyylifosfatidyyli-inositoliin). Ne  lasketaan caveolan alueella oleviksi. (Caveolat ovat pullon muotoisessti  membraanissa  solun sisäänpäin  päin syventyviä muodostumia). Tai ne ovat internalisoituneita ja aiheuttavat rasvahappojen ja lysofosfolipidien mobilisoitumista caveolassa tai solunsisäisissä domaaneissa.&lt;br /&gt;Voidaan ajatella, että&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; sPLA2 &lt;/span&gt;voisi aktivoitua caveolan organisaation vaihdellessa  kun solun turvotessa solukalvo alkaa aueta laskoksistaan tai kun sytoskeleton organisoituu uudestaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;"Nonhepariininbinding s PLA2", sellainen  sPLA2-tyyppi,  joka ei sitoudu hepariiniin, toisaalta vaikuttaa suoraan plasmamembraanin ulompaan lehdykkään. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;iPLA2&lt;/span&gt;-&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;ryhmä&lt;/span&gt; käsittää beeta-isoformeja ( ryhmä VIA, 85- 88 kDa) ja gamma-isoformeja ( ryhmä VIB, 90 kDa).&lt;br /&gt;Mutta iPLA2  ryhmäläisllä ei ole mitään vaatimuksia  fosfolipidin sn-2 aseman rasvahapon tai polaarisen ryhmän suhteen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;iPLA2 (VIA)&lt;/span&gt;  aktivaatio vaatii oligomerisaation tai neljä iPLA2 monomeeria, mikä käsittää ankyriinitoistoja ( 7- 8 monomeeria kohden).&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;iPLA2(VIA)&lt;/span&gt; ei sisällä yhtään ankyriinitoistoa, mutta  co-terminaalisen peroxisome lokaalisaatiosignaalin.&lt;br /&gt;Kaspaasi-3 pilkkoo iPLA2:n   kohdasta Aspartaatti 183. Mutta lyhentynyt muoto, josta puuttuu suurin osa sen ensimmäistä ankyriinitoistoa, omaa kohonneen fosfolipidi- turnover-aktiivisuuden.&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;iPLA2 (VIA) &lt;/span&gt;omaa glysiinipitoisen, nukleotidia sitovan motiivin ja sen katalyyttistä aktiivisuutta suojaa ATP ja muut nukleotidit.&lt;br /&gt;Reaktiiviset happilaji (ROS) stimuloivat  iPLA2 aktiivisuuden.&lt;br /&gt;On raportoitu, että iPLA2 osallistuu eikosanoidien synteesiin.&lt;br /&gt;On myös esitetty, että  iPLA2 saattanee vahvistaaendogeenisen cPLA2 funktiota  tai että iPLA2 ja cPLA2 yhteistyössä  vaikuttavat sellaisissa  fosfolipidimikrodomaaneissaä, joissa  on runsaasti arakidonihappoa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;On käytetty useita&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; inhibiittoreita&lt;/span&gt;, kun on identifioitu mikä tyyppi PLA2 ryhmästä osallistuu  turpoaman aiheuttamassa solusignaloinnissa.&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Haiman  sPLA2&lt;/span&gt; blokeerautuu inhibiittoreista nimeltä RO 31-4493, RO 31- 4639 yhdisteet.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Arakidonihappoanalogi &lt;/span&gt;AACOCF3 on membraanin läpäisevä ja sitä on käytetty sitoutumaan tiukasti cPLA2 entsyymin aktiiviin kohtaan. jolloin entsyymin aktiivisuus laskee.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Bromoenolilaktoni (BEL)&lt;/span&gt; inhiboi iPLA2 isoformeja.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ehrlichin solujen kyky säädellä soluvolyymiä osmoottisen  altistuksen jälkeen on huonontunut enimainituista inhibiittoreista, muta vain osaksi inhiboitunut arakidonihappoanalogista, mikä viitaa siihen, että  Ehrlichin solussa aktivoituu useita PLA2 entsyymityyppejä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tinel et al. ovat osoittaneet munuaismedullan kokoojaputkista myös samaa, että  eri tyyppiset PLA2 entyymit  osallistuvat volyymille herkkään signalointiin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;cPLA2alfa on sijoittautunut tasaisesti kautta Ehrlichin solujen, mutta MDCK soluissa lähinnä tumaan, samoin HeLa soluissa ja naudan endoteelisoluissa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ehrlichin soluissa  alfa isoformi translokoituu tumaan hypotonisessa altistuksessa aivan ensi minuutteina, mutta gamma-isoformi ei tee sitä. Translokaatioprosessi ei vaadi MAP-kinaasivälitteistä fosforylaatiota eikä intaktia F-aktiini sytoskeletonia.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Koe-eläimen alveolaarisissa soluissa  ja ehrlichin soluissa on osoitettu cPLA2alfa translokaatio tumakalvoon, kun on stimuloitu kalsiumjoni-ionoforeilla.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Käyttämällä kalsiumjonia mobilisoivia agonisteja on osoitettu, että cPLA2 entsyymin differentoiva kohdistautumismekanismi on intrasellulaarisen kalsiumpitoisuuden absoluuttisen amplitudin (funktio) ja  solunsisäisen ic- kalsiumin konsentraation kohollaoloajan(elevation)  keston (duration)  funktio.&lt;br /&gt;Tästä  seuraa erilaiset kohdentumiset:&lt;br /&gt;cPLA2 translokoituu Golgin laitteeseen, jos  intrasellulaarinen  kalsiumjonipitoisuus pysyy pitkään  tasolla &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;100- 125 nM.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;cPLA2 translokoituu endoplasmiseen retikulumiin ja perinukleaariseen membraaniin kun konsentraatiotaso on  &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;210- 280 nM. &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;cPLA2 entsyymin  kohdentumisessa on osallisena &lt;span style="font-weight: bold;"&gt; CaLB domaani.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;Koska Ehrlihin solususpensiossa ei rekisteröidy mitään kalsiumjonisignalointia hypotonisen altistuksen jälkeen, oletetaan, että vallitseva solun intrasellulaarinen  kalsiumjonipitoisuus on riittävä  cPLA2alfan translokoitumiseen ja sitoutumiseen tumakalvoon.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kytettäessä ensinmainittua inhibiittoria (RO 31- 4639) Ehrlichin soluissa ja HeLa soluissa tauriinin ulosvuoto( efflux) solusta  on vähäisempi solunturvotustapauksessa.&lt;br /&gt;Sitävastoin  BEL, bromoenolilaktoni estää tauriinin  volyymiherkän vapautumisen NIH3T3 solusita, muta sillä ei ole mitään vaikutusta  HeLa-solujen taruiinin vaputumiseen.&lt;br /&gt;Arakidonihappoanalogi AACOCF3  vähentää solun turvotuksen indusoimaa tauriinin  ulosvuotoa solusta koe-eläimen aivokuoressa, mutta ei omaa mitään vaikutusta volyymiherkkään tauriinivuotoon NIH3T3  soluista (hiiren fibroblastesta).&lt;br /&gt; Täten todetaan että useita PLA2 entsyymityyppejä on osallistumassa tähän  soluturvotuksen aiheutamaan tauriinin effluxiin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Jos lisätään exogeeniä &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;melittiiniä &lt;/span&gt;ja aktivoidaan tällä sPLA2, on voitu indusoida tauriinin vapautuminen NIH3T3 fibroblasteista isotonisissa olosuhteissa sellaisella prosessilla, joka käsittää saman solusignaalisysteemin ja tauriinin kuljetussysteemin, mitä on havaittu hypotonisen altistuksen jälkeen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Arakidonihappoanalogi kuitenkin alentaa mellitiini/sPLA2 indusoitua tauriinieffluxia NIH3T3 soluissa. Koska sPLA2 aktiivisuus ilmeisesti riippuu aktiivista cPLA2- entsyymistä, on ehdotettu, että&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; iPLA2, cPLA2 ja sPLA2&lt;/span&gt;  kaikki kolme säätelevät tauriinin vapautumista  NIH3T3 fibroblastisoluista.&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-4651418554355950499?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/4651418554355950499/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=4651418554355950499' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/4651418554355950499'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/4651418554355950499'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/06/2-yksityiskohta-tauriinin-volyymille.html' title='2_ Yksityiskohta  tauriinin volyymille herkästä vapautumisesta'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-5696129179784506421</id><published>2011-05-31T13:01:00.000-07:00</published><updated>2011-05-31T13:10:03.522-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Tauriini ja thalamus'/><title type='text'>Tauriini ja thalamus</title><content type='html'>PubMed hakulaitteella hakusana thalamus and taurine antoi 63 löytöä.&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=thalamus%20and%20taurine"&gt;http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=thalamus%20and%20taurine&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19171182"&gt;http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19171182&lt;/a&gt;&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-5696129179784506421?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/5696129179784506421/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=5696129179784506421' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/5696129179784506421'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/5696129179784506421'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/05/tauriini-ja-talamus.html' title='Tauriini ja thalamus'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-4316794964328295668</id><published>2011-05-31T12:45:00.000-07:00</published><updated>2011-05-31T12:56:34.938-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Tauriini ja taurus'/><title type='text'>Tauriinin  historiasta ja nimestä</title><content type='html'>&lt;ul&gt;&lt;li&gt;&lt;a href="http://www.neuroformulas.com/pages/Taurine-Neurotransmitter.html"&gt;Taurine Neurotransmitter&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&lt;li&gt;A Brief History Of Taurine And Its Dietary Source&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;     &lt;div class="Block Moveable Panel" id="PageContent"&gt;    &lt;h2&gt;A Brief History Of Taurine And Its Dietary Source&lt;/h2&gt;    &lt;div class="BlockContent"&gt;     &lt;p&gt;&lt;span class="apple-style-span"&gt;&lt;strong&gt;&lt;span style="color: black;"&gt;A Brief History Of Taurine And Its Dietary Source&lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p&gt;Suomennosta tästä lähteestä:&lt;/p&gt; &lt;p&gt;&lt;span class="apple-style-span"&gt;&lt;strong&gt;&lt;span style="color: black;"&gt;&lt;span style="font-weight: normal;"&gt; Tauriinia esiintyy luonnossa kemiallisena yhdisteenä eläimissä ja ihmisissä. Se tuottuu cysteiinistä, joka on rikkiä sisältävä aminohappo. Tauriinia pidetään orgaanisena aminohappona ja sulfonihappona, koska siinä on sulfur, rikkiä. &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p&gt;&lt;span class="apple-style-span"&gt;&lt;span style="color: black;"&gt;Saksalainen kemistti Leopold Gmelin ja Friedrich Tiedemann keksivät tauriinin eristämällä sen härän sapesta.  Sappi tuottuu maksassa ja varastoituu ja erittyy sappirakon avulla  sellaisena ruokaa sulattavana nesteenä, joka on avuksi ruoansulatuksessa.&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span class="apple-style-span"&gt;&lt;span style="color: black;"&gt;Sappirakko vapauttaa sappea jonka tehtävänä on kohdistua ihmisen syömän ravinnon  rasvojen ruoansulatukseen.&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span class="apple-style-span"&gt;&lt;span style="color: black;"&gt;Tauriini nimensä tämä orgaaninen happo sai latinalaisesta sanasta TAURUS, joka merkitsee härkää. tauriinia eristettiin  kastroidusta härästä esni kerran.&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;  &lt;p&gt;&lt;span class="apple-style-span"&gt;&lt;span style="color: black;"&gt;Tauriinin pieniä määriä löytyy ihmisen ja eläinten soluista.  merkitseviä tauriinipitoisuuksia on sapessa ja suolen  alaosissa, missä ruoansulatus  on käynnissä&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p&gt;&lt;span class="apple-style-span"&gt;&lt;span style="color: black;"&gt; Muissakin kehon alueissa on tauriinin konsentroitumia kuten sydämessä, erityisesti sydänlihaksessa, luustolihaksissa ja valkoisissa verisoluissa. Hivenmääriä tauriinia on myös keskushermostojärjestelmässä.&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p&gt;&lt;span class="apple-style-span"&gt;&lt;span style="color: black;"&gt;RAVINTOLÄHTEET:&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span class="apple-style-span"&gt;&lt;span style="color: black;"&gt;Tauriinia löytyy useista tavallisista ruoista. Näitä ovat kananmunat, liha, maito ja meriravinto. useimmat näistä ovat proteiinirikkaita. Niinpä juuri proteiinipitoiset ruoat ovat myös runsaita tauriinilähteitä.&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span class="apple-style-span"&gt;&lt;span style="color: black;"&gt;Lisäksi on mahdollista nykyään   hankkia tauriinilisiä, supplementteja, terveyskaupoista.&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p&gt;&lt;span class="apple-style-span"&gt;&lt;span style="color: black;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p&gt;&lt;span class="apple-style-span"&gt;&lt;span style="color: black;"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;    &lt;/div&gt; &lt;/div&gt;&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-4316794964328295668?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/4316794964328295668/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=4316794964328295668' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/4316794964328295668'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/4316794964328295668'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/05/tauriinin-historiasta-ja-nimesta.html' title='Tauriinin  historiasta ja nimestä'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-2466204500825288444</id><published>2011-05-31T12:36:00.001-07:00</published><updated>2011-05-31T12:39:05.928-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Cholelithiasis'/><title type='text'>Artikkeleita sappikivistä</title><content type='html'>Vuodelta 1979&lt;br /&gt;10% skotlantilaisista ja englantilaisista kärsii sappikivistä.&lt;br /&gt;Ihmisillä on glysiinikonjugaatti tavallisin sappisuola.&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1161125/pdf/biochemj00459-0070.pdf"&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1161125/pdf/biochemj00459-0070.pdf&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-2466204500825288444?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/2466204500825288444/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=2466204500825288444' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/2466204500825288444'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/2466204500825288444'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/05/artikkeleita-sappikivista.html' title='Artikkeleita sappikivistä'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-3431928815393889414</id><published>2011-05-31T11:38:00.000-07:00</published><updated>2011-05-31T13:14:09.081-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='CAVEOLA. CAVEOLIINI'/><title type='text'>CAVEOLA</title><content type='html'>&lt;a href="http://jcs.biologists.org/content/123/22/3831/F1.large.jpg"&gt;http://jcs.biologists.org/content/123/22/3831/F1.large.jpg&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;CAVEOLIINI&lt;br /&gt;&lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Caveolin"&gt;http://en.wikipedia.org/wiki/Caveolin&lt;/a&gt;&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-3431928815393889414?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/3431928815393889414/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=3431928815393889414' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/3431928815393889414'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/3431928815393889414'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/05/caveola.html' title='CAVEOLA'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-3766264803853412525</id><published>2011-05-31T09:11:00.000-07:00</published><updated>2011-06-01T04:36:16.505-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Lähteenä Lambert. Kaavakuva solun tauriinipitoisuuden säätelystä'/><title type='text'>Lambertin malli soluturpoamisen aiheuttamasta soluntauriinipitoisuuden säätelystä</title><content type='html'>Väitöskirjansa sivulla 83 Lambert esittää kaavakuvana  nykyiseen tietämykseen perustuvan  oletetun kaavan, jossa start-ruudussa lukee &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Cell swelling&lt;/span&gt;, solun turpoaminen; päätetapahtumina on mahdollinen tauriinin menetys solusta &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Taurine loss&lt;/span&gt; joko kalvonläpäisevyyden välittämänä tai volyymisensitiivisen orgaanisen osmolyyttikanavan, tauriinikanavan,  kautta tapahtuvana.&lt;br /&gt;Kuvan alla on lyhyehkö selitys ja tekstissä on tarkemmat yksityiskohdat.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kuvan alla oleva lyhyt teksti on tällainen:&lt;br /&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;Solun turpoamisesta seuraava aktivaatio käsittää &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;PLA2&lt;/span&gt;-välitteisen  &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;arakidonihapon&lt;/span&gt; vapautumisen, &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;5-LO&lt;/span&gt;-välitteisen arakidonihappo-oksidaation, &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;eikosanoidien&lt;/span&gt; vapautumisen extrasellulaariseen aitioon, niiden sitoutumisen R- &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;reseptoriin&lt;/span&gt; ja täten volyymiherkän tauriinikanavan efflux tien aktivaatioon.&lt;br /&gt;&lt;/li&gt;&lt;li&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;5-LO &lt;/span&gt;entsyymi omaa &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;aktivoivan proteiinin FLAP.&lt;/span&gt; Oletetaan että FLAP esittelee arakidonihapon 5-LO entsyymille.&lt;br /&gt;&lt;/li&gt;&lt;li&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;ROS&lt;/span&gt;, vapaita happiatomeja generoituu &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;NAD(P)H-oksidaasill&lt;/span&gt;a ja superoksidi dismutaasilla (&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;SOD&lt;/span&gt;). Niitten reaktiot:&lt;/li&gt;&lt;li&gt;NADPH + 2 O2  =  NADP+  ja  2x  O2-  sekä   2 H+&lt;/li&gt;&lt;li&gt;2 x O2-  ja 2 H+ = H2O2 + O2&lt;/li&gt;&lt;li&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;ROS&lt;/span&gt; vähentää&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; tyrosiinifosfataasien&lt;/span&gt; aktiivisuutta, mikä johtaa kohonneeseen avautumismahdollisuuteen volyymisensitiivisessä tauriinin ulosvuototiessä.&lt;/li&gt;&lt;li&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;PKC &lt;/span&gt;stimuloi NADPH oksidaasia ja vaikuttaa eikosanoidireseptoriin.&lt;br /&gt;&lt;/li&gt;&lt;li&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;LPC&lt;/span&gt;:n indusoima tauriinin ulosvuototie käsittää yleisemmän permeabilisaation plasmakalvossa sekä ROS tuotantoa.&lt;br /&gt;&lt;/li&gt;&lt;li&gt;ROS käsittää ensinnäkin  vahvan vahvistusjärjestelmän iPLA2:n stimuloitumisen ja 5-LO ensyymin kautta ja sen lisäksi muodostaa yhdystien molempien signalointireittien välillä.&lt;/li&gt;&lt;li&gt;PLA2 on essentielli molempien teitten aktivaatiossa, mutta downstream signalointi, joka  alkaa vaikuttaa, riippuu  siitä PLA2-tyypistä,  joka on kyseessä ja subsellulaarisesta lokalisaatiosta. &lt;/li&gt;&lt;li&gt;Turpoamisen indusoimaa tauriinin vuotoa pois solusta estää &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;DIDS&lt;/span&gt; ja  seerumin nälkätila mutta kolesteroli ei vaikuta siihen.&lt;/li&gt;&lt;li&gt;LPC:n indusoima tauriinin efflux tie on epäherkkä DIDS:lle ja seerumin nälkätilalle, mutta estyy kolesterolista&lt;br /&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;Näitä &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;PLA2 entsyymejä &lt;/span&gt; mainitaan kuvassa seuraavat: &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;iPLA2&lt;/span&gt;, &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;sPLA2 &lt;/span&gt;ja &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;cPLA2&lt;/span&gt;.&lt;br /&gt;Solun turpoaminen translokoi tai aktivoi PLA2 entsyymejä kalvoon, missä se lisää rasvahappojen saatavuutta ( arakidonihappoa) ja lysofosfolipidejä.&lt;br /&gt;(cPLA2alfa Ehrlichin soluissa ja iPLA2 NIH3T3 soluissa).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Arakidonihappo&lt;/span&gt; toimii &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;kalsiumia Ca2+&lt;/span&gt; mobilisoivana agenssina joissain soluissa tai hyvin voimakkaiden eikosanoidien synteesin alkuaineena, esim Ehrlichin soluissa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Absoluuttisen &lt;span style="font-weight: bold;"&gt; solunsisäisen kalsiumkonsentraation&lt;/span&gt; funktio on cPLA2 entsyymin erilaiset lokalisoitumiset: Golgin laitteeseen, endoplasmiseen retikulumiin tai tumakalvoon. Koska intrasellulaaristen aitioitten kalvot ilmentävät erilaisia lipidikompositioita, on todennäköistä, että PLA2 aktivaation tuottamat tuotteet (lysofosfolipidit/rasvahapot) ja  soluvasteseuraamus  määräytyvät aktuellista solunsisäisestä kalsiumkonsentraatiosta stimuluksen hetkellä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;5-LO&lt;/span&gt; translokoituu sytosolista tai tuma-aitiosta tumakalvoon ( nuclear envelope), missä se assosioituu kalvoon sitoutuneeseen  docking proteiiniin&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; FLAP &lt;/span&gt;ja sitten oksidoi arakidonihappoa &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;5-HPETE&lt;/span&gt; muotoon.&lt;br /&gt;Tämä joko redusoituu 5-hydroxy eicosatetraeenihappomuotoon &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;5-HETE&lt;/span&gt; tai konvertoituu epästabiiliksi &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;LTA4&lt;/span&gt; muodoksi.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ehrlichin soluissa valiutuu 5-LO- tie COX1/COX2 kustannuksella jos puuttuu exogeenista arakidonihappoa,  mikä viittaisi siihen, että  cPLA2alfa ja 5-LO  joutuvat lähi- assosioaatioon tumakalvon kanssa kun solu alkaa turvota.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Gluthationi S-transferaasi&lt;/span&gt; konjugoi&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; glutationi GSH&lt;/span&gt;  eikosanoidin LTA4:n kanssa ja niin muodostuu &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;LTC4&lt;/span&gt; ja sitten seuraa glutamiinihappotähteen  irtoaminen LTC4 molekyylistä , jolloin on muodostunut &lt;span style="font-weight: bold;"&gt; LTD4&lt;/span&gt; molekyyli.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Enstyymit jotka osallistuvat LTA4:n konversioon LTD4:ksi ovat erityisiä  plasmamembraanilla sijaitsevia entsyymeitä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;On arveltu, että joko LTD4 vapautuu suoraan extrasellulaariseen aitioon tai vaihtoehtoisesti LTC4 vapautuu extrasellulaaritilavuuteen  multiresistenssiin  assosioituvan proteiinin avulla ja sitten konvertoituu LTD4:ksi.&lt;br /&gt;LTD4 sitoutuu l&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;eukotrieenireseptoriin (CysLT1)&lt;/span&gt; ja edistää ( Ehrlichin soluissa) volyymisensitiivistä  tauriinin effluxtietä ja myös K+ efflux tietä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Mutta &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;volyymisensitiivisen kloridijonivirran&lt;/span&gt; aktivaatio Ehrlichin soluissa ei vaikutu LTD4:stä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Trimeeriset G-proteiinit&lt;/span&gt; ovat osallistumassa volyymisensitiivisessä kaskadissa eri vaiheissa, siis &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;PLA2 aktivaatioissa&lt;/span&gt; (kuten on raportoitu ihmisen verihiutaleista tai koe-eläimen munuaisen medullan kokoojatiehyeistä primääriviljelmissä) ja &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;LTD4-välitteisessä signaloinnissa&lt;/span&gt; ( kuten Ehrlichin soluista on raportoitu).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Turpoamisen indusoima tauriinin efflux käsittää &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;tyrosiinifosforylaation&lt;/span&gt;, jonka suorittaa vielä identifioimaton proteiinityrosiinikinaasi; koska turpoamisen indusoima cPLA2alfa translokaatio Ehrlichin soluissa ei vaikutu tyrosiinikinaasien inhibitiosta, on oletettu että tyrosiinikinaasiaskel on downstream tapahtuma PLA2 translokaatio- ja aktivaatioaskeleesta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;LTD4 &lt;/span&gt;triggeröi nopean &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Src-kinaasi-&lt;/span&gt;välitteisen fosforylaation  vinkuliinin tyrosiinitähteessä ja tämä vaikuttaa v&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;inkuliini-aktiini-interaktioon&lt;/span&gt; fokaaliadheesiossa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Arakidonihappo, LPC ja PKC-välitteinen fosforylaatio&lt;/span&gt; johtavat  &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;ROS &lt;/span&gt;muodostukseen. Oletettavasti tämä tapahtuu NAD(P)H oksidaasin aktivaatiosta. ROS sitten estää proteiinityrosiinifosfataasia ja siten lisää proteiinien yleistä tyrosiinifosforyloitumista. Tämä taas vaikuttaa avautumismahdollisuuksia volyymisensitiivisessa tauriinikanavassa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;LPC &lt;/span&gt;indusoi myös tauriinin menetystä nisäkässoluissa  reaktiivisista happilajeista (ROS) riippuvalla mekanismilla, mikä näyttää käsittävän kontrolloidun solusignalointisysteemin ja myös yleistyneemmän  plasmakalvopermeabilisaation.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ei ole vielä selvitetty sitä mekanismia, mikä seikka vastaa LPC:n indusoimasta ROS tuotannosta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; PKC:n ja PKA:n stimulaatio&lt;/span&gt; moduloi tauriini efflux-tien aktiivisuutta aivojen gliasoluissa, mutta näitä kinaaseja ei näytä tarvittavan turpoamisen indusoimassa aktivaatiossa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Basofiilisissa leukemiasoluissa on osoitettu että LTD4 aktivoi PKC entsyymiä ja että homologinen LTD4:n indusoiman kalsiumin mobilisoimisen desensitoiminen koskee PKC-entsyymiä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Solujen altistaminen kalsiumjonia mobilisoiville agensseille&lt;/span&gt; johtaa vääjäämättä  kalsiumjonille herkkien vaiheitten stimuloitumiseen volyymille herkässä signaalikaskadissa (PLA2, translokaatio, 5-LO translokaatio ja  FLAP-sitoutuminen, kalmoduliinimodulaaio, PKC-stimulaatio,  LTD4:n sitoutuminen reseptoriinsa)&lt;br /&gt;ja  turpoamisen indusoiman tauriinin ulosvuodon, efflux, vahvistumiseen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kuitenkin kalsiumin mobilisaatio aktivoi myös &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;kalsiumjoniherkkiä K+ ja Cl- efflux-teitä&lt;/span&gt; ja tämä johtaa kiihdytettyyn kaliumkloridin (KCl)   ja solun veden verkkomenetykseen ja tästä johtuen    &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;volyymin korjaantumisen kiihtymisee&lt;/span&gt;n ja volyymiherkän tauriinin effluxtien inaktivoitumiseen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Tauriini sitoutuu neutraaleihin fosfolipideihin&lt;/span&gt; ja sen takia  vaikutaa membraanin ominaisuuksiin( arkkitehtuuriin, fluiditeettiin). Tauriini alentaa fosfolipidien kalsiumia sitovaa kykyä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Miten tauriinin menetys/ poistaminen soluaitiosta  RVD vasteen aikana koskee kalsiumjonien ja reaktiivisten   happilajien signalointia on tuntematon seikka.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Lombardini&lt;/span&gt; demonstroi, että tauriinin depletiolla on suuri vaikutus palorypälehappodehydrogenaasiin(PDH) ja histoniin H2B ja jälkimmäinen voisi indisoida sitä, että&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; tauriinilla on osuutta soluproliferaatiossa. &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Hypotonista soluturpoamaa seuraa myös vähenemä tauriinin aktiivissa soluunotossa, mikä taas näyttää johtuvan solunulkoisen natriumjonin ja kloridijonin konsentraatioitten alenemasta sekä turpoaman indusoimasa plasmakalvon depolarisaatiosta. Fysiologisena seuraamuksena on että  tauriinin uudestaan takaisinottaminen ( reuptake) on alentunut  sillä aikaa, kun on menossa volyymiä säätelevä prosessi.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Hyvin vähän huomiota on kiinnitetty siihen mekanismiin, mikä  sulkee volyymia säätelevän vasteen, joka  akuutista hypotonisesta altistuksesta  on seurannut, ja mitä tapahtuu solun signaalisysteemeille ja volyymiherkille kuljettajille , jos hypotoniset  tilat pitkittyvät.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ehrlichin ascites soluissa turpoamisen indusoimat kloridijonivirtaukset inaktivoituvat muutamassa minuutissa hypotonisen altistuksen jälkeen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;On ilmeistä, että volyymille herkän tauriinikanavan aktiivisuus alenee  ja TauT kuljettajaproteiinin aktiivisuus kasvaa, kun solutilavuus ja kalvopotentiaali alkavat lähestyä alkuperäisiä arvojaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;PLA2 ja 5-LO ilmeisimmin translokoituvat tumakalvolla sijaitseviin mikrodomaaneihin;&lt;/span&gt; täten volyymisensitiivisen tauriini tien sulkeutumiseen saattaisi  kuulua paikallinen restriktio PLA2-substraatin saatavuudessa näissä mikrodomaaneissa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tätä hypoteesia puoltaa havainto siitä, että prekursorialtaan suureneminen parantaa kykyä suorittaa RVD-vasteita Ehrlichin soluissa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;On tehty havainto, että HeLA soluissa voi vasteen  saada toistuvasti aikaan ja tämä voisi viitata siihen, että mikrodomaanit tai hot spots , joihin PLA2 ja 5-LO translokoituvat osmoottisessa altistumisessa, olisivat   summittaisesti sijoittatuneena  tumakalvolla substraattirestriktion välttämiseksi.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Signaalikaskadit, jotka käsittävät reseptorivälitteisiä vaiheita, voivat tulla epäherkemmiksi ligandille joko  reseptorin desensitoitumisesta  tai vaimennusäädöstä, kuten on osoitettu basofiilisilla leukemiasoluilla LTD4:n indusoimasta kalsiumjonin mobilisoimisesta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Edelleen tutkitaan  sitä, vaikuttaako todellakin pitkäaikainen hypotoninen altistus entsyymien tai volyymisensitiivisten kuljettajien ilmenemiseen turvotuksen indusoimassa signaaliketjussa.&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-3766264803853412525?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/3766264803853412525/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=3766264803853412525' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/3766264803853412525'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/3766264803853412525'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/05/lambertin-mallisoluturpoamisen.html' title='Lambertin malli soluturpoamisen aiheuttamasta soluntauriinipitoisuuden säätelystä'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-8391197041455589042</id><published>2011-05-31T02:26:00.001-07:00</published><updated>2011-06-01T04:37:02.390-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Lähteenä Lambert. Sensing a change in the cell volyme'/><title type='text'>Soluvolyymin muutoksen  rekisteröityminen</title><content type='html'>Sensing a change in the cell volyme. How?&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Muutokset osmolyyttien &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;solunsisäisessä &lt;/span&gt;pitoisuudessa ( net uptake of solutes, metabolism, secretion of electrolytes) TAI&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; solunulkoisessa&lt;/span&gt; toonisuudessa ( extracellular tonicity)  johtaa nopeaa  transmembraaniseen ( solukalvon seinämän läpäisevään)  veden virtaukseen imettäväissoluissa,  kunnes intrasellulaarinen ja extrasellulaarinen toonisuus on tasapainottunut.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Useimmat turvonneet solut ( poikkeuksena eräät  kortikaaliset aivosolut) vastaavat solujen osmoottiseen turpoamiseen aktivoimalla volyymille-herkät ( volyme-sensitive)   vuototiet (flux pathways)  joneille ja  orgaanisille osmolyyteille, jotta ne saavat korjautumaan originaalit solutilavuutensa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Entsyymien ( PLA2, 5-LO)&lt;/span&gt;  translokoituminen  tekee vaihteen kohti proteiinin tyrosiinifosforylaatiomallia.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Erilaisten t&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;oisiolähettien  mobilisaatio&lt;/span&gt; ja vapautumiset ovat tärkeitä tekijöitä aktivoitaessa ja moduloitaessa tauriinin volyymille herkkää efflux-tietä ( Ehrlichin soluissa, HeLA soluissa, NIH3T3 soluissa) . Näitä toisiolähettejä ovat&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; eikosanoidit, nukleotidit, Ca2+, ROS.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Osmoottista turpoamista seuraa muutoksia:&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;(1) muutos intrasellulaarisessa jonivahvuudessa, makromolekyylien  kokoontumisessa, kalvoaläpäisemättömien jonien aktiivisuudessa, esim  RVD:hen vastaavien entsyymien ( kinaasien, fosfataasien)  aktivaatiossa ja modulaatiossa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;(2) muutos  kofaktorien ja toisiolähettien  intrasellulaarisessa diffuusiossa. Nämä tekijät vaikuttavat volyymi-herkkien kuljettajien säätelijöinä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Intrasellulaarisen joniväkevyyden lisääntyminen&lt;/span&gt; tilanteissa joissa solu on turvonnut, vähentää volyymi-herkkää tauriinin ulosvuotoa (rauskun hepatosyytissä ja punasolussa).&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Intrasellulaarisen jonipitoisuuden vähentäminen &lt;/span&gt;lisää volyymiherkissä osmolyyttikanavissa aktiivisuutta  kaliumille (K+), kloridille (Cl-) ja orgaanisille osmolyyteille ( lohen  erytrosyyteissä).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Voets et al&lt;/span&gt; osoittivat, että solujen turpoaminen ei aktivoinut volyymiherkkiä ulospäin johtavia (outwardly rectifying)  virtoja pulmonaariendoteelisoluissa vakioisessa joniväkevyydessä, kun taas kerran aktivoitunut kanava jäi joniväkevyyden säädeltäväksi ja oli epäherkkä  solun volyyminmuutoksille.  He esittivät   johdonmukaisesti, että  intrasellulaarisen jonipitoisuuden  alenema ( eikä solun tilavuuden lisääntymä)  triggeröi volyymille herkät kloridijonivirrat aktivoitumaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ehrlichin ascites solut hypotonisuuteen altistettuna  säätävät solutilavuutensa alkuperäistä ( volume set point)  korkeammaksi,  joka on  oletettavasti extrasellulaarisen  osmolaarisuuden funktio. On oletettu että laajempi set point assosioituu matalempaan intrasellulariseen jonipitoisuuteen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;On havaittu, että vaikka  kuljettajat ( Na+/H+ vaihtaja; Na+, K+, 2KCl- yhteiskuljettaja) ja eräät proteiinikinaasit ovat herkkiä solujen kloridijonin pitoisuuden vaihteluille, ei ole vielä demonstroitu mitään protiinityrosiinikinaasin aktivaatiota joniväkevyyden vähenemisestä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Sytoskeleton&lt;/span&gt; on hieno filamenttinen verkosto, joka antaa sytoplasmalle mekaanista vahvuutta. Solujen turpoaminen aiheuttaa  uudelleenjärjestäytymisiä  kortikaalisessa F-aktiinissa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Turpoamisen aiheuttama sytoskeleton-elementtien uudelleen järjestäytyminen näyttää säätelevän  volyymisensitiivistä  ulkopuolella korjaavaa (outwardly rectifying) virtausta PC12 soluissa ja ihmisen suoliston eräissä soluissa. Jos sytoskeleton  repeytyi, tällä ei ollut mitään vaikutusta ihmisen endoteelisoluissa olevaan kanavaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;On sellaistakin näyttöä, että turpoamisen vaikuttama tauriinin ulosvuoto (efflux) moduloituisi sytoskeletonin komponenteista.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ei ole kuitenkaan selvää korrelaatiota &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;sytochalasiinin&lt;/span&gt; tekemillä vaikutuksilla &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;F-aktiinin&lt;/span&gt; pitoisuuteen, F-aktiinin organisoitumisella  ja solu morfologialla, vaikka solun turpoaminen ja kutistuminen onkin  osoittautunut assosioituvan &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;F-aktiini&lt;/span&gt;pitoisuuden vähenemiseen ja vastaavasti lisääntymiseen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;RhoGTPaasit&lt;/span&gt; ovat aktiinisytoskeletonin avainsäätelijöitä  useissa soluissa.&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;RhoA&lt;/span&gt; tunnetaan siitä, että se säätelee stressisäikleitten muodostumista  ja fokaalista  adheesiota.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;LTD4&lt;/span&gt; stimuloi Ehrlichin soluissa tauriinin vapautumisesta isotonisissa olosuhteissa.&lt;br /&gt;Sillä on myös vaikutusta stressisäikeitten tuotantoon PKC (PKClamda) aktivaation ja RHoA aktivaation kautta . Sillä on vaikutusta aktiinisytoskeletonin uudelleenjärjestäytymiseen  (esim Int 407soluissa) ja ihmisen bronkiaalisissa sileän lihaksiston soluissa .&lt;br /&gt;Tämä voisi viitata siihen että aktiinin uudelleen organisoituminen ei ole mikään initiaalinen tapahtuma turpoamisen aiheuttamassa tauriinin vapautumisessa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Integriinit &lt;/span&gt;ovat &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;adheesion reseptoreita&lt;/span&gt; ja ne linkitsevät  taliinin ja vinculiinin avulla  extrasellulaarisen matriksin aktiini sytoskeletoniin.&lt;br /&gt;On osoitettu, että muutos solutilavuudessa integriiniryväksiä moduloimalla  triggeröi esiin intrasellulaarisen  signaalin  vaikka ligandia ei olisi.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;RhoA&lt;/span&gt; on esentielli integriinisignaloinnissa ja sen on raportoitu moduloivan turpoamisen aiheuttania virtauksia endoteliaalisissa soluissa ja NIH3T3 soluissa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;RhoA &lt;/span&gt;ja &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Rac 1 &lt;/span&gt;lokalisoituvat ensisijassa &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;caveola-alueeseen,&lt;/span&gt; joten voidaan ajatella että solun turpoaminen( eli solukalvon aukeaminen laskoksistaan ja sytoskeletonin uudelleenjärjestäytyminen) indusoi muutoksen caveolan organisaatioon ja siitä seuraavan  RhoA/integriinisignaloinnin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tässä yhteydessä  noteerataan, että RhoA on ehdotettu initiaaliseksi elementiksi, (alkutekijäksi) volyymille herkässä signalointisekvenssissä, mikä säätelee volyymille herkkiä anionikanavia. Siis  asioitten järjestys olisi tällainen:&lt;br /&gt;RhoA, pl25 FAK &amp;gt;&lt;br /&gt;phophatidyl inositol 3 kinase &amp;gt;&lt;br /&gt;PIP2&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Volyymille herkkiä kloridijonikanavia moduloi seuraava sekvenssi:&lt;br /&gt;RhoA&amp;gt;&lt;br /&gt;RhoA kinase &amp;gt;&lt;br /&gt;myosin light-chain phosphorylation, myosiinin kevyen ketjun fosforylaatio&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Usean komponentin on osoitettu ottavan osaa tauriinin kuljetuksen säätelyyn plasmakalvon läpi.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;Esim src, FAK, PKC ja GTP:tä-sitovat  proteiinit näyttävät fysikaalisesti alkavan liitty- focal adhesion-kompleksiin integriiniaktivaation jälkeen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;cPLA 2alfa&lt;/span&gt; omaa calveoliinia sitovan motiivin.&lt;br /&gt;Hepariinia sitova &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;sPLA2 &lt;/span&gt;liittyy caveolaan&lt;br /&gt;Caveolaan myös ryvästyy &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;RPTK,&lt;/span&gt; kompleksi reseptoriproteiini tyrosiinikinaasi systeemi&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;On ehdotettu, että caveola-alueitten funktiona on toimia mahdollisena endoteliaalisena mekanosensoriyksikkönä&lt;/span&gt;, joka tulkkaa mekaanisen stressin biokemialliseksi vasteeksi.&lt;br /&gt;(Nimittäin calveolin-1 korjaa ennalleen turpoamisen indusoiman kloridijonivirtauksen eli VRAC aktiivisuuden calveoliini1 puutteisissa soluissa)&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Margalit et al&lt;/span&gt;. ovat demonstroineet, että mekaaninen stressi aktivoi volyymi-herkän kaskadin ihmisen verihiutaleissa. He ehdottivat, että GTP:tä sitovat proteiinit ja fosfolipidit olisivat keskinäisessä vuorovaikutuksessa vasteena plasmakalvon venytykselle, mitä tapahtuu kun solut turpoavat.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tässä yhteydessä noteerataan, että lipaasiaktivaattosilla mellitiinillä tehty suora&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; sPLA2&lt;/span&gt; aktiivisuuden  stimulaatio NIH3T3 soluissa isotonian vallitessa indusoi  sekä &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;ROS &lt;/span&gt;tuotantoa että tauriinin  menetystä solusignalointikaskadin kautta ja tauriinin  ulosvuototietä , mikä käyttää samantapaista farmakologista profiilia kuin volyymille herkkä signalointijärjestelmä ja efflux systeemi.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Täten &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;sPLA2 aktiivisuuden stimulaatio &lt;/span&gt;on essentielli upstream elementti turpoamisen aiheuttamassa signalointikaskadissa ja johtaa osmolyyttejä vapauttavien kuljetusteitten aktivoitumiseen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Kinnunen et al&lt;/span&gt;. ovat osoittaneet, että PLA2 keinotekoisissa yksilamellisissa lipidirakkuloissa oli suoraan aktivoitavissa venytyksestä ja he ehdottivat, että &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;plasmakalvon lateraaliset lipidipakkaukset ja  niissä tapahtuva vaihde, voisi toimia osmosensorina&lt;/span&gt;.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ingber luonnehti solun pinnan integriinireseptoreita, sytoskeletaalisia filamentteja ja tuman alueen rakenteita  ikäänkuin kovana jänteenä   "hard-wired "siinä mielessä, että mekaaninen nykäys solun pinnan integriiniin johtaa välittömiin muutoksiin sytoskeletonissa ja muuntumiseen molekulaarisessa koostumuksessa aivan tuman  syvyydeltä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Lisäksi naudan endoteelisolussa on demonstroitu&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; VRAC&lt;/span&gt; aktivaatiota seuraamuksena &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;GTPgammaS&lt;/span&gt;:n   intrasellulaarisesta perfuusiosta , kun volyymitekijä pidetään muuttumattomana.  Täten turpoamisen voidaan ajatella vaikuttavan PLA2:n ja G-proteiinien interaktioon ja aktiivisuuteen vaikka ne olisivat liittyneenä tumakalvoon.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Venytyksestä aktivoituvat kanavat vastaavat membraanin stressiin  muutamalla avoimmuus mahdollisuuksia. Epäselektiiviset kationikanavat,  jotka voisivat aiheuttaa paikallista kalsiumjonin lisääntymää,  aktivoituvat myös venytyksestä ja niitä on osoitettu useista soluista.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Hetkellisten reseptoriopotentiaalien (TRP) superperhe&lt;/span&gt; käsittää kationikanavia, jotka vastaavat extrasellulaarisiin stimuluksiin, siis osmolaarisuuteen, pH tekijään ja kalvon venytykseen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;OTRPC4 on volyymille herkkä kalsiumjoniselektiivinen jäsen tässä TRP-perheessä, jossa on kuusi transmembraanista domaania ja useita mahdollisia fosforylaatiokohtia PKC ja PKA entsyymeitä varten.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;TRPV4 on -  päinvastoin kuin  I(cl,vol) -  GTPgammaS epäherkkä ja riippumaton ATP:stä eikä sen osuutta RVD:ssä ole vielä määritetty.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Arvellaan, että solun turpoaminen ei välttämättä ole liittynyt solun venyttymiseen, koska  sisään laskostuneitten plasmakalvon osien avautuessa soluvolyymille on mahdollista tulla 2- 4 kertaiseksi ilman samanaikaista venymistä.&lt;br /&gt;Lisäksi mainittakoon, että solun turpoaminen hypotonisessa miljöössä ei lisää kalvon kapasiteettia astrosyytissä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Näinpä sanotaankin, että &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;vaikka initiaalinen  volyymiherkkä mekanismi odottaakin identifioimistaan,  on ilmeistä&lt;/span&gt;, että&lt;br /&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;plasmakalvon laskostumien  avautuminen,&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt; eri tekijöitten aggrekoituminen subsellulaarisiin  mikrodomaaneihin( entsyymit, kanavat, kofaktorit)&lt;/li&gt;&lt;li&gt; erilaiset  hot spot-kohdat  ( caveola kohdat, focal adhesion complex), tumakalvo) &lt;/li&gt;&lt;li&gt; sytoskeletonin  uudelleen organisoituminen&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;ovat essentiellejä aineksia osmoottisen soluturpoaman alavirran signaloinnissa.&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-8391197041455589042?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/8391197041455589042/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=8391197041455589042' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/8391197041455589042'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/8391197041455589042'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/05/soluvolyymin-muutoksen.html' title='Soluvolyymin muutoksen  rekisteröityminen'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-4011582797783618407</id><published>2011-05-31T00:53:00.000-07:00</published><updated>2011-05-31T01:54:51.934-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Lähteenä Lambert. TauT'/><title type='text'>Tauriinin soluunottoa säätelee osmolaarisuus</title><content type='html'>&lt;ul&gt;&lt;li&gt;HYPOTONIA &lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;br /&gt;Jos extrasellulaarinen osmolaarisuus vähenee isotonisista arvoista  akuutisti 50%, alenee tauriinin soluunotto Ehrlichin soluissa 70%. Vaikuttaa siltä, että tämä  alentunut soluunotto johtuu pikemminkin osmolaarisuuden vähenemästä kuin jonikonsentraation alenemasta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Solukalvo depolarisoituu noin 20 mV solun turvotessa sellaisessa ympäristössä, missä osmolaarisuus on puolet normaalista. Tästä johtuu suurin osa tauriinin soluunoton vähentymästä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Hypotonisesta altistuksesta lisääntyy PKC aktiivisuus vain hieman.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ja jos nyt  hypotonisissa olosuhteissa nähty alentunut tauriinin soluunotto heijastaisi TauT kuljettajan enimmän  osan olleen Status I- tilassa ( jossa kuljetusaktiivisuus on vähäinen), on oletettavaa, että solun turpoaminen  alentaa myös  calyculin-A sensitiivistä fosfataasiaktiivisuutta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;HYPERTONIA &lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;Jos solut siirretään  hypertoniseen liuokseen, lisääntyy geenitranskriptio niissä geeneissä, jotka koodaavat aktiiviin soluunottoon  vaikuttavia proteiineja ja päteviä (yhteensopivia, compatible) osmolyyttejä syntetisoivia proteiineja.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;TauT kuljettajaa koodaavan  mRNA:n syntetisoitumisen ja tauriinin akkumuloitumisen havaitaan lisääntyvän mm. MDCK soluissa,  astrosyytin primääriviljelmissä ja Caco-2 soluissa ja nämä tapahtumat ovat osana adaptoitumista hyperosmoottiseen ympäristöön ( medium).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Samaan aikaan lisääntyy sorbitolin ja betaiinin akkumuloitumiset. On voitu identifioida  tonisuudelle herkkä ( tonicity- sensitive enhancer ) kiihdyttäjä (TonE)  sorbitolin kuljettajaa (SMIT)   ja  betaiinin kuljettajaa (BGT1) sekä aldoosireduktaasia ( sorbitolin synteesiin osallistuvaa entsyymiä) koodaavista geeneistä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;On ilmeistä, että &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;sytosolinen transkription säätelijä (TonEBP, TonE binding protein)&lt;/span&gt; tulee fosforyloiduksi sellaisessa  prosessissa, johon osallistuu  tyrosiinikinaaseja  ja MAPK p38 ( mitogen- activated protein kinase).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ilmeistä on myöskin, että TonEBP( TonE sitova proteiini), tämä  sytosolinen transkription  säätelijä, translokoituu sitten solun tuman puolelle, ja siellä se sitoutuu TonE kiihdyttäjiin muutamissa tunneissa hypertonisen altistuksen jälkeen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tauriininkuljettajalle  (TauT) ei ole vielä löydetty mitään samantapaista  tonisuuteen vastaavaa ainesta   ( tonicity-responsive element).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kuitenkin on havaittu, että jos imettäväissolut altistetaan solunulkoiselle korkealle tauriinipitoisuudelle, tästä seuraa TauT kuljettajaa koodaavan mRNA (lähetti-RNA):n  vähenemä,  TauT proteiinin ilmenemän vähenemä ja tauriinin soluunoton vähenemä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ollaan sitä mieltä, että itse &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;TauT- geeni &lt;/span&gt; on kohde sellaiselle&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; adaptatiiviselle säätelylle,&lt;/span&gt; mihin vaikuttaa &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;dieetin tauriinin saatavuus&lt;/span&gt;.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;On havaittu kaksi eri isoformia TauT proteiinia koodaavasta mRNA:st&lt;/span&gt;a.  Löytö on tehty LLC-PK1 soluista  eli kahdesta eri tuotteesta:  eräästä 7.2 kb- tuotteesta, mikä säätyy vaimenemaan tauriinialtistuksen seuraamuksena ja eräästä 9.6 kb- tuotteesta, joka ei vaikutu tauriinialtistuksesta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Han et al.&lt;/span&gt; luonnehtivat TauT geenin promoottorialueen ( rotan munuaisesta)  ja he identifioivat kaksi estrogeenireseptorin  kohdan puolikkaita ( half sites), yhden TATA boxin, TG22/(A-C)22 ja neljä DNA consensus sitoutumiskohtaa Sp1 transkriptiotekijöille, yhden  kohdan WT-1/EGR.1/Sp1( overlapping)  ja kaksi consens p53 kohdan puolikkaita ( half sites).&lt;br /&gt;Sp1 tarvitaan basaaliseen promotor aktiivaatioon.&lt;br /&gt;TG toisto on kriittinen, jotta  TauT geeni voi ilmentyä täydellisenä.&lt;br /&gt;WT-1 ja EGR-1 tarvitaan, jotta tauriininkuljetus voidaan kiihdyttää.&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;p53&lt;/span&gt; kiinnittyy suoraan TauT promoottoriin ja &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;vaimentaa&lt;/span&gt;   TauT geenin transkription.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tauriinin vaje:&lt;br /&gt;Koe-eläimet, jotka ovat tauriinivajeisista pesueista,  kärsivät munuaisen kehityksellisistä  poikkeavuuksista.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;TauT alassäätö:&lt;br /&gt;Ne hiiret, joilla p53 ilmenee liian suurissa määrissä, potevat munuaisen hypoplasiaa tai munuaisen vajaatoimintaa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tästä seuraa olettamus, että TauT kuljetusproteiinia koodaavat geenit ovat p53  alaisia&lt;br /&gt; ( downsstream) kohdegeenejä ja täten linkkiytyy p53 tekijä  munuaisen kehitykseen ja apoptoosiin.&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-4011582797783618407?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/4011582797783618407/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=4011582797783618407' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/4011582797783618407'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/4011582797783618407'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/05/tauriinin-soluunottoa-saatelee.html' title='Tauriinin soluunottoa säätelee osmolaarisuus'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-7417294641595557227</id><published>2011-05-31T00:21:00.000-07:00</published><updated>2011-05-31T00:52:39.170-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Lähteenä Lambert. TauT'/><title type='text'>Tauriinin ottoa soluun säätelee fosforylaatio</title><content type='html'>Tauriinin otto soluun vähenee  useissa solulaaduissa seurauksena  PKC entsyymin stimulaatiosta. Näihin soluihin kuuluvat Ehrlichin ascites solut ja astrosyytti (rotalta), MDCK solut ja aortan  endoteelisolut( naudalta).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;PKC:n mahdollisen  fosforylaatiokohdan aminohapposekvenssiä vastaan kehitetyt vasta-aineet stimuloivat tauriinin sisäänmenoa ( influx) Xenopus oosyyteissä, jotka ilmentävät TauT proteiinia.  ( Mainittu mahdoillinen fosforylaatiokohta sijaitsi neljännessä solunsisäisessä segmentissä).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;On ilmeistä, että Seriini322- kohta  TauT proteiinissa on &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;PKC-entsyymin&lt;/span&gt; kohde.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ilmeistä on myös, että &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;PKC- välitteinen fosforylaatio&lt;/span&gt; alentaa TauT proteiinin  affiniteettia tauriinia kohtaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Solun syklisen AMP:n (cAMP)  moduloiminen&lt;/span&gt; stimuloi natriumjonista Na+ riippuvaa tauriinin sisäänottoa Ehrlichin soluihin ja rotan sydänsoluihin.&lt;br /&gt;Mutta sen sijaan lipidin läpäisevät (lipid-permeable) cAMP-analogit  vähentävät tauriinin soluunottoa Xenopus oosyyteissä, jotka ilmentävät hiiren TauT proteiinia.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Calyculin A &lt;/span&gt;on vahva seriini- ja threoniinifosfataasien (PP1, PP2A, PP3) inhibiittori  ja estää tauriinin soluunottoa sekä   huonontaa  cAMP-efektiä tauriinin otossa Ehrlichin soluihin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;On tehty olettamus, että TauT esiintyy Ehrlichin soluissa &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;kolmessa eri konfiguraatiossa &lt;/span&gt;tai tilassa ja nämä ovat:&lt;br /&gt;Status I, Status II ja Status III.&lt;br /&gt;Näillä on matala, normaali tai vastaavasti korkea&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; kuljetusaktiivisuus&lt;/span&gt;.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Transitiota, siirtymää&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; Status I  &amp;lt; --  &amp;gt;  Status II&lt;/span&gt; välillä&lt;br /&gt;vallitsee PKC-välitteinen &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;fossforylaatio&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;ja PP1, PP2A tai PP3-välitteiset &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;defosforylaatiot.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Transitioon  välillä &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Status II  - -  &amp;gt;  Status III&lt;/span&gt; osallistuvat cAMP ja PKA.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Jos Ehrlichin soluja käsitellään calyculin A:lla, alenee  &lt;span style="font-style: italic;"&gt;natriumjoni : tauriini&lt;/span&gt; kytkeytymissuhde ja samoin alenee TauT kuljettajan natriumjoniaffiniteetti ja tauriiniaffiniteetti.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Koska natriumjonia vaaditaan tauriinin sitoutumisessa TauT kuljettajaan, on ehdotettu, että&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; Status II  -- &amp;gt;  status III siirtymään&lt;/span&gt; osallistuu PKC-välitteinen TauT kuljettajan fosforylaatio ja siitä  seuraa TauT proteiinin  struktuurin muutos, mikä vaikuttaa natriumjonin  sitoutumisessa TauT kuljettajaan&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-7417294641595557227?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/7417294641595557227/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=7417294641595557227' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/7417294641595557227'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/7417294641595557227'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/05/tauriinin-ottoa-soluun-saatelee.html' title='Tauriinin ottoa soluun säätelee fosforylaatio'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-9115117268105227588</id><published>2011-05-30T12:42:00.000-07:00</published><updated>2011-05-30T14:05:22.894-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Lähteenä Lambert. TauT'/><title type='text'>Tauriinin otto soluun vaatii Na+ ja Cl- elektrogeenisyyttä</title><content type='html'>Initiaalinen TAURIININ otto Ehrlichin ascites soluihin vaihteli (sigmoidiin tapaan) extrasellulaarisen natriumin (Na+) pitoisuuden funktiona. Yhtään tauriinia ei mennyt solun sisään, jos puuttui  extrasellulaarista natriumia Na+.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kun ottaa huomioon elektrokemiallisen Na+ gradientin tai laskee Hillin yhtälön mukaiset tiedot tauriinin soluunotosta, ilmenee, että 2-3 natriumjonia osallistuu tähän aktiiviin yhden tauriinimolekyylin soluunottoon tutkituissa Ehrlichin ascites soluissa.&lt;br /&gt;Vastaavalla tavalla on kaniinin munuaissoluissa ja  ohutsuolen nukassa arvioitu Na+:tauriini suhde  3:1 tapaiseksi.&lt;br /&gt;Suhteen on todettu olevan 2:1 seuraavissa solutyypeissä: MDCK solut, sydämen myosyytit, nonmyosyytit.&lt;br /&gt;Tutkija korostaa, että natrium:tauriini suhde useimmissa tapauksissa on saatu mittaamalla tauriinin sisäänvirtaus erilaisissa solunulkoisissa natriumpitoisuuksissa, mikä mittaustilanne ei tee eroa natriumjonien   katalyyttisen vaikutuksen ja energeettisen vaikutuksen välillä. Täten  suhde, joka on isompi kuin 2 ei välttämättä merkitse sitä, että 2 tai enemmän Na+ joneja translokoituu yhden tauriinimolekyylin kanssa solun sisään.  Kuvaava esimerkki on kyyhkysen punasolu, jossa Na+: tauriini suhde arvioidaan aktivaatiometodilla  tasoon 2.4, kun taas virtausten välinen suhde oli lähellä arvoa 1.&lt;br /&gt;Jos alentaa solunulkoisen natriumjonin pitoisuutta alenee kuljettajan affiniteetti tauriinia kohtaan, mutta tällä natriumpitoisuuden vähentämisellä ei ole mitään vaikutusta kuljetuskapasiteettiin Ehrlichin soluissa tai erytrosyyteissö jotka ovat lajista Glycera dibranchiata. Tämä on taas päinvastoin kuin kampelan  punasoluissa ja gliasoluissa, jotka ovat peräisin eräästä sammakkolajista( bullfrog), joissa tauriinin sisäänvirtauskapasiteetti ja affiniteetti alenee kun solunulkoinen natriumjonipitoisuus vähennetään.&lt;br /&gt;Koska Na+ jonit lisäävät kuljettajan affiniteettia tauriinia kohtaan, on tehty olettamus, että Na+ joneja sitoutuu tauriinin kuljettajaan(TauT) ja silloin muuttuu sen tertiäärinen rakenne ennen tauriinimolekyyliin sitoutumista .&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Initiaalinen tauriinin soluunotto vaihtelee hyperboliseen tapaan extrasellulaarisen kloridijonin (Cl-) pitoisuuden  funktiona. On ehdotettu kloridijonin ja tauriinin  sitoutumissuhteeksi 1:1 tässä aktiivissa  tauriinin sisäänotossa. Näin tapahtuu Ehrlichin soluissa, kaniinin munuaisessa ja ohutsuolen nukassa sekä naudan aivojen hiusverisuonten endoteelisoluissa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Anioinien  suosituimmuusjärjestys tauriinin otossa on seuraava:&lt;br /&gt;Cl- &amp;gt; SCN- &amp;gt; NO3- Ehrlichin soluissa.&lt;br /&gt;Cl- &amp;gt; Br- &amp;gt;&amp;gt;SCN- &amp;gt; I- &amp;gt; NO3- kaniinin munuaisessa&lt;br /&gt;Cl- &amp;gt; Br-&amp;gt; SCN- glukonaatti MDCK soluissa.&lt;br /&gt;Jos kloridi substituoitiin täydellisesti joko NO3- tai tiosyanaattijonilla Ehrlichin soluissa, aleni tauriinin initiaalinen soluunotto 75%  ja vastaavasti 20%.  Molemmissa tapauksissa kalvopotentiaali  oli depolarisoitunut  20mV.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Täten anionisubstituution vaikutus tauriinin soluunottoon ei vaikuta olevan sekundääristä kalvopotentiaalin muuttumisessa.&lt;br /&gt;On tehty havainto, että disulfonistilbeeniyhdiste estää inorgaanista anionikuljetusta selektiivisesti useissa kudoksissa ( esim munuaisessa) , mikä viittaa siihen,  että tauriinin translokaatio TauT proteiinin avulla vaatii anioneille intaktin sitoutumiskohdan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Mitä tulee kloridijonin vaikutustapoihin, Boge et al.  ovat ehdottaneet, että kloridijoni ( Cl-)  vaikuttaisi lisäämällä spesifisiä natriumjoneille saatavilla olevia kohtia kuljettajaproteiinissa.&lt;br /&gt;Sittemmin Wolff et al. osoittivat, että kloridijonisubstituutio vähensi Na+: tauriini suhdetta  tasolta 2:1 tasolle 1:1, mikä viittaisi siihen, että kloridijonin tehtävänä olisi kiihdyttää toisen natriumjonin sitoutumista TauT kuljettajaproteiiniin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tauriinin kuljetukselle vaaditaan kloridigradientti kaniinin munuaisessa8(brush border). On ehdotettu, että  kloridijoni stimuloisi tauriinin sisäänvirtausta primääristi kiihdyttämällä tauriini:TauT kompleksin muodostumista.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tässä yhteydessä Lambert mainitsee, että ihmisellä kloridijoni Cl- muuntaa natriumjonin Na+ jonin affiniteettia GAT1-kuljettajasysteemissä (joka on Na+, Cl--riippuvainen GABA kuljettaja) sekä toisessakin  kuljetussysteemissä SLGT1, (Na+, glukoosi yhteiskuljetus),&lt;br /&gt;mutta kloridijoni ei vaikuta itse  verkkovarausten siirtymiin ( net charge transport) plasmakalvon lävitse, mikä on mitä käsitettävintä, koska Cl- palaa cis- puolelle osana kuljetusjärjestelmää (GAT1)  tai vain kiinnittyy kuljettajaan ja vaikuttaa  kuljetuksen kinetiikkaan. (SLGT1).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tauriinin soluunottoa Ehrlichin soluissa stimuloi  alkalinen pH ja kalvon hyperpolarisaatio.&lt;br /&gt;Tauriinin soluunottoa kalvorakkuloihin jejunumissa,  munuaisessa simuloi samoin myös kalvon trans- puolen negatiivinen potentiaali.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Hiiren aivosta on kloonattu cDNA kirjastosta tauriini/ beeta-alaniini kuljettaja ja sen isoelektrinen piste pI on pH 5.98.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;...&lt;br /&gt;Jos olettaa, että 3 Na+ ja yksi Cl- translokoituu sytosoliseen aitioon yhdessä yhden tauriinin kanssa, ilmeinen elektroneutraalisuus aktiivista tauriinin sisäänotosta viittaisi siihen, että kationeja (Na+, K+) palaa extrasellulaariseen aitioon TauT:n kautta  osana translokaatiosykliä tai Na+ palaa Na+/K+ jonipumpun kautta kohonneella tahdilla.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;On noteerattava, että tauriini, aivan kuten inhibitorinen hermonvälittäjäaine GABA, lisää kloridin permeabiliteettia , jos sitä lisätään suoraan neuroneihin.&lt;br /&gt;Kuitenkin tasapainopotentiaali kloridijonille esim Ehrlichin soluissa on positiivisempi kuin solun kalvopotentiaali ja koska solukalvo ei ole depolarisoitunut tauriinin lisäämisestä, on oletettavaa, että tauriini ei lisää kloridin johtuvuutta Ehrlichin soluissa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Eräs raportti kertoo, että ihmisen TauT proteiinin N-terminaalin tutkimuksissa vasta-aineilla on tunnistettu kolme proteiinijuovaa ja kaksi muuta proteiinialuetta. Lisäksi on löydetty kolme TauT translaatiotuotetta. Kysellään, edustavatko eri proteiinijuovat TauT:n konfiguraatiossa erilaisia tauriiniaffiniteetteja, Na+ ja Cl- affiniteetteja tai erilaisia substraattiin kytkeytymissuhteita.&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-9115117268105227588?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/9115117268105227588/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=9115117268105227588' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/9115117268105227588'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/9115117268105227588'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/05/tauriinin-otto-soluun-vaatii-na-ja-cl.html' title='Tauriinin otto soluun vaatii Na+ ja Cl- elektrogeenisyyttä'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-5382643939726659345</id><published>2011-05-30T12:27:00.000-07:00</published><updated>2011-05-30T12:41:14.434-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Lähteenä Lambert'/><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='TauT'/><title type='text'>TauT proteiinin spesifisyydestä ja tauriiniaffiniteetistä</title><content type='html'>Jos vertaa muihin aminohappoja kuljettaviin systeemeihin niin TauT  sietää  sekä sulfonaattiryhmiä ( sulphonate groups9  että sulfinaattiryhmiä ( sulphinate groups).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Vahvoja tauriinin sisäänpääsyn estäjiä eli  inhibiittoreita TauT systeemissä on vain beeta- alaniini ja hypotauriini, joissa on anioninen kohta ja kationinen kohta, joita erottaa kaksi metyleeniryhmää.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Nämä substraatille asetetut rakenteelliset vaatimukset on osoitettu tauriininkuljettajilla esim. koe-eläimen (rotan) synapotosomeista, viljellyistä glioomasoluista, neuroblastoma soluista, MDCK soluista ja Bergmannin gliasoluista.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;TauT kuljttajan affiniteetti tauriinille vaihtelee solutyypistä toiseen. Puolimaksimaaliseen tauriinin kuljetukseen vaadittava tauriinipitoisuus oli alle 15 mikromoolia esim neuroblastomasoluissa, mutta 15- 60 mikromoolia Ehrlichin ascitessoluissa, cardio myosyyteissä  sekä  nonmyosyyteissä. Yli 100 mikromoolia  tarvittiin aivojen plexus chorioideus-rákenteessa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Lambert mainitsee myös, että on kuvattu lisäksi matala-affiniteettinen tauriininkuljetusjärjestelmä Ehrlichin soluista ja eräsistä  karsinomasoluista.&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-5382643939726659345?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/5382643939726659345/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=5382643939726659345' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/5382643939726659345'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/5382643939726659345'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/05/taut-proteiinin-spesifisyydesta-ja.html' title='TauT proteiinin spesifisyydestä ja tauriiniaffiniteetistä'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-2727513596236725696</id><published>2011-05-30T12:24:00.000-07:00</published><updated>2011-05-30T12:42:18.430-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Lähteenä Lambert'/><title type='text'>TAURIININ aktiivi soluunottaja. TauT, tauriininkuljettajaproteiini</title><content type='html'>Tauriinin kuljettajaproteiini, TauT (taurine transporter)&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;TauT &lt;/span&gt;  on proteiini jossa on  590-655 aminohapon peptidiketju. Molekyylipaino on 65- 74 kDa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;TauT &lt;/span&gt;   kuuluu Na+ ja Cl- joneista riippuviin kuljettajaproteiineihin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;On päätelty että&lt;br /&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;siinä on 12 hydrofobista "membrane spanning" domaania. Sekä C-terminaali että N- terminaali ovat sytosolin puolella. &lt;/li&gt;&lt;li&gt;siinä on kaksi mahdollista glykosylaatiokohtaa toisessa solun ulkopuolisessa silmukassa&lt;/li&gt;&lt;li&gt;siinä  on useita mahdollisia fosforylaatiokohtia PKC entsyymille  ja cAMP:stä  riippuvalle  PKA entsyymeille ja kaseiinikinaasi II-entsyymille solun  sisälläolevissa silmukoissa ja C-terminaalissa&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Lisäksi on  näyttöä siitä, että ensimmäinen TauT:n  solunulkoinen  silmukka  osallistuu vuorovaikutuksiin natrium 8Na+) ja kloridi 8Cl-) jonien  kanssa.&lt;br /&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;TauT&lt;/span&gt; sietää sekä sulfanaatti- että sulfinaattiryhmiä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; Tauriinin sisäänpääsyn tehokkaat inhibiittorit&lt;/span&gt; ovat &lt;span style="font-style: italic;"&gt;beta-alaniini&lt;/span&gt; ja &lt;span style="font-style: italic;"&gt;hypotauriini&lt;/span&gt;&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-2727513596236725696?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/2727513596236725696/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=2727513596236725696' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/2727513596236725696'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/2727513596236725696'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/05/tauriinin-aktiivi-soluunottaja-taut.html' title='TAURIININ aktiivi soluunottaja. TauT, tauriininkuljettajaproteiini'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-2543643931968909020</id><published>2011-05-30T10:21:00.000-07:00</published><updated>2011-05-30T11:39:45.257-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Lähteenä Lambert'/><title type='text'>TAURIINI, orgaanisia osmolyyttejä</title><content type='html'>LAMBERT Ian Henry. Regulation of the cellular content of the organic osmolyte taurine in mammalian cells.  June 2003 University of Copenhagen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Imettäväis soluissa on suuri veden permeabiliteetti ja useimmat solut reagoivatkin miltei  kuin täydellisinä osmometreinä, kun ne altistuvat joko hypotoniseen tai hypertoniseen tilanteeseen.&lt;br /&gt;Solut - tilanteesta riippuen-  aktivoivat koko joukon plasmakalvoon sitoutuneita jonikuljettajia ja päteviä orgaanisia osmolyyttejä. Tästä seuraa osmolyyttien verkkosiirtymäliike  (net movement)  ja veden meno kalvon läpi ja solun tilavuuden korjautuminen (restoration of the cell volyme).&lt;br /&gt; Solun  turpoamisesta ( swelling) taitoisaalta  solun kutistumisesta (shrinkage) seuraava volyymia säätelevä vaste( volyme regulatory response) on hahmoteltu  termeillä säätelyllinen tilavuuden vähenemä,   RVD ( regulatory volyme decrease (RVD) tai vastaavasti  säätelyllinen tilavuuden enenemä RVI ( regulatory volyme increase).&lt;br /&gt;Vuonna 1939 raportoi  August KROGH, että orgaaniset osmolyytit antoivat  oman osuutensa solun sisäosan osmoottisten  komponenttien altaaseen. Nykyään on tiedossa, että pätevien osmolyyttien verkkomenetys antaa merkitsevän  osuuden selkärankaisten RVD-prosessiin.&lt;br /&gt;Tällaisia päteviä osmolyyttejä RVD prosessissa  selkärankaisissa ovat&lt;br /&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt; vapaat aminohapot, kuten tauriini, alaniini, glysiini, proliini, glutamiinihappo, glutamiini, asparagiinihappo, beeta-alaniini&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;metyloidut yhdisteet kuten glyserofosfokoliini, betaiini&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;sokerit, kuten sorbitoli &lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;polyolit, kuten myo-inositoli.&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;TAURIINIA, on beeta-aminoetaanisulfonihappo, pidetään tärkeänä orgaanisena osmolyyttinä imettäväissoluissa ja eri solulinjat  esimerkiksi astrosyyteissä, neuroneissa, haiman A-soluissa, MDCK-soluissa ja NIH3T3 soluissa ensisijaisesti käyttävät tauriinia osmoottisissa häiriöissä orgaanisena osmolyyttinä, vaikka jonkin toisen orgaanisen osmolyytin pitoisuus olisi suurempikin. Poikkeuksia sellaisista soluista ovat haiman beeta-solut ja munuaisepiteelisolut.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Non-sytotoksinen tauriini onkin sopiva osmolyytti säätelemään  solunsisäistä osmoottista painetta ja solun tilavuutta, koska se on oikein hyvin  veteenliukenevaa  ja sen kyky diffundoitua solukalvon läpi on huono (low liposolubility), se on biokemiallisesti inertti aine  ja heikko kationien kelatoija (poor chelation of metal ions,  zwitterionic)&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ehrlichin ascites soluissa on arvioitu olevan solunsisäisen ja solunulkoisen tauriinipitoisuuden suhde 600:1, Tämä seuraa funktionaalisena tasapainona&lt;br /&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;aktiivin soluunoton (TauT)&lt;br /&gt;&lt;/li&gt;&lt;li&gt;passiivisen solusta ulosvapautumisen(volyme-sensitive taurine  leak pathway)&lt;br /&gt;&lt;/li&gt;&lt;li&gt;cysteiinistä tapahtuvan biosynteesin kesken (Methionine- Cysteine-Cysteinesulfinic acid- Hypotaurine- Taurine)&lt;br /&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;Lisäksi(= sen lisäksi että tauriini on tärkeä orgaaninen osmolyytti)  se osallistuu myös joukkoon erilaisia fysiologisia prosesseja.&lt;br /&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;Sappisuolojen muodostaminen (bile salt formation). Tauriini on hyvä sappisuolojen muodostaja, koska se pysyy jonisoituna myös suoliston yläosan happamessa miljöössä. Ihmiskeholla on kyky tehdä vaihde tauriinikonjugaatiosta glysiinikonjugaatioon, jos  tauriinin saanti on alentunut. Kissat eivät pysty syntetisoimaan kehossaan tarpeeksi tauriinia, joten  niiden on välttämättä saatava tauriinia ravinnossaan, koska niitten keho ei voi käyttää glysiiniin konjugoitumista.&lt;br /&gt;&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Osmoregulaatio ( Lambertin kirja käsittelee lajasti ja yksityiskohtaisesti  tätä asiaa)&lt;br /&gt;&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Kalvostruktuuri ja kalvofunktio: Taurini sitoutuu neutraaleihin fosfolipideihin. Siitä seuraava tauriini-fosfolipidi-vuorovaikutus, joka käsittää joniparin muodostumisen pääteryhmien välille,  vaikuttaa kalvojen ominaisuuteen, rakenteeseen  ja fluiditeettiin. Tauriini estää fosfolipidien N-metylaatiota, eli sitä konveriotamissä kefaliinista(PE) tulee lesitiiniä(PC).&lt;br /&gt;&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Ca++ homeostasis: Aktiivi kalsium Ca++ sitoutuu fosfatidylinositoliin (PI) ja fosfatidylseriiniin(PS). Tauriini lisää aktiivin kalsiumin affiniteettiä sitoutua fosfolipideihin mutta toisaalta taas vähentää sitoutumisen kapasiteettia (Ca++ storage capacity) . Täten tauriinin läsnäolo vaikuttaa sekä kalsiumin soluunottoon että kalsiumin vapautumiseen.&lt;br /&gt;&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Antioksidaatio: Tauriini ja hypotauriini vielä suuremmassa määrin omaa antioksidatiivista ominaisuutta. &lt;/li&gt;&lt;li&gt;Jonikanavafunktio:  Tauriini vaikuttaa kloridivirtauksiin(Cl-) ja säätelee anionikanavien aktiivisuutta.&lt;br /&gt;&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Neurotransmission (hermoimpulssinvälittymistoiminnan)  modulaatio: Tauriini vuorovaikuttaa GABA- ja Glysiini-sääteisiin kloridi(Cl-) jonikanavaperheisiin.&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;TAURIININ biosynteesitiestä:&lt;br /&gt;Tauriini on tärkeä lopputuote orgaanista rikkiä suovien  aminohappojen metioniinin (Met, M) ja cysteiinin (Cys,C)aineenvaihdunnasta.&lt;br /&gt;Suurimmaksi osaksi  tauriini lienee vapaana zwitterjonina kehonnesteissä. Kuitenkin on raportoitu, että se voi muodostaa karboksyylipäädyn( C-terminaalin) joissain matalamolekyylipainoisissa synaptisissa aivopeptideissä. Sen on havaittu esim Tetrahymena-lajissa olevan inkorporoituna kalvolipideihin  ns. taurolopideihin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Useimmat carnivora ja omnivora-lajit ( lihansyöjät ja kaikkiruokaiset)  kykenevät syntetisoimaan tauriinia. kutienkin vastasyntyneissä imettäväisyksilöissä( kissat ja apinat mukaanluettuna) on hyvin vähän kykä tauriinin de novo biosynteesiin tai ei mitään kykyä siihen ja sen takia niiden on saatava dietääriä tietä tauriinia.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tauriinin kokonaisallas kehossa kontrolloituu tauriinin aktiivilla kuljettajalla(TauT), jota sijaitsee munuaisten proksimaalisessa tubuluksessa ja distaalisen nefronin basolateraalisessa kalvossa. Tämän TauT kuljettajamolekyylin  ilmenemisen päällesäätymistä tai vaimennussäätöä vaikuttaa tauriinin läsnäolo tai tauriinin edeltäjäaineitten metioniinin ja cysteiinin saatavilla olo.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tauriinin vaje johtaa kehityksen viivästymään(developmental retardation), neurologisiin defekteihin, solujen kykenemättömyyteen kasvaa ja pysyä elossa sekä sydämen epänormaaliuisiin (cardiac abnormalities).&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-2543643931968909020?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/2543643931968909020/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=2543643931968909020' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/2543643931968909020'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/2543643931968909020'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/05/tauriini-orgaanisia-osmolyytteja.html' title='TAURIINI, orgaanisia osmolyyttejä'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-2850370786344098361</id><published>2011-03-30T00:18:00.001-07:00</published><updated>2011-05-25T12:20:04.466-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Kondroitiinisulfaatti'/><title type='text'>Kondroitiinisulfaattiproteoglygaanit</title><content type='html'>Otan tämän kondroitiinisulfaattiproteoglykaani- molekyylin rikkiaineenvaihdunnan puolelta  hetkeksi tarkisteltavaksi.  Löytyy aivan Wikipediastakin ensialkuun. Nimittäin aivojen gliasolujen joukossa on ns. NG2 -soluja, jotka ilmentävät kondroitiinisulfaattiproteoglykaania ja ne on viime aikoina luettu myös gliasoluiksi, neljänneksi gliasolutyypiksi. Tässä katson yleisesti ottaen kondroitiinisulfaattiproteioglykaaneja .&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;&lt;br /&gt;Chondroitin sulfate proteoglycan (CSPG) &lt;/span&gt;                      &lt;div id="siteSub"&gt;From Wikipedia, the free encyclopedia&lt;/div&gt;                                                             &lt;p&gt;&lt;b&gt;CSPG molekyyleissä on ydinproteiini ja kondroitiinisulfaattia &lt;/b&gt;(&lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Chondroitin_sulfate"&gt;chondroitin sulfate)&lt;/a&gt;. &lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tällainen molekyyli on kehon oma ja sitä on useissa ihmiskudoksissa, esimerkiksi rustossa.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Seuraavia kondroitiinisulfaattiproteoglykaaneja on tunnistettu:&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;  &lt;ul&gt;&lt;li&gt;&lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/CSPG1" class="mw-redirect" title="CSPG1"&gt;CSPG1&lt;/a&gt; (aggrecan)&lt;/li&gt;&lt;li&gt;&lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/CSPG2" class="mw-redirect" title="CSPG2"&gt;CSPG2&lt;/a&gt; (versican).Versikaanissa on kondroitiinisulfaatin lisäksi dermataanisulfaattiketjuja (dermatan sulfate)&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Dermatan_sulfate"&gt;&lt;/a&gt;&lt;sup id="cite_ref-BurnsBreathnach2010_1-0" class="reference"&gt;&lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Chondroitin_sulfate_proteoglycan#cite_note-BurnsBreathnach2010-1"&gt;&lt;span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/sup&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;&lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/CSPG3" class="mw-redirect" title="CSPG3"&gt;CSPG3&lt;/a&gt; (neurocan)&lt;/li&gt;&lt;li&gt;&lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/CSPG4"&gt;CSPG4&lt;/a&gt; (melanoma-associated chondroitin sulfate proteoglycan)&lt;/li&gt;&lt;li&gt;&lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/CSPG5"&gt;CSPG5&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&lt;li&gt;&lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/CSPG6" class="mw-redirect" title="CSPG6"&gt;CSPG6&lt;/a&gt; (SMC3, structural maintenance of chromosomes 3)&lt;/li&gt;&lt;li&gt;&lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/CSPG7" class="mw-redirect" title="CSPG7"&gt;CSPG7&lt;/a&gt; (brevican)&lt;/li&gt;&lt;li&gt;&lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/CSPG8" class="mw-redirect" title="CSPG8"&gt;CSPG8&lt;/a&gt; (CD44, cluster of differentiation 44)&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;Aivojen gliasolukossa on &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;NG2 polydendrosyyttejä&lt;/span&gt;, jotka ilmentävät kondroitiinisulfaattiproteoglygaaneja pinnallaan.&lt;br /&gt;Aivot ovat bioelektrisesti toimiva  fosfolipidirakenne, jossa neuronit välittävät bioelektrisiä impulsseja. Vauriossa on tärkeä että elektrinen impulssilähde, joka paljastuu pahasti, tulee isoloitua ja täten poissuljettua  virtapiiristään, ettei aiheudu  mm epileptisiä fokuksia tms häiriötä.Tässä tarkoituksessa on näillä molekyyleillä eräänlainen ajallinen kittitehtävänsä sinä aikana kun regeneraatio hitaasti edistyy ja uudelleen yhdistyy "virtapiirin" johtoja.&lt;br /&gt;Tämän takia on hyvä tarkistaa mitä ominaisuuksia tällä aktiivisen glioosin arpimateriaalilla on. Miten se pärjäilee olla  elektroneutraalia ja saada aikaan kuitenkin funktionaalista normaliteettia jäljelle olevalle  "virtapiirille" aivoissa, joka toimii eräällä tavallaan kuin yksi simultaaniyksikkö&lt;br /&gt;&lt;h2&gt;&lt;span class="mw-headline" id="Terminology"&gt;KONDROITIINISULFAATTI&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/h2&gt; &lt;p&gt; oli jo eristetty ennen  kuin sen rakenne oli selvitettykään ja sen takia aikojen myötä sen &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;nimitys&lt;/span&gt; muuntui.  Aiemmat tutkijat identifioivat aineen eri fraktioita kirjainten avulla.&lt;/p&gt; &lt;table class="wikitable"&gt; &lt;tbody&gt;&lt;tr&gt; &lt;td&gt;&lt;b&gt;identifioiminen kirjaimilla&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt; &lt;td&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Sulfaatiokohta &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt; &lt;td&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Systemaattinen nimitys &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt; &lt;/tr&gt; &lt;tr&gt; &lt;td&gt;&lt;i&gt;Chondroitin sulfate A&lt;/i&gt;&lt;/td&gt; &lt;td&gt;carbon 4 of the N-acetylgalactosamine (GalNAc) sugar&lt;/td&gt; &lt;td&gt;chondroitin-4-sulfate&lt;/td&gt; &lt;/tr&gt; &lt;tr&gt; &lt;td&gt;&lt;i&gt;Chondroitin sulfate C&lt;/i&gt;&lt;/td&gt; &lt;td&gt;carbon 6 of the GalNAc sugar&lt;/td&gt; &lt;td&gt;chondroitin-6-sulfate&lt;/td&gt; &lt;/tr&gt; &lt;tr&gt; &lt;td&gt;&lt;i&gt;Chondroitin sulfate D&lt;/i&gt;&lt;/td&gt; &lt;td&gt;carbon 2 of the glucuronic acid and 6 of the GalNAc sugar&lt;/td&gt; &lt;td&gt;chondroitin-2,6-sulfate&lt;/td&gt; &lt;/tr&gt; &lt;tr&gt; &lt;td&gt;&lt;i&gt;Chondroitin sulfate E&lt;/i&gt;&lt;/td&gt; &lt;td&gt;carbons 4 and 6 of the GalNAc sugar&lt;/td&gt; &lt;td&gt;chondroitin-4,6-sulfate&lt;/td&gt; &lt;/tr&gt; &lt;/tbody&gt;&lt;/table&gt; &lt;p&gt;"Chondroitin sulfate B" on vanha nimi  &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Dermatan_sulfate"&gt;dermatan sulfate&lt;/a&gt; molekyylille  eikä sitä enää pidetä kondroitiinisulfaattina&lt;span style="text-decoration: underline;"&gt;.&lt;/span&gt;&lt;sup id="cite_ref-2" class="reference"&gt;&lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Chondroitin_sulfate#cite_note-2"&gt;&lt;span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/sup&gt;&lt;/p&gt; &lt;p&gt;&lt;i&gt;Chondroitin&lt;/i&gt;:  Kondroitiiniksi sanotaan sellaista molekyyliä, jossa tuskin on mitään sulfaattia tai vain vähän sulfaattia.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt; &lt;p&gt;Vaikka nimitys kondroitiinisulfaatti viittaisi suolamuotoon, jossa olisi  sulfaatti vasta-anionina, niin asia ei kuitenkaan ole sillä tavalla, koska sulfaatti on tässä liittynyt&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; kovalentist&lt;/span&gt;i sokeriin Enemminkin, koska   tällä molekyylillä on &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;multippeleita negatiivisia varauksia &lt;/span&gt;fysiologisessa pH.ssa, on  kondroitiinisulfaatissa havaittavissa kationisuoloja. Kaupalliset kondroitiinisulfaatit ovat &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;natriumsuoloja&lt;/span&gt;. Barnhill et al. ovatkin ehdottaneet että sellaisia kondroitiinisulfaattivalmisteita  sanottaisiin &lt;span style="font-style: italic;"&gt;natriumkondroitiiniksi&lt;/span&gt; huolimatta  niitten sulfaatiostatuksesta.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;KONDROITIINISULFAATTIKETJUT ovat haaroittumattomia polysakkarideja, jolla on erilaisia pituuksia ja vaihtelevina monosakkarideina toimivat D-glukuronihappo (GlcA) ja N-asetyyli-D-galaktosamiini (GalNAc). Eräät GlcA tähteet ovat epimerisoituneet L-iduronihapoksi (IdoA), siitä johtuva disakkaridi on dermataanisulfaatti.&lt;br /&gt;&lt;sup id="cite_ref-Barnhill_4-0" class="reference"&gt;&lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Chondroitin_sulfate#cite_note-Barnhill-4"&gt;&lt;span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/sup&gt;&lt;/p&gt;  &lt;p style="font-style: italic;"&gt;Chondroitin sulfate chains are unbranched &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Polysaccharide" title="Polysaccharide"&gt;polysaccharides&lt;/a&gt; of variable length containing two alternating monosaccharides: &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Glucuronic_acid" title="Glucuronic acid"&gt;D-glucuronic acid&lt;/a&gt; (GlcA) and &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/N-Acetylgalactosamine" title="N-Acetylgalactosamine"&gt;N-acetyl-D-galactosamine&lt;/a&gt; (GalNAc). Some GlcA residues are &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Epimer" title="Epimer"&gt;epimerized&lt;/a&gt; into &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Iduronic_acid" title="Iduronic acid"&gt;L-iduronic acid&lt;/a&gt; (IdoA); the resulting &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Disaccharide"&gt;disaccharide&lt;/a&gt; is then referred to as &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Dermatan_sulfate"&gt;dermatan sulfate&lt;/a&gt;.&lt;/p&gt; &lt;h3&gt;&lt;span class="mw-headline" id="Protein_attachment"&gt;Liittymä proteiiniin&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/h3&gt; &lt;p&gt;Kondroitiinisulfaattiketjut linkkiytyvät seriinitähteitten OH-ryhmiin tietyissä proteiineissa. Ei tiedetä tarkasti, millä perustellä nämä  glykosaminoglykaaneiksi (GAG) liittyvät proteiinit valikoituvat. Glykosyloituneita seriinejä seuraa usein &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;glysiini&lt;/span&gt; ja naapurustossa  on  asidinen happotähde, mutta tämä motiivi ei ole aina ennusteena glykosylaatioon.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;GAG ketjun liittyminen alkaa neljän monosakkaridin tarkasta mallista käsin: &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Xyl-Gal-Gal- GlcA.&lt;/span&gt; Jokaisen sokerin liittää spesifinen entsyymi, mistä salliutuu monitasoinen GAG-synteesin kontrolli. Xyloosi alkaa liittyä proteiineihin endoplasmisessa retikulumissa (ER), kun taas muut sokerit liittyvät Golgin laitteessa.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;  &lt;h3&gt;&lt;span class="mw-headline" id="Sulfation"&gt;Sulfaatio&lt;/span&gt;&lt;/h3&gt; &lt;p&gt;Joka sokeri voi jäädä joko sulfatoitumatta, sulfatoitua kerran tai kahdesti. kaikkein tavallisimmin N-asetyyliglukosaminin 4 ja 6- asemien OH-ryhmät eli  hydroksyylit sulfatoituvat ja joissain ketjuissa on 2- asemassa glukuronihappoa. (Kommentti:  Nyt löytyi tehtävä K-vitamiinille!) Sulfaation välittää spesifinen&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; sulfotransferaasi.&lt;/span&gt; (Kommentti: Sulfotransferaaseja katalysoi K-vitamiini!). Näiden eri asemien sulfaatiot suovat kondroitiinin GAG-ketjuille spesifisiä biologisia aktiivisuuksia.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p style="font-style: italic;"&gt;Each monosaccharide may be left unsulfated, sulfated once, or  sulfated twice. In the most common scenario, the hydroxyls of the 4 and 6  positions of the N-acetyl-galactosamine are sulfated, with some chains  having the 2 position of glucuronic acid. Sulfation is mediated by  specific &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Sulfotransferase" title="Sulfotransferase"&gt;sulfotransferases&lt;/a&gt;. Sulfation in these different positions confers specific biological activities to chondroitin GAG chains.&lt;/p&gt; &lt;h2&gt;&lt;span class="mw-headline" id="Function"&gt;Funktio&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/h2&gt;Kondroitiinin funktiot riippuvat sen proteoglykaanin yleisistä ominaisuuksista, johon se on liittynyt. Nämä funktiot voidaan  jakaa laajasti ottaen  rakenteellisiin ja säätelyllisiin tehtäviin. Tämä jako ei kuitenkaan ole absoluuttinen ja muutamilla proteoglykaaneilla onkin sekä rakenteellisia että säätelyllisiä tehtäviä, kts. esim versikaania.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;p style="font-style: italic;"&gt;Chondroitin's functions depend largely on the properties of the  overall proteoglycan of which it is a part. These functions can be  broadly divided into structural and regulatory roles. However, this  division is not absolute, and some proteoglycans have both structural  and regulatory roles (see &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Versican"&gt;versican&lt;/a&gt;).&lt;/p&gt; &lt;h3&gt;&lt;span class="mw-headline" id="Structural"&gt;Rakanteellisista tehtävistä&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/h3&gt;Kondroitiinisulfaatti on extrasellulaarin matrixin  pääkomponentti ja  tärkeä kudosten rakenteellisen integriteetin kannalta.  Tämä funktio on tyypillistä suurille aggrekoituville proteoglykaaneille kuten aggrekaani, versikaani, brevikaani ja neurokaani, joita yhteisnimellä sanotaan lektikaaneiksi.&lt;br /&gt;&lt;p style="font-style: italic;"&gt;Chondroitin sulfate is a major component of extracellular matrix, and  is important in maintaining the structural integrity of the tissue.  This function is typical of the large aggregating proteoglycans: &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Aggrecan"&gt;aggrecan&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Versican"&gt;versican&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Brevican"&gt;brevican&lt;/a&gt;, and &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Neurocan"&gt;neurocan&lt;/a&gt;, collectively termed the lecticans.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kondroitiinisulfaatti aggrekaanin osana  on eräs ruston pääkomponentti. Tiiviisti pakkautunut ja hyvin  latautunut sulfaattiryhmäinen kondroitiinisulfaatti generoi  elektrostaattista repulsiota, mikä osaltaan paljon   tekee sitä  rustolle tyypillistä kompression vastustuskykyä.  Ostoartiittia seuraa kun rustosta katoaa kondroitiinisulfaatti.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt; &lt;p style="font-style: italic;"&gt;As part of aggrecan, chondroitin sulfate is a major component of &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Cartilage"&gt;cartilage&lt;/a&gt;. The tightly packed and highly charged sulfate groups of chondroitin sulfate generate &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Electrostatic_force" title="Electrostatic force" class="mw-redirect"&gt;electrostatic repulsion&lt;/a&gt;  that provides much of the resistance of cartilage to compression. Loss  of chondroitin sulfate from the cartilage is a major cause of &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Osteoarthritis"&gt;osteoarthritis&lt;/a&gt;.&lt;/p&gt; &lt;h3&gt;&lt;span class="mw-headline" id="Regulatory"&gt;Säätelyllinen tehtävä&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/h3&gt; &lt;p&gt;Kondroitiinisulfaatti negatiivisten varauksiensa takia reagoi heti extrasellulaarisen matrixin proteiinien kanssa. Tällaiset interaktiot ovat tärkeitä soluaktiivisuuksien eri joukkojen säätelyssä. Lektikaanit ovat  aivojen extrasellulaarisen matrixin  eräs pääosa ja siinä kondroitiinisokeriketjuilla  ovat  osana  perineuronaalista verkostoa ja täten  stabilisoivat normaalia aivosynapsia. jos tapahtuu vauriota keskushermostossa, nousee kondroitiinisulfaattiproteoglykaanien määrä  hyvin suuresti ja silloin niiden  päämääräisenä tarkoituksena on edistää  vaurioituneitten hermopäätteitten  regeneroitumista.  Vaikkakaan näitä funktioita  ei ole kuvattu niin hyvin kuin heparaanisulfaatin funktioita, ollaan löytämässä kondroitiinisulfaattiproteoglykaaneille (CSPG)  uusiakin rooleja.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p style="font-style: italic;"&gt;Chondroitin sulfate readily interacts with proteins in the  extracellular matrix due to its negative charges. These interactions are  important for regulating a diverse array of cellular activities. The  lecticans are a major part of the brain extracellular matix, where the  chondroitin sugar chains function to stabilize normal brain synapses as  part of perineuronal nets. The levels of chondroitin sulfate  proteoglycans are vastly increased after injury to the central nervous  system where they act to prevent regeneration of damaged nerve endings.  Although these functions are not as well characterized as those of &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Heparan_sulfate"&gt;heparan sulfate&lt;/a&gt;, new roles continue to be discovered for the chondroitin sulfate proteoglycans.&lt;/p&gt; &lt;p&gt;Aivojen harmaan kuorikerroksen kehityksen aikana ilmenee kondroitiinisulfaattia  Sub Plate- levyssä ja se vaikuttaa stop signaalin tavoin neuronin migroitumiseen ventrikulaarisesta vyöhykkeestä. Neuronin pysäyttäminen tässä  lie sitten jatkossa  ohjelmoitu  migraation kohti   kortikaalisten levyjen spesifisiä   kerroksia.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p style="font-style: italic;"&gt;In cortical development, chondroitin sulfate is expressed by the Sub  Plate and acts as a stop signal for neurons migrating from the  Ventricular Zone. Neurons stopping here may then be programmed for  further migration to specific layers in the cortical plate.&lt;/p&gt;&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-2850370786344098361?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/2850370786344098361/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=2850370786344098361' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/2850370786344098361'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/2850370786344098361'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/03/kondroitiinisulfaattiproteoglygaanit.html' title='Kondroitiinisulfaattiproteoglygaanit'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-7143903298419548367</id><published>2011-03-08T23:40:00.000-08:00</published><updated>2011-03-09T00:29:01.096-08:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Etanoli ja glysiini. Glysiinireseptori'/><title type='text'>Etanoli ja glysiini. Glysiinireseptori</title><content type='html'>Koska TAURIINI vaikuttaa glysiinireseptorin kautta, on tässä yhteydessä tärkeää kertoa eräästä yllättävästä löydöstä, joka muuttaa myös omia käsityksiäni, tai paremminkin antaa vastauksen, joka on mielessä pyörinyt joka kerta kun katson selkäydinalueen päähermojärjestelmän  neuronien karttoja. Olen aina pohtinut, missä on se raja, missä  pääasiallinen inhibitorinen aminohappo vaihtaa välittäjämolekyyliään  Glysiinistä GABAAN noustaessa selkäytimestä Telenkefaloniin päin.  Tämä uusi väitöskirja antaa tähänkin seikkaan uutta valoa.  Suomennan sen takia artikkelista  "Etanoli ja glysiini".&lt;br /&gt;Tämä  tuo myös dietäärisen näkökohdan esiin: Aivoston  tärkeäksi vitamiiniksi tulee täten   myös B2 ja B6 korostetusti , sillä ne vaikuttavat aineenvaihdunnan&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; glysiinin&lt;/span&gt; normaaliutta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Glysiini(Gly) ja GABA ovat primääriset nopeat inhibitoriset hermonvälittäjäaineet &lt;/span&gt;keskushermostossa( primary fast inhibitory neurotransmittors in the CNS)&lt;br /&gt;Tämän lisäksi GLYSIINI saattaa omata positiivisia modulatorisia toimintoja glutamiinihappoon  NMDA reseptorin samanaikaisagonistisen  kohdan kautta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Glysiinireseptori (GlyR,&lt;/span&gt; strykniinisensitiivinen GlyR) käsittää alfa(1-4) homomeerisen ja alfabneeta(1) heteromeerisen alayksikön. kehityksen aikana taphtuu vaihde homomeerisestä reseptorirakenteesta heteromeeriseen päin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Näihin  vuosiin asti on kuviteltu yleisesti, että Glysiinireseptoreita (GlyR)  esiintyy miltei yksinomaan selkäytimessä ja aivorungossa  aikuisella (koe-eläimellä). Kuitenkin äskettäiset havainnot osoittavat, että &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;glysiinireseptoria (GlyR)  ilmenee myös aivorungon yläosassa ja etuaivorakenteissa.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;(Näitä tietolähteitä on sitten lueteltu useita, kuten &lt;span style="font-style: italic;"&gt;Rampon C et al. Distinction of glycine immunoreactive cell bodies and fibers in the rat brain. Neuroscience 1996 75(3) p. 737-55).&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;Glysiinireseptorin alayksiköitä on osoitettu accumbens tumakkeesta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Näihin  glysiinireseptoreihin hakeutuu GLYSIININ ohella myös Beeta-ALANIINI  ja TAURIINI&lt;/span&gt;.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Glysiiniergisessä hermovälityksessä on  tärkeänä piirteenä glysiinin takaisin ottoprosessi (reuptake process). Tämä käsittää tehokkaan mekanismin, jonka avulla postsynaptinen aktio voidaan saada terminoitumaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Nykyisellään tunnetaan &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;kaksi  glysiinin kuljettajaa&lt;/span&gt;( Glycine transporters GLYT-1 ja GLYT-2.&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;GLYT-1&lt;/span&gt; esiintyy gliasolujen plasmakalvossa ja se vastaa toonisesta homeostaattisesta glysiinin takaisinotosta (&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;reuptake&lt;/span&gt;).&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;GLYT-2&lt;/span&gt; esiintyy presynaptisessa hermopäätteessä ja se pitää yllä faasista synaptista soluunottoa( &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;uptake&lt;/span&gt;) .&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Näitten glysiininkuljettajien estämisellä on arveltu olevan mahdollista terapeuttista merkitystä lääkekohteena sellaisissa sairauksissa kuten skitsofrenia, kipu ja epilepsia  ja äskettäin tähän on liitetty myös alkoholiriippuvuus.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tutkijat tekivät kokeita, joissa  oli injisoitu lokaalisesti glysiiniä tai strykniiniä;  sellainen esti etanolin aiheuttaman dopamiinin lisääntymisen. Tämä vaikutus johtui mahdollisesti reseptorien turtumisesta ( desensitization)  glysiinillä ja  vastaavasti reseptorin blokeerautumisesta strykniinillä. Tämä viittaa siihen että etanolilla on keskinäinen vuorovaikutus glysiinireseptoriin GlyR.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;GLYSIINI estää etanolin aiheuttaman dopamiinivaikutuksen.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;GLYSIINI  lienee osallisena  etanolin vaikuttaman palkkion kärkkymiseen, ennakoilta odottamiseen ( anticipation of reward), koska tässä faasissa on havaittu accumbens-tumakkeessa kohonneita solun ulkoisia glysiinipitoisuuksia.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Mikä on tämän dopamiinia moduloivan etanoli-glysiinireseptori vuorovaikutuksen relevanssi?&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Onko tältä linjalta jotain lupaavaa anti-alkoholi-ominaisuuksia omaavaa?&lt;br /&gt;Mikä on glysiinireseptorin  aktivaation  ja inaktivaation merkitys&lt;br /&gt;etanolin nauttimisen vähentymisessä   ja lisääntymisessä  etanolinsuosijaryhmässä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;(Kommenttini:&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Alkoholismista seuraa, kuten tiedetään, aivovolyymin katoa ja varsinkin kärsii etuaivon tilavuus. Ilmeisesti etanoli huuhtoo auriinivaroja ja samalla glysiini, ensimmäinen pieni rakenneaminohappo on  aineenvaihdunnallisissa vaikeuksissa. Mutta kuten sanottu, etanolia ei pitäisi koskaan nauttia ilman että samalla SYÖDÄÄN RUOKAA, jossa näitä  tekijöitä olisi heti tarjolla alkuaineinaan.  Nämä ovat aminohappoja, joten asianmukaisen proteiinin syöminen on alkoholismin perustava ensihoito. jos ihminen syö tarpeeksi valkuaista kautta vuoden, pitäisi tuon viettipohjaisen etanolinhakuisuuden päästä rauhoittumaan, eikä aivot vaurioituisi). Lienee tauriinilla myrskyinen tilanne etanolin vaikutuksesta.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Vihjeenä: soijan latinalainen nimi on Glycine max. Suositeltavaa ravintoa! Soijaa syövillä kansoilla on vähemmän alkoholiongelmia). &lt;/span&gt;&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-7143903298419548367?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/7143903298419548367/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=7143903298419548367' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/7143903298419548367'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/7143903298419548367'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/03/etanoli-ja-glysiini-glysiinireseptori.html' title='Etanoli ja glysiini. Glysiinireseptori'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-3141212785202894159</id><published>2011-03-08T22:50:00.000-08:00</published><updated>2011-03-08T23:34:45.448-08:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Tauriini ja etanoli . Homotauriinijohdos acamprosaatti.'/><title type='text'>Etanoli ja tauriini</title><content type='html'>Jatkoa...&lt;br /&gt;LÄHDE:&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Chau PeiPei. Brain glycine  receptors as a common target for alcohol and the &lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;relapse-preventing drug  acamprosate- a preclinical study. ISBN 978-91-628-8256-3&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Suomennosta kappaleesta etanoli ja tauriini&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;TAURIINI on  sulfonoitu beeta-aminohappo, jolla on rakenteellisia samankaltaisuuksia sekä GABA että glutamiinihappo-molekyylien kanssa. Tauriinia on mitä runsaimmin ärtyvissä kudoksissa, joihin kuuluu myös sydän ja aivot.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;TAURIINILLA on Glysiinireseptoriin(GlyR)  agonistinen (samansuuntainen)  vaikutus.&lt;br /&gt;Sen lisäksi TAURIININ on havaittu aktivoivan GABA a-reseptoria&lt;br /&gt;ja antagonisoivan ( vastavaikuttavan) NMDA-reseptoriin(NMDAR)&lt;br /&gt;sekä kiinnittyvän GABA b reseptoreihin, vaikkakin tämän sitoutumisen funktiota ei ole vielä selvitetty.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Hyvin harvat tutkimukset viittaisivat TAURIINI-reseptorin olemassaoloon. Sellaisen olemassaoloa ei siis ole vielä voitu määritellä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;( Kommenttini: Volyyminsäätelijän pitäisikin olla  inertti, takertumaton ja helposti  siirtyvä tilanteen vaatimusten mukaan ic ja ec tilojen välillä kuin vesikin menee helposti ilman reseptoria.  Reseptori mielestäni ei olis muuta kuin turha ankkuri ja liisteri sen funktioille. Siksi se ei kuulu rakenneaminohappoihinkaan).&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;TAURIINILLA vaikuttaa olevan monta funktiota aivoissa. Näihin kuuluu mm seuraavia:&lt;br /&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;hermoa suojaava vaikutus( neuroprotectant)&lt;/li&gt;&lt;li&gt;antioksidantti&lt;/li&gt;&lt;li&gt;osmoottinen säätelijä (osmoregulatory function)&lt;/li&gt;&lt;li&gt;aktiivia kalsiumjonia moduloivia  vaikutuksia ( Ca++ modulatory effects)&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Se voi mahdollisesti toimia myös hermonvälittäjäaineena(it may act as a neurotransmittor)&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;TAURIINI vahvistaa GlyR funktiota, glysiiniresptorin toimintaa, mutta ei sillä tavalla kuten täydellinen agonisti GLYSIINI.&lt;br /&gt;TAURIINI voi toimia osittaisena tai täydellisenä agonistina Glysiinireseptorissa(GlyR)  riippuen siitä, mistä aivoalueesta on kyse.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Jos oli kyse nuoren koe-eläimen accumbens (nAc)  aivotumakkeesta, TAURIINI toimi täydellisen agonistin tavoin. Päinvastoin kuin glysiiniä sisältäviä soluja, niin tauriinia sisältäviä soluja oli runsaasti accumbenstumakkeessa;  striatum-neuroneissa ilmeni korkeat pitoisuudet tauriinin kuljettajaa TauT, mikä vaikuttaa TAURIININ akkumuloitumista millimolaarisin konsentraatioin.  Sen takia on todennäköistä, että TAURIINI ( eikä glysiini)  toimii Glysiinireseptoreitten  toonisen aktivaation mahdollisena säätelijänä  ja täten sillä on tärkeä osuus nukleus accumbens-neuronien kehityksessä   ja toiminnan säätelyssä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;In vivo mikrodialyysitutkimuksin on selvitetty, että etanoli kohottaa TAURIININ solunulkoisia pitoisuuksia  aivojen accumbens-tumakkeessa, amygdalassa, hippokampissa ja prefrontaalisssa kuorikerroksessa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;On näyttöä myös geneettisten tekijöitten vaikutuksesta keskushermostoperäisen TAURIININ vapautumisen stimuloitumiseen etanolivaikutuksesta. Geneettisistä syistä voi  accumbenstumakkeen TAURIININ pitoisuudet kohota korkeiksi nopeasti tai viiveellä. Alkoholiherkkyys voi olla suuri tai matala. Koe-eläin voi olla alkoholia suosiva (preferring)  tai vierova ( non-preferring).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Toisenlainenkin koe-eläinmalli on kehitetty, proteiinikinaasi C- poistogeeninen hiiri, etanolille herkkä. Niissä  accumbens-tumakkeen TAURIINIpitoisuudet kohoavat spontaanisti ja etanolin poissaolo indusoi TAURIININ nousun.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;TAURIININ ja usean sen kaltaisen molekyylin kuten mm homotauriinin ja  homotauriinijohdannaisen akamprosaatin(Campral) on osoitettu vähentävän etanolin ottoa ja  uusia juomisjaksoja ( relapse to drinking) niin koe-eläimissä kuin ihmisissäkin.&lt;br /&gt;kaikista löydöistä päätellen TAURIINI-järjestelmä on tärkeä etanolivaikutusten moduloija, ehkä juuri mainitun  Glysiinireseptorijärjestelmän kautta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;(Kommenttini:&lt;br /&gt;TAURIINI on tärkeä  valmiusmolekyyli, kriisinkäsittelijä. Rikkiaineenvaihdunnan "tools" molekyylejä.&lt;br /&gt;Mitä taas tulee yleiseen aineenvaihduntaan, rikkiaineenvaihdunta on aika hunnigolla , joten tauriinin normaali muodostuminen sinänsä  nykyajan ihmisellä on kyseenalainen asia).&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-3141212785202894159?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/3141212785202894159/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=3141212785202894159' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/3141212785202894159'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/3141212785202894159'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/03/etanoli-ja-tauriini.html' title='Etanoli ja tauriini'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-2623512676123924095</id><published>2011-03-08T22:23:00.000-08:00</published><updated>2011-03-08T22:54:38.305-08:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Tauriini ja etanoli . Homotauriinijohdos acamprosaatti.'/><title type='text'>Tauriinifunktio aktivoituu etanolista</title><content type='html'>Jatkoa  uuden väitöskirjan sisällöstä:&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Chau PeiPei. Brain glycine  receptors as a common target for alcohol and the &lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;relapse-preventing drug  acamprosate- a preclinical study. ISBN 978-91-628-8256-3&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;Työnsä rungossa, sisällysluettelossa&lt;/span&gt;&lt;span&gt; tutkija  PeiPei Chau jaotteli aihepiirinsä komponentteihin, joita hän yksityiskohtaisesti sitten kuvasi laajemmin. Kirjoitin muistiin tämän rungon:&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ensinnäkin alussa oli alkoholin väärinkäytön ongelman relevanssista Ruotsin olosuhteissa. (Suomessahan asiat ovat vielä paljon pahemmin juuri tämän molekyylin riippuvuuden ja väärinkäytön suhteen. Suomessa lie puoli miljoonaa alkoholistia vaikka väkiluku on vain  runsaat puolet Ruotsin väkiluvusta, joten merkitys oman maamme taloudelle voi olla  aivan selkää musertava ja ajan mittaanvoi  johtaa myös koko maamme  ulkopoliittisiin vaikeuksiin- varsinkin kuin idemmäksi ja etelämmäksi mentäessä orgaaniset liuottimet kuten vahva alkoholi ovat vielä enemmän käytettyjä ja  tulvamaisesti Suomeemme  kohdistettua liuottimen virtaa, joten väitöskirjalla sinänsä on mitä suurin merkitys aikamme Ruotsissa).&lt;/span&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;Addiktiosta, riippuvuudesta&lt;br /&gt;Aivojen palkkiojärjestelmästä( the Brain reward system)&lt;br /&gt;Mesolimbisestä dopamiinijärjestelmästä, sen dopamiinisysteemin neuronaaliset tiet; dopamiini itse;  etanoli ja dopamiini.&lt;br /&gt;Etanoli ja neurotransmissio, hermojen välitystoiminta&lt;br /&gt;(Tässä tekijä käsitteli yksityiskohtaisesti seuraavia suhteita:)&lt;br /&gt;Etanoli ja glutamaatti&lt;br /&gt;Etanoli ja asetaldehydi&lt;br /&gt;Etanoli ja serotoniini&lt;br /&gt;Etanoli ja glysiini&lt;br /&gt;Etanoli ja&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; tauriini&lt;/span&gt; (Huomaa missä joukossa TAURIINI nyt mainitaan!)&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Sitten hän pohti, millä tavalla alkoholi saa aikaan positiivisesti vahvistavat vaikutuksensa. Hän katsoo historian taustaa vastaan ja sitten mainitsee monta  eri teoriaa:&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Suoran vuorovaikutuksen teoria( the direct interaction theory)&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Serotoniiniteoria( the 5-HT theory)&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Asetaldehyditeoria (the acetaldehyde theory)&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Endo&lt;/span&gt;&lt;span&gt;geenisen  opioidisysteemin teoria (the Endogenous opioid system, EOS, theory)&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Greliiniteoria (the grelin theory)&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;&lt;span&gt;nAc-VTA-nAc-neuronipiiriteoria (the nAc-VTA-nAc neuronal circuitry theory)&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;span&gt;&lt;br /&gt;Seuraavaksi hän käsitteli alkoholiaddiktiota, alkoholiriippuvuutta, sen hoitoa, kliinisiä havaintoja.GABA.NMDA ja GluR5 reseptorien toimintamekanismeja, aivojen palkkiosysteemin aktivoitumista  tällä Campral-lääkkeellä( acamprosaatilla, homotauriinijohdannaisella).&lt;br /&gt;Lopuksi hän pohtii muita akamprosaatin vaikutusmekanismeja.&lt;br /&gt;Glysiinireseptoreilla keskushermostossa on tärkeä merkitys akamprostaatin vaikutuspisteenä; akamprostaatti on siis lääkeaine, joka  voi vähentää alkoholin oton määriä ja  niitä takapakkiriskejä, kun taas ruvetaan juomaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Englanniksi painettuun kirjaan kuuluu ruotsinkielinen yhteenveto, josta tein eiliseen kirjoitukseen suomennoksia.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Pelkkää tauriinia ei oikeastaan voi erikseen ottaa esiin liittämättä sitä olennaisesti koko asiayhteyden monimutkaiseen verkostoon.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kommenttini:&lt;br /&gt;Alkoholi on aine joka vaikuttaa solutilavuuksiin.&lt;br /&gt;Tauriini on taas aine joka säätelee solutilavuuden normaaliksi, joten niillä täytyy olla keskinäinen  syyn ja seuraamuksen vuorovaikutus.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Seuraavassa kirjoitan  detaljina "Etanoli ja tauriini"-kappaleesta  tutkijan  tekstin  suomennosta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-2623512676123924095?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/2623512676123924095/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=2623512676123924095' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/2623512676123924095'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/2623512676123924095'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/03/tauriinifunktio-aktivoituu-etanolista.html' title='Tauriinifunktio aktivoituu etanolista'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-7107380799227528949</id><published>2011-03-08T13:03:00.000-08:00</published><updated>2011-03-08T14:47:27.877-08:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Tauriini ja etanoli . Homotauriinijohdos acamprosaatti.'/><title type='text'>Tauriini ja etanoli . Homotauriinijohdos acamprosaatti.</title><content type='html'>&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;TAURIINI,&lt;/span&gt; aminosulfonihappo , tulee mainituksi allaolevassa väitöskirjassa , jonka kuvaaminen laajemmin on aiheellista, jotta voi hahmottaa esiin tauriinin osuutta.&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;HOMOTAURIINI-johdos&lt;/span&gt; (&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;acamprosate&lt;/span&gt;) oli erityisesti väitöskirjassa esillä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Chau PeiPei. Brain glycine receptors as a common target for alcohol and the relapse-preventing drug acamprosate- a preclinical study. ISBN 978-91-628-8256-3 &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ruotsinkielisessä yhteenvedossa tutkija hahmotti aihepiiriään seuraavalla tavalla:&lt;br /&gt;Alkoholin väärinkäyttö ja alkoholiriippuvuus on kansantauti, jota potee yli 1 % Ruotsin kansasta. joka neljäs sairaalapaikka on niillä henkilöillä, jotka potevat jotain alkoholiin johdettavissa olevaa ongelmaa. Ruotsissa kuolee alkoholiin tai siitä johtuviin sairauksiin 5000- 7000 henkilöä vuosittain. Alkoholin käyttäjiä on maassa noin 300 000, mikä merkitsee ekonomisesti ottaen 100 miljardin kruunun  kuluja yhteiskunnalle.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Riippuvuus&lt;/span&gt; (addiction) on tiukasti linkkiytynyt aivoston palkkiosysteemiin, joka on hermosolujen verkosto, missä voi vapautua signaloivia aineita, joita lähineuronien reseptorit  ottavat vastaan ja välittävät signaalia.  Näin muodostuu ketjureaktio ja signaalit johtuvat  edelleen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Aivojen palkkiosysteemiä ohjaa pääasiallisesti &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;DOPAMIINI&lt;/span&gt;-niminen signaaliaine ja alunperin sen tarkoitus on ollut  palkita ihmistä siitä, että ihminen tahtoo  suorittaa jotain sellaista  toimintaa, mikä on &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;välttämätöntä&lt;/span&gt; ihmislajin pysymiselle hengissä (överlevnad, survival) . Tällaisia seikkoja ovat syöminen, juominen ja suvunjatkamisnen &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;(elossapysymisen &lt;/span&gt;vietit).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Mutta ikävä kyllä on myös sellaisia ei-välttämättömiä aktiviteetteja, jotka myös voivat vapauttaa DOPAMIINIA ja täten  aiheuttaa henkilössä nautinnollisen kokemuksen. Näistä esimerkkinä on alkoholi ja muut huumeet.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Riippuvuus taas muodostuu, kun  palkkiosysteemin kommunikaatio muuntuu siten, että  henkilö lopulta  vain kokee palkkion, nautinnon elämyksen , joka ei enää olekaan loogisessa  yhteydessä alkuperäiseen tarkoitukseensa, elintärkeiden  tehtävien  toteuttamiseen ( jotka siis voivat jäädä tekemättä, tai ovat epätasapainoisesti suoritettuja).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tällainen riippuvuussairaus voi olla siis hankittu, kun&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; aivojen palkkiosysteemi on kroonisesti&lt;/span&gt; &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;muuntunut &lt;/span&gt;ja muistifunktio on myös tässä mukana: tällä muistilla muistetaan  palkkionsaantikokemus.&lt;br /&gt;Muistilla on näyttänyt olevan suuri merkitys riippuvuudessa, esim.  alkoholistilla voi palkkiosysteemi aktivoitua epäloogisesti, väärästä signaalista ( mitä tulee hengissäpysymisen tärkeyteen), esim vain viinilasin näkemisesta  tai muista  alkoholiin viittaavista asioista, mitkä saavat  alkoholistin kokemaan vahvaa alkoholin tarvetta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ei ole olemassa mitään tehokasta metodia, millä voi palauttaa aivot normaalitilaan, kun riippuvuus on jo kehittynyt.  Tämän takia kutsutaan riippuvuudesta vapautuneita henkilöitä termillä " raittiit alkoholistit".&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Sitävastoin on kyllä kaksi lääkettä NALTREXONI ja AKAMPROSAATTI (homotauriinijohdannainen), jotka pystyvät vaikuttamaan keskushermostoon ja vähentämään vahvaa alkoholinhalua.&lt;br /&gt;Mutta nämä valmisteet vaikuttavat vain 20-30%:ssa hoidetuista potilaista. Sen takia on suurta tarvetta löytää tehokkaampia lääkkeitä alkoholisairauksien hoitoon.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Vaikka AKAMPROSAATTIA on käytetty vuodesta 1989 alkaen, ei ole ennen pystytty selvittämään, miksi se vähentää alkoholin himoa.  Monissa tutkimuksissa on koetettu selvittää akamprosaatin vaikutustapaa. Vaikka tämä ei olekaan selvinnyt, on kuitenkin saatu lisää tietoa siitä, miten alkoholi vaikuttaa aivoon.  Esim. on havaittu akamprosaattitutkimuksissa, että  alkoholista vieroittautumisvaiheissa on kehossa ylimäärin signaalisubstanssia nimeltä GLUTAMAATTI, glutamiinihappo.&lt;br /&gt;Jos on aivoissa glutamaattia ylimäärin, tämä merkitsee aina sitä, että "aivot käyvät kuumina, ylikierteillä". Mutta kun hoidetaan akamprosaatilla, palautuu glutamaattipitoisuudet normaaleiksi.&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;On arveltu, että akamprosaatin alkoholinhimoa vähentävä vaikutus  johtuu juuri tästä glutamaatin vähentämiskyvystä. &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Vielä tänä päivänä väitellään siitä,  miten alkoholi vaikuttaa aivoihin ja palkkiosysteemiin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Glysiinireseptorin aktivaatioon johtavia mahdollisia teitä on selvitelty. &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;GlyR aktivaatiosta lisääntyy dopamiinin vapautuminen&lt;/span&gt; accumbens-tumakkeesta (nAc).&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Etanoli ja akamprosaatti &lt;/span&gt;voivat vuorovaikuttaa Gly-reseptorin kanssa siten, että   &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;TAURIINI-pitoisuudet kohoavat.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt; Sen sijaan MPEP ja GLYT-1 estäjät vaikuttavat, että solun ulkoinen GLYSIINI-pitoisuus nousee. (MPEP on 2-metyyli-6-(fenyylietynyyli)-pyridiini).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Nämä kaksi eri aminohappoa TAURIINI ja GLYSIINI omaavat myös eri roolit etanolilla aiheutuneessa palkkioprosessissa ( Reward resp.  Reward anticipation)&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tutkijaryhmä professori Bo Söderpalmin johdolla on esittänyt hypoteesin siitä, miten alkoholi vaikuttaa aivojen palkkiojärjestelmään, nimittäin että alkoholi aktivoi hermoverkoston, jossa on glysiinireseptoreita (GlyR)  ja nikotiini-asetylkoliinireseptoreita (nAchR), siis  palkkiojärjestelmän.&lt;br /&gt;Tämä hypoteesi taas perustuu aiempien tutkimusten tuloksiin, jotka osoittavat,  että nämä kaksi reseptoriluokkaa ovat tärkeitä alkoholin palkitsevassa vaikutuksessa.&lt;br /&gt;Jos blokeerataan joko GlyR tai nAchR, alkoholi ei vaikuta  lisääntyvää  dopamiinimäärää eikä myöskään seuraa palkkiokokemusta ( nautintoa). myös koe-eläimessä vaikuttaa juuri nämä reseptorit alkoholin ottoon.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Väitöskirjatyön ensimmäisessä osassa osoitettiin että &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;akamprosaatti lisää dopamiinia &lt;/span&gt;saman neuronipiirin ja reseptorijoukon kautta kuten alkoholi ja että akamprosaatin  alkoholinoton vähentämistä vaikuttava  kyky voitiin myös poistaa, jos GlyR blokeerattiin.&lt;br /&gt;Nämä tutkimukset ovat ensimmäisiä, joissa akamprosaatin antialkoholinen teho on voitu poistaa spesifisesti manipuloimalla, mikä viittaa siihen, että tämän lääkeaineen relevantit farmakologiset mekanismit  alkavat olla nyt  tunnistettuja.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kliinisissä tutkimuksissa on osoitettu,  että suurimmalla osalla akamprosaatilla hoidetuista potilaista ei kuitenkaan saada esiintämän  lääkkeen toivottua  vaikutusta.&lt;br /&gt;Koe-eläimilläkin osoittautui, että jos  akamprosaattia annettiin alkoholin kanssa  akuutisti tai päivittäin neljään päivään asti se aiheutti lisääntyneitä dopamiinipitoisuuksia palkkiosysteemissä. &lt;br /&gt;Jos koe-eläimelle annettiin vielä lisää alkoholia, ei seurannut enää enempää dopamiinin vapautumista, eli  akamprosaatti näyttää  estävän  alkoholia antamasta palkitsevaa vaikutustaan. Tämä voidaan tulkita niinkin, että akamprosaatti toimii osittain kuin alkoholin korvikkeena. Mutta pidemmässä käytössä ( 11 päivää) akamprosaatti kadotti kykynsä nostaa dopamiinipitoisuuksia tai kykynsä vähentää alkoholin ottoa ( koe-eläimillä).&lt;br /&gt;Sitäpaitsi tutkijat huomasivat, että akamprosaatin kadotettua nämä kykynsä lisätä dopamiinipitoisuutta, rupesi alkoholi jälleen aiheuttamaan dopamiinin lisääntymistä ja oletettavasti myös koe-eläin sai palkkion tunteen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Aiempi tutkimustulos on osoittanut, että akamprosaatti blokeeraa  erään glutamaattireseptorityypin  mGluR5 ja siten pystyy normalisoimaan glutamaattipitoisuuksia. Sitten tutkijat selvittivät , antaisiko  juuri tämän glutamaattireseptorin vastavaikuttaja MPEP ( se on  akamprosaatin kaltainen aine)  vaikutuksensa saman neuronipiirin  välityksellä palkkiojärjestelmässä  kuin akamprosaatti ja alkoholi, vai onko sillä jokin muu mekanismi.&lt;br /&gt;Tulos oli,  että mGluR5 ( glutamaattireseptorialatyyppi) ja GlyR (glysiinireseptori) omaavat yhteisvaikutusta dopamiinin lisäämisessä palkkiosysteemissä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kun kerran&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; akamprosaatti alkoholin tavoin vapauttaa TAURIINI- aminohappoa&lt;/span&gt;, tulee tästä lisämahdollisuus vaikuttaa palkkiosysteemin  GlyR reseptoriin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;TAURIINI kuten GLYSIINI, aktivoivat nimittäin glysiinireseptorin. Aiemmin on osoitettu , että &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;tauriini itsekin  lisää dopamiinia palkkiosysteemissä&lt;/span&gt; sen neuronipiirin kautta, jota alkoholi käyttää.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tässä väitöskirjassa osoitetaan ensimmäistä kertaa, että&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; TAURIININ vapautuminen on edellytyksenä alkoholin dopamiinia lisäävälle kyvylle&lt;/span&gt; ja että &lt;span style="font-weight: bold;"&gt; samanaikaisesti kun alkoholia tulee, tapahtuu TAURIININ  vapautumista. &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Väitöskirjan  ytimenä on ollut tarkoitus tutkia sitä mekanismia, millä akamprosaatti vähentää koe-eläimen  alkoholin nauttimista. Tutkimukset ovat vahvistaneet yllämainitun neuronipiirin olevan hyvin tärkeä alkoholin dopamiinia vapauttavassa vaikutuksessa ja täten  positiivisesti vahvistavassa ominaisuudessa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tutkijat ovat myös   osoittaneet, että lääkeaine akamprosaatti toimii saman neuronipiirin kautta ja sen takia ainakin osittain korvaa alkoholia. Tämä tietolisä alkoholista ja akamprosaatista auttaa fokusoitaessa   mainittuun neuronipiiriin  uusia farmakologisia valmisteita,  kun tahdotaan hoitaa alkoholismia.&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-7107380799227528949?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/7107380799227528949/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=7107380799227528949' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/7107380799227528949'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/7107380799227528949'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2011/03/tauriini-ja-etanoli-homotauriinijohdos.html' title='Tauriini ja etanoli . Homotauriinijohdos acamprosaatti.'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-2666634504779344044</id><published>2010-10-21T09:46:00.000-07:00</published><updated>2010-10-21T10:26:47.222-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Fineli'/><title type='text'>Ravinto ja  P-Hcy alentavat vitamiinit</title><content type='html'>&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;dagliga doser av kombinationen 0,8 mg folat, 0,5 mg B12 och 20 mg B6&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Katson nyt Fineli.fi lähteestä miten paljon jotain ravintoainetta vastaa noita vitamiinimääriä jos ruoka on myös hyvin valmistettu.&lt;br /&gt;100 grammaa naudan maksaa sisältää eniten B12 joten otan maksasta nämä laskut. Ensin taulukko:&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;table class="menubox" border="0" cellpadding="10" cellspacing="0"&gt; &lt;tbody&gt;&lt;tr&gt;&lt;td class="menubox_items" width="70%"&gt; &lt;table class="menuitems" border="0" cellpadding="1" cellspacing="2"&gt; &lt;tbody&gt;&lt;tr class="topmenuitem"&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="submenuitem"&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="submenuitem"&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="submenuitem"&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="submenuitem"&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="submenuitem"&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="submenuitem"&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="topmenuitem"&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="submenuitem"&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="submenuitem"&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="submenuitem"&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="submenuitem"&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="topmenuitem"&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="submenuitem"&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="submenuitem"&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="submenuitem"&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="submenuitem"&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="submenuitem"&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;/tbody&gt;&lt;/table&gt; &lt;/td&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;/tbody&gt;&lt;/table&gt;     &lt;table border="0"&gt;&lt;tbody&gt;&lt;tr&gt;&lt;td colspan="2" valign="bottom"&gt;&lt;h1&gt;Maksa naudan&lt;/h1&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr&gt; &lt;td valign="top" width="45%"&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;Elintarvikkeen numero: 786&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Elintarvikkeen tyyppi: Raaka-aine&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Valmistustapa: Käsittelemätön tai tuore&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Raaka-aineluokka: &lt;a href="http://www.fineli.fi/foodclass.php?classif=igclass&amp;amp;class=offal&amp;amp;lang=fi"&gt;Elimet&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Ruoankäyttöluokka: &lt;a href="http://www.fineli.fi/foodclass.php?classif=fuclass&amp;amp;class=offaldi&amp;amp;lang=fi"&gt;Sisäelinruoat&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Syötävä osuus: 100%&lt;/li&gt;&lt;li&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/specdiet.php?foodid=786&amp;amp;lang=fi"&gt;Erityisruokavaliot&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&lt;li&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/foodunit.php?foodid=786&amp;amp;lang=fi"&gt;Ruokamitat&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt; &lt;/td&gt; &lt;td align="left" valign="top"&gt; &lt;table border="0" cellpadding="1" cellspacing="0"&gt; &lt;tbody&gt;&lt;tr&gt;&lt;td colspan="3"&gt;&lt;b&gt;Kokonaisenergian jakautuminen&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2157&amp;amp;lang=fi"&gt;rasva&lt;/a&gt; &lt;/td&gt;&lt;td&gt;&lt;img src="http://www.fineli.fi/img/reddot.gif" alt="*************************" height="15" width="50" /&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt; 25%&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2230&amp;amp;lang=fi"&gt;proteiini&lt;/a&gt; &lt;/td&gt;&lt;td&gt;&lt;img src="http://www.fineli.fi/img/bluedot.gif" alt="*********************************************************" height="15" width="114" /&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt; 57%&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2034&amp;amp;lang=fi"&gt;hiilihydraatti imeytyvä&lt;/a&gt; &lt;/td&gt;&lt;td&gt;&lt;img src="http://www.fineli.fi/img/greendot.gif" alt="******************" height="15" width="36" /&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt; 18%&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2005&amp;amp;lang=fi"&gt;alkoholi&lt;/a&gt; &lt;/td&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt; 0%&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2168&amp;amp;lang=fi"&gt;kuitu, kokonais-&lt;/a&gt; &lt;/td&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt; 0%&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2222&amp;amp;lang=fi"&gt;orgaaniset hapot&lt;/a&gt; &lt;/td&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt; 0%&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2260&amp;amp;lang=fi"&gt;sokerialkoholi&lt;/a&gt; &lt;/td&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt; 0%&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;/tbody&gt;&lt;/table&gt;&lt;br /&gt;&lt;table border="0" cellpadding="1" cellspacing="0"&gt; &lt;tbody&gt;&lt;tr&gt;&lt;td colspan="3"&gt;&lt;b&gt;Rasvahappojen energiajakauma&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2156&amp;amp;lang=fi"&gt;rasvahapot tyydyttyneet&lt;/a&gt; &lt;/td&gt;&lt;td&gt;&lt;img src="http://www.fineli.fi/img/reddot.gif" alt="********" height="15" width="16" /&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt; 8%&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2158&amp;amp;lang=fi"&gt;rasvahapot trans&lt;/a&gt; &lt;/td&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt; 0%&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2150&amp;amp;lang=fi"&gt;rasvahapot yksittäistyydyttymättömät cis&lt;/a&gt; &lt;/td&gt;&lt;td&gt;&lt;img src="http://www.fineli.fi/img/reddot.gif" alt="***" height="15" width="6" /&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt; 3%&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2151&amp;amp;lang=fi"&gt;rasvahapot monityydyttymättömät&lt;/a&gt; &lt;/td&gt;&lt;td&gt;&lt;img src="http://www.fineli.fi/img/reddot.gif" alt="******" height="15" width="12" /&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt; 6%&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;/tbody&gt;&lt;/table&gt;&lt;br /&gt;&lt;table border="0" cellpadding="1" cellspacing="0"&gt; &lt;tbody&gt;&lt;tr&gt;&lt;td colspan="3"&gt;&lt;b&gt;Hiilihydraattien energiajakauma&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2259&amp;amp;lang=fi"&gt;sokerit&lt;/a&gt; &lt;/td&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt; 0%&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2252&amp;amp;lang=fi"&gt;tärkkelys&lt;/a&gt; &lt;/td&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt; 0%&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;/tbody&gt;&lt;/table&gt; &lt;/td&gt; &lt;/tr&gt; &lt;tr&gt; &lt;td colspan="2"&gt; &lt;h2&gt;Ravintoarvot / 100 g&lt;/h2&gt; &lt;table class="visible" border="1" cellpadding="2" cellspacing="0" width="100%"&gt; &lt;tbody&gt;&lt;tr class="header"&gt;&lt;th&gt;Ravintotekijä&lt;/th&gt;&lt;th&gt;Pitoisuus&lt;/th&gt;&lt;th&gt;Yksikkö&lt;/th&gt;&lt;th&gt;Menetelmä&lt;/th&gt;&lt;th&gt;Tietolähde&lt;/th&gt;&lt;th&gt;Viite&lt;/th&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="subheader"&gt;&lt;td colspan="6"&gt;&lt;b&gt;Perusravintoaineet&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2331&amp;amp;lang=fi"&gt;energia, laskennallinen&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;548 (131)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;kJ (kcal)&lt;/td&gt;&lt;td&gt;summattu osatekijöistä&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2034&amp;amp;lang=fi"&gt;hiilihydraatti imeytyvä&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;5.8&lt;/td&gt;&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;&lt;td&gt;muu arvon tyyppi&lt;/td&gt;&lt;td&gt;elintarvikekoostumustaulukko&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/publication.php?publid=173&amp;amp;lang=fi"&gt;173&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2157&amp;amp;lang=fi"&gt;rasva&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;3.7&lt;/td&gt;&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;&lt;td&gt;analysoitu&lt;/td&gt;&lt;td&gt;julkinen laboratorio&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/publication.php?publid=416&amp;amp;lang=fi"&gt;416&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2230&amp;amp;lang=fi"&gt;proteiini&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;18.4&lt;/td&gt;&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;&lt;td&gt;summattu osatekijöistä&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2005&amp;amp;lang=fi"&gt;alkoholi&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;&lt;td&gt;muu arvon tyyppi&lt;/td&gt;&lt;td&gt;elintarvikekoostumustaulukko&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/publication.php?publid=391&amp;amp;lang=fi"&gt;391&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="subheader"&gt;&lt;td colspan="6"&gt;&lt;b&gt;Hiilihydraattifraktiot&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2222&amp;amp;lang=fi"&gt;orgaaniset hapot&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;&lt;td&gt;johdettu&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2252&amp;amp;lang=fi"&gt;tärkkelys&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;&lt;td&gt;muu arvon tyyppi&lt;/td&gt;&lt;td&gt;elintarvikekoostumustaulukko&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/publication.php?publid=149&amp;amp;lang=fi"&gt;149&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2259&amp;amp;lang=fi"&gt;sokerit&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;&lt;td&gt;summattu osatekijöistä&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2257&amp;amp;lang=fi"&gt;sakkaroosi&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;&lt;td&gt;johdettu&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2196&amp;amp;lang=fi"&gt;laktoosi&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;&lt;td&gt;johdettu&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2172&amp;amp;lang=fi"&gt;fruktoosi&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;&lt;td&gt;johdettu&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2260&amp;amp;lang=fi"&gt;sokerialkoholi&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;&lt;td&gt;loogisesti arvioitu&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2168&amp;amp;lang=fi"&gt;kuitu, kokonais-&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;&lt;td&gt;johdettu&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2266&amp;amp;lang=fi"&gt;kuitu veteen liukenematon&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;&lt;td&gt;summattu osatekijöistä&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2279&amp;amp;lang=fi"&gt;polysakkaridi, vesiliukoinen ei-selluloosa&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;&lt;td&gt;johdettu&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2178&amp;amp;lang=fi"&gt;glukoosi&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;&lt;td&gt;johdettu&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2206&amp;amp;lang=fi"&gt;maltoosi&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;&lt;td&gt;johdettu&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2173&amp;amp;lang=fi"&gt;galaktoosi&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;&lt;td&gt;laskettu reseptistä&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="subheader"&gt;&lt;td colspan="6"&gt;&lt;b&gt;Rasva&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2159&amp;amp;lang=fi"&gt;rasvahapot yhteensä, laskettu TAG ekvivalenteiksi&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;2.7&lt;/td&gt;&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;&lt;td&gt;summattu osatekijöistä&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2143&amp;amp;lang=fi"&gt;rasvahapot yhteensä&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;2.6&lt;/td&gt;&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;&lt;td&gt;summattu osatekijöistä&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2156&amp;amp;lang=fi"&gt;rasvahapot tyydyttyneet&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;1.2&lt;/td&gt;&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;&lt;td&gt;summattu osatekijöistä&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2150&amp;amp;lang=fi"&gt;rasvahapot yksittäistyydyttymättömät cis&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;0.5&lt;/td&gt;&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;&lt;td&gt;summattu osatekijöistä&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2151&amp;amp;lang=fi"&gt;rasvahapot monityydyttymättömät&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;0.9&lt;/td&gt;&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;&lt;td&gt;summattu osatekijöistä&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2158&amp;amp;lang=fi"&gt;rasvahapot trans&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;g&lt;/td&gt;&lt;td&gt;summattu osatekijöistä&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2095&amp;amp;lang=fi"&gt;rasvahappo 18:2 cis,cis n-6 (linolihappo)&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;233&lt;/td&gt;&lt;td&gt;mg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;analysoitu&lt;/td&gt;&lt;td&gt;julkinen laboratorio&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2097&amp;amp;lang=fi"&gt;rasvahappo 18:3 n-3 (alfalinoleenihappo)&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;42&lt;/td&gt;&lt;td&gt;mg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;analysoitu&lt;/td&gt;&lt;td&gt;julkinen laboratorio&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2116&amp;amp;lang=fi"&gt;rasvahappo 20:5 n-3 (EPA)&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;57&lt;/td&gt;&lt;td&gt;mg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;analysoitu&lt;/td&gt;&lt;td&gt;julkinen laboratorio&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2131&amp;amp;lang=fi"&gt;rasvahappo 22:6 n-3 (DHA)&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;46&lt;/td&gt;&lt;td&gt;mg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;analysoitu&lt;/td&gt;&lt;td&gt;julkinen laboratorio&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2038&amp;amp;lang=fi"&gt;kolesteroli (GC)&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;228.0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;mg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;analysoitu&lt;/td&gt;&lt;td&gt;julkinen laboratorio&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/publication.php?publid=416&amp;amp;lang=fi"&gt;416&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2254&amp;amp;lang=fi"&gt;sterolit&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;11.0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;mg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;summattu osatekijöistä&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="subheader"&gt;&lt;td colspan="6"&gt;&lt;b&gt;Kivennäis- ja hivenaineet&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2216&amp;amp;lang=fi"&gt;natrium&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;74.0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;mg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;muu arvon tyyppi&lt;/td&gt;&lt;td&gt;elintarvikekoostumustaulukko&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/publication.php?publid=391&amp;amp;lang=fi"&gt;391&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2217&amp;amp;lang=fi"&gt;suola&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;188.6&lt;/td&gt;&lt;td&gt;mg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;summattu osatekijöistä&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2192&amp;amp;lang=fi"&gt;kalium&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;360.0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;mg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;muu arvon tyyppi&lt;/td&gt;&lt;td&gt;elintarvikekoostumustaulukko&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/publication.php?publid=391&amp;amp;lang=fi"&gt;391&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2212&amp;amp;lang=fi"&gt;magnesium&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;21.0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;mg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;muu arvon tyyppi&lt;/td&gt;&lt;td&gt;elintarvikekoostumustaulukko&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/publication.php?publid=391&amp;amp;lang=fi"&gt;391&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2023&amp;amp;lang=fi"&gt;kalsium&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;6.0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;mg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;muu arvon tyyppi&lt;/td&gt;&lt;td&gt;elintarvikekoostumustaulukko&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/publication.php?publid=391&amp;amp;lang=fi"&gt;391&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2223&amp;amp;lang=fi"&gt;fosfori&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;390.0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;mg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;muu arvon tyyppi&lt;/td&gt;&lt;td&gt;elintarvikekoostumustaulukko&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/publication.php?publid=391&amp;amp;lang=fi"&gt;391&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2160&amp;amp;lang=fi"&gt;rauta&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;8.3&lt;/td&gt;&lt;td&gt;mg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;muu arvon tyyppi&lt;/td&gt;&lt;td&gt;elintarvikekoostumustaulukko&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/publication.php?publid=391&amp;amp;lang=fi"&gt;391&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2282&amp;amp;lang=fi"&gt;sinkki&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;4.5&lt;/td&gt;&lt;td&gt;mg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;muu arvon tyyppi&lt;/td&gt;&lt;td&gt;elintarvikekoostumustaulukko&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/publication.php?publid=391&amp;amp;lang=fi"&gt;391&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2189&amp;amp;lang=fi"&gt;jodidi (jodi)&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;3.0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;µg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;muu arvon tyyppi&lt;/td&gt;&lt;td&gt;elintarvikekoostumustaulukko&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/publication.php?publid=391&amp;amp;lang=fi"&gt;391&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2244&amp;amp;lang=fi"&gt;seleeni&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;46.0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;µg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;analysoitu&lt;/td&gt;&lt;td&gt;julkinen laboratorio&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/publication.php?publid=508&amp;amp;lang=fi"&gt;508&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="subheader"&gt;&lt;td colspan="6"&gt;&lt;b&gt;Typpiyhdisteet&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2263&amp;amp;lang=fi"&gt;tryptofaani&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;360.0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;mg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;analysoitu&lt;/td&gt;&lt;td&gt;julkinen laboratorio&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/publication.php?publid=153&amp;amp;lang=fi"&gt;153&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="subheader"&gt;&lt;td colspan="6"&gt;&lt;b&gt;Vitamiinit&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2298&amp;amp;lang=fi"&gt;A-vitamiini RAE&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;19674.2&lt;/td&gt;&lt;td&gt;µg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;summattu osatekijöistä&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2271&amp;amp;lang=fi"&gt;D-vitamiini&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;0.7&lt;/td&gt;&lt;td&gt;µg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;muu arvon tyyppi&lt;/td&gt;&lt;td&gt;elintarvikekoostumustaulukko&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/publication.php?publid=391&amp;amp;lang=fi"&gt;391&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2299&amp;amp;lang=fi"&gt;E-vitamiini alfatokoferoli&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;0.8&lt;/td&gt;&lt;td&gt;mg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;summattu osatekijöistä&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2274&amp;amp;lang=fi"&gt;K-vitamiini&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;13.80&lt;/td&gt;&lt;td&gt;µg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;summattu osatekijöistä&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2270&amp;amp;lang=fi"&gt;C-vitamiini&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;31.0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;mg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;muu arvon tyyppi&lt;/td&gt;&lt;td&gt;elintarvikekoostumustaulukko&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/publication.php?publid=391&amp;amp;lang=fi"&gt;391&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2273&amp;amp;lang=fi"&gt;folaatti (HPLC)&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;1070.7&lt;/td&gt;&lt;td&gt;µg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;summattu osatekijöistä&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2275&amp;amp;lang=fi"&gt;niasiiniekvivalentti NE&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;17.2&lt;/td&gt;&lt;td&gt;mg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;summattu osatekijöistä&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2291&amp;amp;lang=fi"&gt;niasiini (nikotiinihappo + nikotiiniamidi)&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;11.2&lt;/td&gt;&lt;td&gt;mg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;muu arvon tyyppi&lt;/td&gt;&lt;td&gt;elintarvikekoostumustaulukko&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/publication.php?publid=394&amp;amp;lang=fi"&gt;394&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2277&amp;amp;lang=fi"&gt;riboflaviini (B2)&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;2.67&lt;/td&gt;&lt;td&gt;mg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;analysoitu&lt;/td&gt;&lt;td&gt;julkinen laboratorio&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/publication.php?publid=92&amp;amp;lang=fi"&gt;92&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2278&amp;amp;lang=fi"&gt;tiamiini (B1)&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;0.24&lt;/td&gt;&lt;td&gt;mg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;analysoitu&lt;/td&gt;&lt;td&gt;julkinen laboratorio&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/publication.php?publid=92&amp;amp;lang=fi"&gt;92&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2269&amp;amp;lang=fi"&gt;B12-vitamiini (kobalamiini)&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;110.0&lt;/td&gt;&lt;td&gt;µg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;muu arvon tyyppi&lt;/td&gt;&lt;td&gt;elintarvikekoostumustaulukko&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/publication.php?publid=191&amp;amp;lang=fi"&gt;191&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="odd"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2276&amp;amp;lang=fi"&gt;pyridoksiini vitameerit (vetykloridi)&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;1.03&lt;/td&gt;&lt;td&gt;mg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;summattu osatekijöistä&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt; &lt;tr class="even"&gt;&lt;td&gt;&lt;a href="http://www.fineli.fi/component.php?compid=2029&amp;amp;lang=fi"&gt;karotenoidit&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;864.5&lt;/td&gt;&lt;td&gt;µg&lt;/td&gt;&lt;td&gt;summattu osatekijöistä&lt;/td&gt;&lt;td&gt;KTL:n tuottama&lt;/td&gt;&lt;td align="right"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;/tbody&gt;&lt;/table&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;/tbody&gt;&lt;/table&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;100 grammaa naudanmaksaa antaa B12 vitamiinia 110 mikrogrammaa, eli 0,11 mg.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Toisaalta  0, 5 mg B12 vitamiinia&lt;/span&gt; naudan maksasta merkitsisi 455 grammaa naudan maksaa päivässä. &lt;/span&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;Maksan muitten aineitten pitoisuuksien takia ei tällaista voi syödä päivittäin. Jo pelkkä proteiinimäärä vahvapuriinista valkuaista olisi &lt;/span&gt;&lt;span&gt;83 grammaa, mikä jo yksin ylittää päivän proteiinitarpeen. A-vitamiini on kriittinen seikka sekin ja sitä olisi miltei 90 mg ja lisäksi karotenoideja, joista voi tulla A-vitamiinia.&lt;br /&gt;Tämän takia on hyvä ottaa iso B12 annoksensa  lääkemuodossa, jos tarvitsee.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;100 grammaa naudan maksaa&lt;/span&gt; antaa 1 mg foolihappoa. 0,8 mg  foolihappoa saa siis jo vajaasta 100 grammasta naudanmaksaa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;100 grammaa naudan maksaa&lt;/span&gt; antaa  myös 1 mg  pyridoksiinia eli B6 vitamiinia, joten 20 mg B6 vitamiinia saisi kahdesta kilosta maksaa, joka merkitsee huimia yliannoksia monia ravintoaineita ja proteiiniakin jo 368 grammaa. Ehkä leijonalle sopiva määrä proteiinia.&lt;br /&gt;B6 vitamiinia on elegantteina  40 mg tabletteina saatavilla Pyridoxin- nimisenä  tai Hexavit nimellä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Omasta historiasta &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ottaen huomioon että pieni määrä  maksaravintoa pari kertaa kuussa on oikein terveellistä ja &lt;span style="font-style: italic;"&gt;senkin moni ihminen jättää syömättä koska ei pidä maksasta&lt;/span&gt;, niin on mahdollista että eräille kertyy vuosien varrella vajetta maksan antamasta vitamiinikirjosta. Maksaravinnon lisääminen vuosiruokaansa esim maksalaatikkona, maksakastikkeena tms,  joka tulee pari kertaa kuussa, olisi  yleisesti ottaen edullinen seikka. ESIMERKKI: Tämä tahti maksaruokaa  oli ainakin minun isäni johtamassa Uotin parantolassa vuosikymmenien ruokavalioon kuuluva seikka, rutiini.  Hän tosin itse  sairastui lisäksi B12 vajeeseen ( pernisiöösianemiaan) ja joutui lisäksi ottamaan piikkeinä B12 vitamiinia. Injektiomuoto oli siihen aikaan juuri keksitty.  Piikin ohella ( jos sitä tarvitsee)  arvelen,  että säännöllinen maksaruoka antaa muita ehkä osin tuntemattomia tekijöitä, mitkä kuuluvat  B12 vitamiinin ja metioniinin aineenvaihduntaan.  Se alue sisältää erittäin paljon småprylar, entsyymiproteiineja. Tabletti yksin ei korvaa  B12 osuutta. Siis maksaruokaa tulisi käyttää myös. Tässä varmaan pitäisi suomentaa  se entsyymialue.&lt;br /&gt;Isälläni oli tosi hyvä muisti, huumori, keskustelukyky , luovuus  ja ajattelu koko iän. Hän eli 81 vuotiaaksi. Kriittinen seikka hänellä oli sydänvaiva, flimmeri ym. EIKÄ muisti tms. Hän sai B12 injektiot joka 3 kk, mikä saattoi olla liian vähän eikä suojannut lihaksistoa. Nykyisin on tarkennettu B12 inj  annostus kerran kuukaudessa annettavaksi, ainkin ÖS hematologin mukaan  Kirjoitan tämän muistiin koska  B12 hoidon "sivuvaikutuksena" hänellä oli ilmiömäisen hyvä muisti. Niihin aikoihin  vain harvat käyttivät B12 injektiohoitoa. Siihen aikaan keskityttiin B12  tarpeen täyttöön &lt;span style="font-style: italic;"&gt;hematologisesta aspektista&lt;/span&gt;, ei &lt;span style="font-style: italic;"&gt;lihasten  myöglobiinista ja kunnosta &lt;/span&gt; eikä &lt;span style="font-style: italic;"&gt;keskushermostoaspektista.&lt;br /&gt;Tuskin B12 tarvekaan (NNR) on määritetty muista  kuin veriaspekstista käsin vielä nytkään.&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-2666634504779344044?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/2666634504779344044/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=2666634504779344044' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/2666634504779344044'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/2666634504779344044'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2010/10/ravinto-ja-p-hsy-alentavat-vitamiinit.html' title='Ravinto ja  P-Hcy alentavat vitamiinit'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-885938902458685342</id><published>2010-10-21T09:36:00.001-07:00</published><updated>2011-05-30T12:02:33.721-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Homocysteiinivälituotteen merkitys'/><title type='text'>P-Hcy  merkitsijänä aivoatrofiassa. Ruotsin lääkärilehti</title><content type='html'>SITAATTINA Lääkärilehdestä tarkoituksena katsoa jos on jotain kommentin sijaa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;LÄHDE: MEDICINSK KOMMENTAR&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tillskott av B-vitamin tycks dämpa progressionen av hjärnatrofi&lt;br /&gt;Homocystein kan ge ytterligare en bit till demenspusslet&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Johan Lökk, adjungerad professor, överläkare, institutionen för neurobiologi, vårdvetenskap och samhälle, Karolinska institutet, Stockholm johan.lokk(at)karolinska.se&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Sammanfattat&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Förhöjda nivåer av homocystein (bristmarkör för B-vitaminerna B12 och folat) tycks samvariera med såväl hjärt–kärlsjukdom som kognitiv störning men är omdiskuterad som orsak eller konsekvens.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;En aktuell kontrollerad interventionsstudie med kombinationen 0,5 mg B12, 0,8 mg folat och 20 mg B6 dagligen alternativt placebo under 2 år till patienter med lindrig kognitiv störning visade &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;signifikant lägre progression av hjärn­atrofi i B-vitamingruppen&lt;/span&gt;, ut­över sänkning av homocysteinnivåer.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Patienter med de högsta initiala homocysteinnivåerna halverade progressionen. Patienter med lägst progression av hjärnatrofin uppvisade bättre minnestestresultat.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Lindrig kognitiv störning är ett växande problem, där konklusiva behandlingsalternativ i dag saknas.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;  &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Förhandspublicering. Planerad publicering i Läkartidningen nr 45/2010 &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Äldre personer uppvisar hjärnatrofi som sammanhänger med &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;det naturliga åldrandet &lt;/span&gt;[1]. Denna atrofi förekommer även hos kognitivt intakta personer, är mer uttalad hos patienter med lindrig kognitiv störning och mest uttalad hos patienter med Alzheimers sjukdom [2, 3].&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Eftersom progressionen av denna hjärnatrofi är snabbare hos patienter med lindrig kognitiv störning som konverterar till Alzheimers sjuk­dom än vid störning som inte gör det, är &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;det viktigt att hitta markörer som kan ­bestämma atrofi­progres­sio­nen&lt;/span&gt;. Det är rimligt att anta att reduktion av progressionen skulle kunna hämma konversionen till Alzheimers sjukdom [2].&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;Homocystein – en markör&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Förhöjda nivåer av plasmahomocystein tycks vara en markör, som är associerad med både regional och total hjärn­atrofi även hos friska äldre&lt;/span&gt; [4]. Man har också observerat att måttligt förhöjda homocysteinnivåer har associerats med ökad risk för demens i många såväl tvärsnittsstudier som prospektiva studier [5, 6]. Liknande samvariation har observerats med hjärt–­kärlsjukdom [7, 8].&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Homocysteinnivåerna bestäms i stor utsträckning av kroppens nivåer av B-vitaminerna folat, &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;B12 och B6,&lt;/span&gt; vilka är&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; involverade i metabolismen av metionin&lt;/span&gt;, där lägre nivåer av dessa vitaminer ger förhöjda homocysteinnivåer [9].&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Det är då naturligtvis intressant att utröna om supplementering med dessa B-vitaminer, utöver en sänkning av homocysteinnivåerna, också kan ha kliniskt positiv effekt på kognition och/eller några somatiska symtom såsom insjuknande i hjärt–kärlsjukdom.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;Studier väcker frågor&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;br /&gt;Ett flertal supplementeringsstudier med olika kombinationer och doser av dessa B-vitaminer har inte visat någon risk­reduktion vad gäller hjärt–kärlsjukdom med undantag för en möjlig risk­­reduk­tion för stroke [10-12]. Vad gäller supplementering vid nedsatt kognition eller demens är konsensus att effekten uteblir [13]. Dock visar enskilda studier att supplementering kan ha viss positiv effekt på specifika psykomet­riska test [14, 15].&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;I alla dessa studier som inte visar någon effekt på kliniska parametrar måste man dock fråga sig om det är rätt kombination av vitaminer, rätt doser, rätt duration, rätt definierad patient eller patienter med för låg initial homocysteinnivå, som inte möj­­liggör mer uttalad sänkning.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;VITACOG-studien visar effekt&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;br /&gt;Nyligen publicerade OPTIMA-­gruppen (Oxford Project to Investigate Memory and Ageing) resultaten av VITACOG-studien, som är en randomiserad, dubbelblindad kontrollerad interventionsstudie med &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;dagliga doser av kombinationen 0,8 mg folat, 0,5 mg B12 och 20 mg B6&lt;/span&gt; alternativt placebo till 271 personer över 70 år med diagnosen lindrig kognitiv störning [16].&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;I den subgrupp på 168 personer som fullföljde studien gjordes hjärn-MR vid starten och i slutet av interventionen, som pågick i 24 månader. Målsättningen var att undersöka om progressionen av hjärnatrofi påverkades av denna substitution.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Man fann att hjärnatrofihastigheten per år i medeltal var 0,76 procent i behandlingsgruppen mot placebogruppens 1,08 procent, dvs en 30-procentig minskning av progressionstakten i behandlingsgruppen. Denna minskning ackompanjerades av en signifikant skillnad i förändring av homocystein­nivåerna i behandlingsgrupp respektive placebogrupp (från 11,25 till 8,72 mmol/l respektive från 11,27 till 12,14 mmol/l).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Behandlingseffekten var störst hos dem som hade högsta initiala homocysteinnivåerna, med en halverad atrofiprogression hos dem i översta kvartilen (13,0 mmol/l) men ingen effekt hos dem i lägsta kvartilen (&amp;lt;9,5 mmol/l).  Detta ska ses i skenet av tidigare studier, där förhöjda homocysteinnivåer tycks predicera &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;temporallobsatrofi&lt;/span&gt; hos patienter med alzheimer [17] och&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; progressionen av hjärnatrofi&lt;/span&gt; vid lindrig kognitiv störning korrelerar med kognitiv nedsättning i flera test [2].&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Trots att studien inte var statistiskt beräknad för den kliniskt intressanta parametern kognition, fann man i en post hoc-analys att de med lägst atrofihastighet hade bättre resultat i minnestestet &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;MMSE (Mini-mental state ex­ami­nation&lt;/span&gt;).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;Ännu ingen grund för rekommendation&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;br /&gt;I VITACOG-studien konkluderar författarna att den ökade progressionen av hjärnatrofi hos äldre med lindrig kognitiv störning kan minskas genom behandling med homocysteinsänkande B-vitaminer.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Detta kan ha implikationer i den kliniska vardagen, eftersom prevalensen av lindrig kognitiv störning är mellan 14 och 18 procent hos personer över 70 år [18] och ungefär hälften av dessa konverterar till alzheimer eller någon annan demensform inom 5 år [19].&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Detta innebär att det är av yttersta vikt att identifiera behandlingar, både farmakologiska och icke-farmakologiska, som kan minska eller förebygga denna konvertering.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Men det är långt ifrån detsamma som att rekommendera patienter att profylaktiskt ge tillskott av dessa B-vitaminer i doser med&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; vitamin B12 hundratals gånger högre än dagsbehovet och folat flera gånger hög­re än dagsbehovet för att förhindra demensutveckling&lt;/span&gt; – dels behövs det fler och större bekräftande studier, dels tycks det inte vara harmlöst med en sådan B-vitamintillförsel på grund av bl a observerade risker för utveckling av vissa typer av cancer [20].&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;Alternativ ur det kliniska perspektivet&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;br /&gt;Ur ett vetenskapligt perspektiv är en liten, positiv studie egentligen enbart en stimulans till att göra fler och större studier.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Men ur det kliniska perspektivet, där man som läkare har en patient med dia­gnostiserad lindrig kognitiv störning, som efterfrågar behandling för att reducera risken för försämring, måste man fråga sig om detta är en möjlig ­pusselbit i brist på och i väntan på alter­nativ.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;*&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Potentiella bindningar eller jävsförhållanden: Inga uppgivna.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;*&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Efter denna artikels tillkomst har forskare från Sverige och Finland rapporterat epidemiologiska resultat om vitamin B12:s riskreducerande effekt för utveckling av Alzheimers sjukdom. Forskargruppen följde 271 symtomfria äldre personer i Finland under 7 år från 1998. De fann då att den aktiva delen av vitamin &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;B12 – holotranskobalamin &lt;/span&gt;– och även bristmarkören homocystein påverkade risken att utveckla alzheimer.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Starkast samband fann de vid högre nivåer av &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;holotranskobalamin&lt;/span&gt;, som tycktes ha en &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;skyddande effekt&lt;/span&gt;, medan högre nivåer av homocystein tycktes ge ökad risk för alzheimer, trots att man justerat för andra kända risk­faktorer för alzheimer.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Redan nu vet vi ju också att äldre personer löper risk att få i sig otillräckligt med vitamin B12 på grund av dels sämre kosthållning och olämplig matuppvärmning, dels försämrat upptag.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Vad man nu önskar är studier om vilken roll vitamin B12/holotranskobalamin spelar för utveckling av alzheimer. Dessutom behövs större, bekräftande supplementeringsstudier.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Referens: Hooshmand B, Solomon A, Kåreholt I, Leiviskä J, Rusanen M, Ahtiluoto S, et al. Homocysteine and holotranscobalamin and the risk of Alzheimer disease. Neurology. 2010;75:1408-14.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Referenser&lt;br /&gt;1.Resnick SM, Pham DL, Kraut MA, Zonderman AB, Davatzikos C. Longitudinal magnetic resonance imaging studies of older adults: a shrinking brain. J Neurosci 2003;23:3295-3301&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;2.Jack CR, Jr., Shiung MM, Gunter JL, O'Brien PC, Weigand SD, Knopman DS et al. Comparison of different MRI brain atrophy rate measures with clinical disease progression in AD. Neurology 2004;62:591-600&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;3.Risacher SL, Saykin AJ, West JD, Shen L, Firpi HA, McDonald DC. Baseline MRI predictors of conversion from MCI to probable AD in the ADNI cohort. Curr Alzheimer Res 2008;6:347-361&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;4.Seshadri S, Wolf PA, Beiser AS, Selhub J, Au R, Jacques PF et al. Association of plasma total homocysteine levels with subclinical brain injury: cerebral volumes, white matter hyper intensity, and silent brain infarcts at volumetric magnetic resonance imaging in the Framingham Offspring Study. Arch Neurol 2008;65:642-649&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;5.McCaddon A, Davies G, Hudson P, Tandy S, Cattell H. Total serum homocysteine in senile dementia of Alzheimer type. Int J Geriatr Psychiatry 1998;13:235-239&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;6.Seshadri S. Elevated plasma homocysteine levels: Risk factor or risk marker for the development of dementia and Alzheimer's disease? J Alzheimers Dis 2006;9:393-398&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;7.McNulty H, Pentieva K, Hoey L, Ward M. Homocysteine, B-vitamins and CVD. Proc Nutr Soc 2008;67:232-7&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;8.Maron BA, Loscalzo J. Should hyperhomocysteinemia be treated in patients with atherosclerotic disease? Curr Atheroscler Rep 2007;9:375-83&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;9.Refsum H, Smith AD, Ueland PM, Nexo E, Clarke R, McMartlin J et al. Facts and recommendations about total homocysteine determinations: an expert opinion. Clin Chem 2004;50:3-32&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;10.Lonn E, Yusuf S, Arnold MJ, Sheridan P, Pogue J, Micks M et al. Homocysteine lowering with folic acid and B vitamins in vascular disease. NEJM 2006;354:1567-77&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;11.Bonaa KH, Njølstad I, Ueland PM, Schirmer H, Tverdal A, Steigen T et al. Homocysteine lowering and cardiovascular events after acute myocardial infarction. NEJM 2006;354:578-88.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;12.Wang X, Qin X, Demirtas H, Li J, Mao G, Huo Y,et al. Efficacy of folate supplementation in stroke prevention: a meta-analysis. Lancet 2007;369:1876-82&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;13.McCaddon A. Homocysteine and cognition - a historical perspective. J Alzheimers Dis 2006;9(4).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;14.Durga J, van Boxtel MP, Schouten EG, Kok FJ, Jolles J, Katan MB et al. Effect of 3-year folic acid supplementation on cognitive function in older adults in the FACIT trial: a randomised, double blind, controlled trial. Lancet 2007;369:208-16&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;15.Homocysteine Lowering Trialist´s Collaboration. Dose-dependent effects of folic acid on blood concentrations of homocysteine: a meta-analysis of the randomized trials. Am J Clin Nutr. 2005;82:806-12&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;16.Smith AD, Smith SM, de Jager CA, Whitbread P, Johnston C, Agacinski G et al. Homocysteine-lowering by B-vitamins slows the rate of accelerated brain atrophy in mild cognitive impairment: A randomized controlled trial. http://www.plosone.org/10.1371/journal.pone.0012244&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;17.Clarke R, Smith AD, Jobst KA, Refsum H, Sutton L, Ueland PM. Folate, vitamin B12, and serum total homocysteine levels in confirmed Alzheimer disease. Arch Neurol 1998;55:1449-1455&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;18.Petersen RC, Roberts RO, Knopman DS, Boeve BF, Geda YE, Ivnik RJ et al. Mild cognitive impairment: ten years later. Arch Neurol 2009;66:1447-1455&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;19.DeCarli C. Mild cognitive impairment: prevalence, prognosis, aetiology, and treatment. Lancet Neurol 2003;2:15-21&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;20.Lindzon GM, Medline A, Sohn KJ, Depeint F, Croxford R, Kim YI. Effect of folic acid supplementation on the progression of colorectal aberrant crypt foci. Carcinogenesis 2009;9:1536-43&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-885938902458685342?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/885938902458685342/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=885938902458685342' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/885938902458685342'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/885938902458685342'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2010/10/medicinsk-kommentar-tillskott-av-b.html' title='P-Hcy  merkitsijänä aivoatrofiassa. Ruotsin lääkärilehti'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-5725081221054596211</id><published>2010-08-11T05:27:00.001-07:00</published><updated>2011-05-30T10:21:04.673-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Zn ja tauriini'/><title type='text'>Zn ja tauriini. Terveen  haiman osuus näköfunktion kehityksessä</title><content type='html'>&lt;h2&gt;  Kultakalatutkimus&lt;/h2&gt;&lt;h2&gt;Abstract &lt;/h2&gt;&lt;div class="abstractText"&gt; http://&lt;a href="http://www.springerlink.com/content/v451633353u55n67/"&gt;www.springerlink.com/content/v451633353u55n67/&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;Tauriini ja sinkki ovat vuorovaikutuksessa keskenään koe-eläimen verkkokalvon rakenteellisen ja toiminnallisen kehityksen kuluessa. Myös kultakalassa on todettu niiden osuus verkkokalvon osasten regeneraatioprosessissa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Taurine and zinc interact during structural and functional development of the rat retina and during the process of regeneration of retinal fragments from goldfish.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kultakalan verkkokalvossa  siten lokalisoitiin tauriinin kuljettaja, tauriinin pitoisuus ja labiilin sinkin pitoisuus.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; These observations formed the basis for evaluating the regional correlation between the localization of the taurine transporter, taurine content and labile zinc content in goldfish retina. &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Verkkokalvon alueella tauriinin kuljettajaa on fotoreseptoreissa, ulommassa pleksiformisessa kerroksessa, sisemmässä nukleaarisessa kerroksessa ja gangliosolukerroksessa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;In the retina, the taurine transporter is expressed in photoreceptors, the outer plexiform layer, the inner nuclear layer and the ganglion cell layer.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt; Tauriinia  havaittiin myös fotoreseptoreissa, ulommassa ja sisemmässä tumallisessa kerroksessa ja gangliosolukerroksessa.&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Taurine was detected in photoreceptors, the outer and inner nuclear layers, the outer plexiform layer and the ganglion cell layer.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Suurempi määrä labiilia sinkkiä oli havaittavissa fotoreseptoreiossa ja vähemmässä määrin gangliosoluissa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;A large amount of labile zinc was detected in photoreceptors and to a lesser extent in ganglion cells. &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Näitä kaikkia kolmea ( tauriinin kuljettajaa, tauriinia ja labiilia sinkkiä)  esiintyi samaan aikaan fotoreseptoreissa ja gangliosolukerroksessa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;The taurine transporter, taurine and zinc coexist in photoreceptors and the ganglion cell layer.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Niitten samanaikaisesiintymä voi olla suhteessa tauriinin ja sinkin  neuroprotektiivisuuteen näissä soluissa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Their co-localization in photoreceptors may be related to the neuro-protective role of taurine and zinc in this layer.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Mutta niiden samanaikaisesiintymä päinvastoin gangliosolukerroksessa voisi olla suhteessa niiden osallisuuteen solun erilaistumiseen, kehitykseen ja regeneraatioon.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;  By contrast, their co-existence in ganglion cells may be related to their involvement in cell differentiation, development, and regeneration. &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tästä ilmenee, miten tärkeitä tauriini ja sinkki ovat näissä verkkokalvon mainituissa kerroksissa pitämässä yllä normaalia solutoimintaa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;This reveals the importance of taurine and zinc in maintaining normal cellular function in these particular layers of the retina.&lt;/span&gt; &lt;/div&gt;&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-5725081221054596211?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/5725081221054596211/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=5725081221054596211' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/5725081221054596211'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/5725081221054596211'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2010/08/zn-ja-tauriini-terveen-haiman-osuus.html' title='Zn ja tauriini. Terveen  haiman osuus näköfunktion kehityksessä'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-4325151301101504915</id><published>2010-08-11T05:03:00.000-07:00</published><updated>2010-08-11T05:23:41.995-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Tauriinin synteesi'/><title type='text'>Tauriini syntetisoituu haimassa</title><content type='html'>&lt;h2&gt;&lt;span class="mw-headline" id="Biosynthesis"&gt;Biosynthesis ( Wikipedia)&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/h2&gt;Nisäkkäillä tauriinia muodostuu &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;haimassa&lt;/span&gt; cysteiinisulfiinihappotietä. Cysteiinin SH-ryhmä ensin oksidoituu cysteiinisulfiinihapoksi entsyymin &lt;span style="font-style: italic;"&gt;cysteiinidioksygenaasin&lt;/span&gt; avulla.&lt;br /&gt;Sitten cysteiinisulfiinihappo dekarboksyloituu &lt;span style="font-style: italic;"&gt;sulfinoalaniinidekarboksylaasilla&lt;/span&gt; hypotauriiniksi.&lt;br /&gt;Ei tiedetä jos hypotauriini sitten spontaanisti muuttuu tauriiniksi.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;p&gt;Mammalian taurine synthesis occurs in the pancreas via the cysteine sulfinic acid pathway. In this pathway, the sulfhydryl group of &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Cysteine" title="Cysteine"&gt;cysteine&lt;/a&gt; is first oxidized to cysteine sulfinic acid by the enzyme &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Cysteine_dioxygenase" title="Cysteine dioxygenase"&gt;cysteine dioxygenase&lt;/a&gt;. Cysteine sulfinic acid, in turn, is decarboxylated by &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Sulfinoalanine_decarboxylase" title="Sulfinoalanine decarboxylase"&gt;sulfinoalanine decarboxylase&lt;/a&gt; to form &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Hypotaurine" title="Hypotaurine"&gt;hypotaurine&lt;/a&gt;. It is unclear whether hypotaurine is then spontaneously or enzymatically oxidized to yield taurine.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;DIABETEKSESSA on osoitettu exokriinisen haimatoiminnan häiriöitä&lt;/span&gt;. Näistä voi johtua kehon painonkatoa  ja kataboliaa, jonka estäminen tulisi räätälöidä siitä nökölkohdasta että myös haima osallistuu rakkennemolekyylien syntetisoimiseen ja joihinkin seikkoihin ainoana elimenä. Tässä saaattaa olla tauriinilla ja rikkiaineenvaihdunnalla oma osuutensa. Kehon proteiineissa on rikillä ja typellä aivan tietty vakiosuhteensa. Tämä suhde  saattaa järkkyä diabeetikolla eksokriinisen haiman dysfunktion takia. Tämä on hypoteesi. Saattaa olla että diabeetikon tulisi saada ravinnossa joitain valmiita rikkiaineenvaihdunnan tuotteita, kuten GSH jos se nyt on siinä muodossaan syötävissä.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Myös sinkkiaineenvaihdunnan suhteen haima on otettava erikseen huomioon.&lt;/p&gt;http://&lt;a href="http://content.karger.com/ProdukteDB/produkte.asp?Doi=73655"&gt;content.karger.com/ProdukteDB/produkte.asp?Doi=73655&lt;/a&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-4325151301101504915?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/4325151301101504915/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=4325151301101504915' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/4325151301101504915'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/4325151301101504915'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2010/08/tauriini-syntetisoituu-haimassa.html' title='Tauriini syntetisoituu haimassa'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-6039299187419942918</id><published>2010-07-01T02:47:00.001-07:00</published><updated>2010-07-01T02:47:56.583-07:00</updated><title type='text'>Liponihappo</title><content type='html'>&lt;div id="post-2084" class="post-2084 post type-post hentry category-news entry entry-1"&gt;   &lt;div class="entrytitle"&gt;    &lt;h2&gt;&lt;a href="http://leabright.wordpress.com/2008/11/18/b2-vitamin-riboflavin-and-lipoic-acid-co-operation/" rel="bookmark" title="Permanent Link to B2 Vitamin Riboflavin and Lipoic Acid Co-operation. Photoprotection"&gt;B2 Vitamin Riboflavin and Lipoic Acid Co-operation. Photoprotection&lt;/a&gt;&lt;/h2&gt;     &lt;h3&gt;November 18, 2008&lt;/h3&gt;   &lt;/div&gt;   &lt;div class="entrybody"&gt;    &lt;script type="text/javascript" src="http://s0.wp.com/wp-content/plugins/adverts/adsense.js?m=1253160243g&amp;amp;1"&gt;&lt;/script&gt;&lt;p&gt;&lt;!--[if gte mso 9]&gt;&lt;xml&gt; &lt;w&gt; &lt;/w&gt;&lt;w&gt;Normal&lt;/w&gt; &lt;w&gt;0&lt;/w&gt; &lt;w&gt;21&lt;/w&gt; &lt;w&gt; &lt;w&gt; &lt;w&gt;false&lt;/w&gt; &lt;w&gt;false&lt;/w&gt; &lt;w&gt;false&lt;/w&gt; &lt;w&gt; &lt;w&gt; &lt;w&gt; &lt;w&gt; &lt;w&gt; &lt;w&gt; &lt;/w&gt; &lt;w&gt;MicrosoftInternetExplorer4&lt;/w&gt;  &lt;/xml&gt;&lt; ![endif]--&gt;&lt;!--[if gte mso 9]&gt;&lt;xml&gt; &lt;w deflockedstate="false" latentstylecount="156"&gt; &lt;/w&gt; &lt;/xml&gt;&lt; ![endif]--&gt; &lt;!--[if gte mso 10]&gt;&lt;/p&gt; &lt;style&gt;  /* Style Definitions */  table.MsoNormalTable  {mso-style-name:"Table Normal";  mso-tstyle-rowband-size:0;  mso-tstyle-colband-size:0;  mso-style-noshow:yes;  mso-style-parent:"";  mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;  mso-para-margin:0cm;  mso-para-margin-bottom:.0001pt;  mso-pagination:widow-orphan;  font-size:10.0pt;  font-family:"Times New Roman";  mso-ansi-language:#0400;  mso-fareast-language:#0400;  mso-bidi-language:#0400;} table.MsoTableGrid  {mso-style-name:"Table Grid";  mso-tstyle-rowband-size:0;  mso-tstyle-colband-size:0;  border:solid windowtext 1.0pt;  mso-border-alt:solid windowtext .5pt;  mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;  mso-border-insideh:.5pt solid windowtext;  mso-border-insidev:.5pt solid windowtext;  mso-para-margin:0cm;  mso-para-margin-bottom:.0001pt;  mso-pagination:widow-orphan;  font-size:10.0pt;  font-family:"Times New Roman";  mso-ansi-language:#0400;  mso-fareast-language:#0400;  mso-bidi-language:#0400;} &lt;/style&gt; &lt;p&gt;&lt; ![endif]--&gt;&lt;/p&gt; &lt;h1 style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;a name="_Toc214770212"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214770100"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214769815"&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;B2 vitamiini ja liponihappo yhteistyössä&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/h1&gt; &lt;p class="MsoToc1" style="text-align: justify;"&gt;&lt;!--[if supportFields]&gt;&lt;span style="font-size:8.0pt;mso-ansi-language:FI" mce_style="font-size:8.0pt;mso-ansi-language:FI"&gt;&lt;span style="mso-element:field-begin" mce_style="mso-element:field-begin"&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="mso-spacerun:yes" mce_style="mso-spacerun:yes"&gt; &lt;/span&gt;TOC \o &amp;quot;1-3&amp;quot; \n \h \z \u &lt;span style="mso-element:field-separator" mce_style="mso-element:field-separator"&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt; ![endif]--&gt;&lt;span class="MsoHyperlink"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a href="http://leabright.wordpress.com/2008/11/18/b2-vitamin-riboflavin-and-lipoic-acid-co-operation/#_Toc214770212"&gt;&lt;span lang="FI"&gt;B2 vitamiini ja liponihappo yhteistyössä&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoToc3" style="text-align: justify;"&gt;&lt;span class="MsoHyperlink"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a href="http://leabright.wordpress.com/2008/11/18/b2-vitamin-riboflavin-and-lipoic-acid-co-operation/#_Toc214770213"&gt;&lt;span lang="FI"&gt;Silmän suoja valon haitoilta&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoToc3" style="text-align: justify;"&gt;&lt;span class="MsoHyperlink"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a href="http://leabright.wordpress.com/2008/11/18/b2-vitamin-riboflavin-and-lipoic-acid-co-operation/#_Toc214770214"&gt;&lt;span lang="FI"&gt;Tutkijat Hirano et al.(1983)&lt;span&gt; &lt;/span&gt;B2 puutteen vaikutus linssin optisiin ominaisuuksiin.&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoToc3" style="text-align: justify;"&gt;&lt;span class="MsoHyperlink"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a href="http://leabright.wordpress.com/2008/11/18/b2-vitamin-riboflavin-and-lipoic-acid-co-operation/#_Toc214770215"&gt;&lt;span lang="FI"&gt;Hirano et al. (1984) edelleen&lt;span&gt; &lt;/span&gt;osoitti, että B2 lisä auttoi silmää&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoToc3" style="text-align: justify;"&gt;&lt;span class="MsoHyperlink"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a href="http://leabright.wordpress.com/2008/11/18/b2-vitamin-riboflavin-and-lipoic-acid-co-operation/#_Toc214770216"&gt;&lt;span lang="FI"&gt;Silmän pinnan sairaus (1995)&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoToc3" style="text-align: justify;"&gt;&lt;span class="MsoHyperlink"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a href="http://leabright.wordpress.com/2008/11/18/b2-vitamin-riboflavin-and-lipoic-acid-co-operation/#_Toc214770217"&gt;&lt;span lang="FI"&gt;Riboflaviinin ja liponihapon yhteistyö (2004)&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoToc3" style="text-align: justify;"&gt;&lt;span class="MsoHyperlink"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a href="http://leabright.wordpress.com/2008/11/18/b2-vitamin-riboflavin-and-lipoic-acid-co-operation/#_Toc214770218"&gt;&lt;span lang="FR"&gt;Lähde :&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Changyyan-Lu et al. (2004)&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoToc3" style="text-align: justify;"&gt;&lt;span class="MsoHyperlink"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a href="http://leabright.wordpress.com/2008/11/18/b2-vitamin-riboflavin-and-lipoic-acid-co-operation/#_Toc214770219"&gt;&lt;span lang="FI"&gt;Mikä on liponihappo?&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoToc3" style="text-align: justify;"&gt;&lt;span class="MsoHyperlink"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a href="http://leabright.wordpress.com/2008/11/18/b2-vitamin-riboflavin-and-lipoic-acid-co-operation/#_Toc214770220"&gt;&lt;span lang="FI"&gt;Liponihappo&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tutkimuksista ( lipoic acid) (2006)&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoToc3" style="text-align: justify;"&gt;&lt;span class="MsoHyperlink"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a href="http://leabright.wordpress.com/2008/11/18/b2-vitamin-riboflavin-and-lipoic-acid-co-operation/#_Toc214770221"&gt;&lt;span lang="FI"&gt;Syntyykö liponihappoa kehossa vai ei?&lt;span&gt; &lt;/span&gt;(2001)&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoToc3" style="text-align: justify;"&gt;&lt;span class="MsoHyperlink"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a href="http://leabright.wordpress.com/2008/11/18/b2-vitamin-riboflavin-and-lipoic-acid-co-operation/#_Toc214770222"&gt;&lt;span lang="FI"&gt;Morikawa T et al.(2001)&lt;span&gt; &lt;/span&gt;pohti asiaa&lt;span&gt; &lt;/span&gt;.&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoToc3" style="text-align: justify;"&gt;&lt;span class="MsoHyperlink"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a href="http://leabright.wordpress.com/2008/11/18/b2-vitamin-riboflavin-and-lipoic-acid-co-operation/#_Toc214770223"&gt;&lt;span lang="FI"&gt;Mistä alfa- liponihappoa saa? (2006)&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoToc3" style="text-align: justify;"&gt;&lt;span class="MsoHyperlink"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a href="http://leabright.wordpress.com/2008/11/18/b2-vitamin-riboflavin-and-lipoic-acid-co-operation/#_Toc214770224"&gt;&lt;span lang="FI"&gt;Mikähän on uusin tieto siitä (2008) ?&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Katsotaan.&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"&gt;&lt;!--[if supportFields]&gt;&lt;span style="font-size:8.0pt;mso-ansi-language:FI" mce_style="font-size:8.0pt;mso-ansi-language:FI"&gt;&lt;span style="mso-element:field-end" mce_style="mso-element:field-end"&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt; ![endif]--&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;h3 style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;a name="_Toc214770213"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214770101"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214769816"&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Silmän suoja valon haitoilta&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/h3&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Riboflaviinin puutteesta tiedettiin jo 1900-luvulla silmän häiriöt Jo Harper mainitsi 1960-luvun lopulla, että riboflaviinin puutteesta voi seurata&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tiettyjä funktionaalisia ja&lt;span&gt; &lt;/span&gt;orgaanisia häiriöitä silmiin, mutta katsottiin, että ne eivät olleet&lt;span&gt; &lt;/span&gt;yksin B2-vitamiinin syytä, vaan silloinkin oli arveltu&lt;span&gt; &lt;/span&gt;usean tekijän yhteisvaikutusta.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;h3 style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;a name="_Toc214770214"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214770102"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214769817"&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Tutkijat Hirano et al.(1983)&lt;span&gt; &lt;/span&gt;B2 puutteen vaikutus linssiin optisiin ominaisuuksiin.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/h3&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt;Lähde: &lt;span&gt; &lt;/span&gt;Effects of B2-deficiency on lipoperoxide and its scavenging system in the rat lens.&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a title="Click to search for citations by this author." href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?db=pubmed&amp;amp;cmd=Search&amp;amp;itool=pubmed_AbstractPlus&amp;amp;term=%22Hirano+H%22%5BAuthor%5D"&gt;&lt;strong&gt;&lt;span lang="FI"&gt;Hirano H&lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;et al .&lt;span class="ti"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class="ti"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a href="javascript:yzwc();AL_get(this,%20'jour',%20'Int%20J%20Vitam%20Nutr%20Res.');"&gt;&lt;span lang="FI"&gt;nt J Vitam Nutr Res.&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class="ti"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; 1983;53(4):377-82.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Tutkijat&lt;span&gt; &lt;/span&gt;havaitsivat&lt;span&gt; &lt;/span&gt;että silmän linssin&lt;span&gt; &lt;/span&gt;optista kirkkautta ylläpitävät järjestelmät kärsivät B2-vitamiinin puutteesta. Rasvojen peroksidoituminen lisääntyi linssissä ja seerumissa B2-puutteesta ja samalla&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;strong&gt;B2-vitamiinin esterimuotojen synteesi&lt;/strong&gt; väheni linssissä.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Linssin GSH-peroksidaasi- ja reduktaasi- aktiviteetti laski. Redox-systeemi, jonka tehtävänä oli pitää linssiä läpinäkyvänä, häiriintyi . Tästä on osoitusta koe-läintutkimuksista. Siis ydin syy linssin optisuuden vähenemisen&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ongelmaan lie&lt;span&gt; &lt;/span&gt;B2 vitamiinin saannin puutteessa se, että ”&lt;strong&gt;koentsyyminä toimivan&lt;/strong&gt; &lt;strong&gt;lentikulaarisen riboflaviiniesterin&lt;/strong&gt; muodostun&lt;span&gt; &lt;/span&gt;vähenee linssissä. Samalla HOO- peroksidit lisääntyvät&lt;span&gt; &lt;/span&gt;veressä ja linssissä &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Dietäärisestä puuttesta ensin maksan NADPH sytokromioksidaasi&lt;span&gt; &lt;/span&gt;alenee. GSH reduktaasi&lt;span&gt; &lt;/span&gt;alenee:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Maksan B2 alenee. Linssissä B2 esterimuotojen väheneminen oli huomattavampaa kuin maksassa.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Linssin&lt;span&gt; &lt;/span&gt;GSH peroksidaasi&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ja GSH-reduktaasiaktiviteetti alenivat , joten tarvittavaa tärkeää B2 esteriä ei&lt;span&gt; &lt;/span&gt;kehity tarpeeksi.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Lipoperoksidimuotoja akkumuloituu. Happiradikaalien (ROS)&lt;span&gt; &lt;/span&gt;pyydystys&lt;span&gt; &lt;/span&gt;heikkenee.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Redoxhäiriölle oli kuitenkin&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tyypillistä B2 puutteessa, että&lt;span&gt; &lt;/span&gt;superoksididismutaasi (SOD) pitoisuus ei kuitenkaan  muutu eikä GSH-transferaasi muutu.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span class="ti"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;h3 style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;a name="_Toc214770215"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214770103"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214769818"&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Hirano et al. (1984) edelleen&lt;span&gt; &lt;/span&gt;osoitti, että B2 lisä auttoi&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; silmää&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/h3&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;FAD lisä&lt;span&gt; &lt;/span&gt;sai aikaan ,että glutationireduktaasi linssissä&lt;span&gt; &lt;/span&gt;aktivoituu. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Lähde: &lt;span&gt; &lt;/span&gt;(1984)&lt;span&gt; &lt;/span&gt;:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Hirano H&lt;span&gt; &lt;/span&gt;et al.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt;FAD-induced in vitro activation of glutathione reductase in the lens of B2 deficient rats. &lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a href="javascript:yzwc();AL_get(this,%20'jour',%20'Curr%20Eye%20Res.');"&gt;&lt;span lang="FI"&gt;Curr Eye Res.&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; 1984 Apr;3(4):663-5.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;h3 style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;a name="_Toc214770216"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214770104"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214769819"&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Silmän pinnan sairaus (1995)&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/h3&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Silmän&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ikävä ja kivulias&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;em&gt;toistuva keratiitti tauti &lt;/em&gt;voi olla joskus helppohoitoinen, jos se on johtunut B2-puutteesta, sillä on reversibeli B2-vitamiinihoidolla&lt;em&gt; Recurrent keratitis&lt;/em&gt;, ym&lt;span&gt; &lt;/span&gt;silmän pinnan sairaudet ovat&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tyypillistä riboflaviinin puutteelle.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt;Lähde: &lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a title="Click to search for citations by this author." href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?db=pubmed&amp;amp;cmd=Search&amp;amp;itool=pubmed_AbstractPlus&amp;amp;term=%22RAYMOND+LF%22%5BAuthor%5D"&gt;&lt;strong&gt;&lt;span lang="EN-GB"&gt;RAYMOND LF&lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt;.Reversible chronic recurrent keratitis with vascularization due to ariboflavinosis.&lt;span class="ti"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class="ti"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a href="javascript:yzwc();AL_get(this,%20'jour',%20'J%20Med%20Soc%20N%20J.');"&gt;J Med Soc N J.&lt;/a&gt; 1955 Jun;52(6):315-6.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;PMID: 14381853 [PubMed - OLDMEDLINE for Pre1966]&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;h3 style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;a name="_Toc214770217"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214770105"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214769820"&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Riboflaviinin ja liponihapon yhteistyö (2004)&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/h3&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Mitkä ovat&lt;span&gt; &lt;/span&gt;riboflaviinin ja liponihapon (LipSS-DHLA) työsuhteet?&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p&gt;&lt;!--[if gte mso 9]&gt;&lt;xml&gt; &lt;w&gt; &lt;/w&gt;&lt;w&gt;Normal&lt;/w&gt; &lt;w&gt;0&lt;/w&gt; &lt;w&gt;21&lt;/w&gt; &lt;w&gt; &lt;w&gt; &lt;w&gt;false&lt;/w&gt; &lt;w&gt;false&lt;/w&gt; &lt;w&gt;false&lt;/w&gt; &lt;w&gt; &lt;w&gt; &lt;w&gt; &lt;w&gt; &lt;w&gt; &lt;w&gt; &lt;/w&gt; &lt;w&gt;MicrosoftInternetExplorer4&lt;/w&gt;  &lt;/xml&gt;&lt; ![endif]--&gt;&lt;!--[if gte mso 9]&gt;&lt;xml&gt; &lt;w deflockedstate="false" latentstylecount="156"&gt; &lt;/w&gt; &lt;/xml&gt;&lt; ![endif]--&gt; &lt;!--[if gte mso 10]&gt;&lt;/p&gt; &lt;style&gt;  /* Style Definitions */  table.MsoNormalTable  {mso-style-name:"Table Normal";  mso-tstyle-rowband-size:0;  mso-tstyle-colband-size:0;  mso-style-noshow:yes;  mso-style-parent:"";  mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;  mso-para-margin:0cm;  mso-para-margin-bottom:.0001pt;  mso-pagination:widow-orphan;  font-size:10.0pt;  font-family:"Times New Roman";  mso-ansi-language:#0400;  mso-fareast-language:#0400;  mso-bidi-language:#0400;} &lt;/style&gt; &lt;p&gt;&lt; ![endif]--&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;&lt;a href="http://www.uic.edu/classes/phar/phar332/Clinical_Cases/vitamin%20cases/thiamin/E1E2E3.gif"&gt;http://www.uic.edu/classes/phar/phar332/Clinical_Cases/vitamin%20cases/thiamin/E1E2E3.gif&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Fundamentaalissa aineenvaihdunnassa liponihappofunktion jälkeen on B1-vitamiinin(FAD)&lt;span&gt; &lt;/span&gt;avulla käsitelty palorypälehappojäännös , siis aldehydi –TPP muutettu aktiiviksi etikkahapoksi. Liponihapon (LA) , flavoproteiinin(FAD) ja NAD:n kompleksinen yhteistoiminta redox-ketjussa on aineenvaihdunnallisessa&lt;span&gt; &lt;/span&gt;asiassa mukana. Mutta silmän alueella lisätekijänä on&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ulkopuolista&lt;span&gt; &lt;/span&gt;energialaatua,&lt;span&gt; &lt;/span&gt;jos on kyse silmän pinnan rakenteista, &lt;em&gt;Silmään&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tulee optista säteilyä ja jonisoivaakin vaikutusta UV- lajeista&lt;/em&gt;.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Riboflaviinimolekyylillä on hieman K-vitamiininkin analogiaa&lt;span&gt; &lt;/span&gt;sikäli, että se voi redusoitua eri  askeleessa ja olla välillä semikinoni vuorovaikutuksessa liponihapon eri muotojen ja hetkellisten radikaalienkin kanssa. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Liponihapon  tulee aineenvaihduntakejtussa ottaa TPP-aldehydiltä vastaan 2 hiilen yksikkö. FAD kuljettaa elektroneja NAD+:lle ja liponihappo sammuttaa riboflaviinin radikaaleja.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Mikä niistä on se välttämätön linkki ja mikä on rekvisiittaa? Joka tapauksessa 2C- yksikkö siirtyy &lt;span&gt; &lt;/span&gt;aineenvaihdunnassa &lt;span&gt; &lt;/span&gt;liponihapon avulla B1-vitamiinilta pantoteenihappojohdannaiselle S-CoA . Radikaalitapahtumat tapahtuvat B2 vitamiinin ja liponihapon&lt;span&gt; &lt;/span&gt;molekyylien ollessa kofaktoreita. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Mutta silmässä:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ulkoisesta säteilystä virittyneenä&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;strong&gt;RF ( riboflaviinin perusmuoto)&lt;/strong&gt; voi tulla&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;strong&gt;singlet 1RF*&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tai &lt;strong&gt;triplet –asteen 3RF*&lt;/strong&gt; radikaaleiksi toimiessaan yhteistyössä tämän luonnollisen, erittäin vahvan antioksidantin, liponihapon kanssa. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Kuten tiedetään Harperin kirjan kuvasta ”Oxydative decarboxylation of pyruvate”,  redox &lt;span&gt; &lt;/span&gt;on tapahtuma ketju, jossa on FADH2-FAD pari &lt;span&gt; &lt;/span&gt;mukana aivan liponihappo parin &lt;span&gt; &lt;/span&gt;vierellä.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Silmä on valon vaikutusaluetta, joten on mahdollista että &lt;strong&gt;valoperäinen energia virittää B2-molekyylin.&lt;/strong&gt; Asiasta löytyy in vitro tutkimus. B2 toimii valon aiheuttaman radikaalimudostuksen kilpijärjestelmässä liponihapon kanssa asteittaisessa ketjussa tarjoutuen muuttujiksi ( radikalisoitumaan) silmän struktuurirakenteiden sijasta. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;h3 style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;a name="_Toc214770218"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214770106"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214769821"&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="FR"&gt;Lähde : &lt;span&gt; &lt;/span&gt;Changyyan-Lu et al. &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="FR"&gt;(2004)&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="FR"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/h3&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt;&lt;a href="http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&amp;amp;cpsidt=15619677"&gt;&lt;span lang="SV"&gt;http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&amp;amp;cpsidt=15619677&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt;“Photoinduced interactions between oxidized and reduced lipoic acid and riboflavin (vitamin B2). &lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a href="javascript:yzwc();AL_get(this,%20'jour',%20'Chemphyschem.');"&gt;&lt;span lang="EN-GB"&gt;Chemphyschem.&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt; 2004 Jan 23;5(1):47-56 Lehrstuhl fur Organische Chemie II, Ruhr-Universitat 44780 Bochum, Germany.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Suomennus: Luonnon vahva antioksidantti, liponihappo (&lt;strong&gt;Lipoic acid, LipSS&lt;/strong&gt;) ja sen redusoitu, pelkistetty muoto dihydro-liponihappo( &lt;strong&gt;dihydrolipoic acid DHLA&lt;/strong&gt;)&lt;span&gt; &lt;/span&gt;vaikuttavat&lt;span&gt; &lt;/span&gt;merkitsevänä antioksidanttina koeputkessa ja kehossa&lt;strong&gt; deaktivoimalla reaktiivisia happilajeja ja typpilajeja&lt;/strong&gt; (&lt;strong&gt;ROS&lt;/strong&gt; ja&lt;strong&gt; RNS&lt;/strong&gt;).&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Tässä tutkttiin&lt;span&gt; &lt;/span&gt;jatkuvan UVA- ja näkyvän valon säteilyn&lt;span&gt; &lt;/span&gt;vaikutusta tähän&lt;span&gt; &lt;/span&gt;redoxsarjaan:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;strong&gt;Riboflaviini RF herkistyi valosta &lt;/strong&gt;ja ja l&lt;strong&gt;iponihappopari sammutti sen&lt;span&gt; &lt;/span&gt;radikaalitilat&lt;/strong&gt;. Liponihapon toimintamuodot ovat&lt;span&gt; &lt;/span&gt;LipSS ja DHLA. Tapahtumaa&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tutkittiin laser flash fotolyysillä ja käyttämällä myös&lt;span&gt; &lt;/span&gt;koetinta. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Tulokset osoittavat, että liponihappo (LipSS) ja dihydro-liponihappo ( DHLA)&lt;span&gt; &lt;/span&gt;pystyvät sammuttamaan (quench) yhden radikaalin tilassa olevan riboflaviinin singlet 1RF*) ja kolmen radikaalin tilassa olevan&lt;span&gt; &lt;/span&gt;riboflaviinin&lt;span&gt; &lt;/span&gt;(triplet 3RF*)&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;strong&gt;elektronin siirrolla&lt;/strong&gt;, jolloin tuottuu riboflaviini semikinoniradikaali (RFH )ja LipSS liponihapon kationiradikaali (LipSS.)&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ja vastaavasti DHLA:n&lt;span&gt; &lt;/span&gt;kationinradikaali (DHLA.). &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;DHLA:n &lt;span&gt; &lt;/span&gt;kationiradikaali &lt;strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;deprotonoituu( antaa protonin)&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;nopeasti&lt;strong&gt; kaksi kertaa&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tuottaen redusoivia&lt;span&gt; &lt;/span&gt;lajeja, LipSS muodon&lt;span&gt; &lt;/span&gt;anioniradikaalin&lt;span&gt; &lt;/span&gt;(LipSS.-).&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Jos käytetään raskasta vettä&lt;span&gt; &lt;/span&gt;liuottimena(D2O),voidaan vahvistaa, että liponihappo (LipSS) reagoi&lt;span&gt; &lt;/span&gt;riboflaviinin triplettitilan&lt;span&gt; &lt;/span&gt;(3RF* ) kanssa, mikä käsittää yksinkertaisen elektronin siirron, kun taas vety(protoni)&lt;span&gt; &lt;/span&gt;irtoaa DHLA oksidaatiossa&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;&lt;strong&gt;RFH semikinonimuodon&lt;/strong&gt; ja &lt;strong&gt;riboflaviinin perustilan RF&lt;/strong&gt; vahvan absorption takia , LipSS:n tekemä&lt;span&gt; &lt;/span&gt;radikaalikationin ja radikaalianionin absorptio ei ole suoraan observoitavissa laser flash fotolyysillä. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Systeemiä koetettiin&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tehdä havaittavaksi eräällä toisella koettimella TMPD ja TMB (tetrametyylifenyleenidiamini&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ja&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tetrametyyli benzidiini)&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ja saatiin muodostumaan näistä&lt;span&gt; &lt;/span&gt;radikaalit kationit, kun liponihappo suoritti radikaalia sammuttavaa aktiotaan. Mutta jos redusoivana substraattina toimi DHLA ei muodosunut koettimista radikaaleja. Tämä vahvistaa, että &lt;strong&gt;liponihappo (LipSS) muodostuu riboflaviinin fotosensitoitumisesta eikä DHLA:n muodostuksen jälkeen ole&lt;span&gt; &lt;/span&gt;oksidoituvia&lt;span&gt; &lt;/span&gt;lajeja.&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;h3 style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;a name="_Toc214770219"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214770107"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214769822"&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Mikä on liponihappo?&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/h3&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Se on alfa-Liponihappo ,engl.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt;alfa-lipoic acid,&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;6,8-ditionoctanoic acid.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Riboflaviini, FAD-muoto,&lt;span&gt; &lt;/span&gt;toimii liponihapon&lt;span&gt; &lt;/span&gt;oksidoijana. Sanotaan että&lt;strong&gt; liponihapon tarve on erittäin pieni&lt;/strong&gt;.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Sitä yleensä ei mainita missään suosituksissakaan ja se ei ole saanut omaa kappaletta tässä&lt;span&gt; &lt;/span&gt;NNR2004-laitoksessakaan, vaan sijoitetaan antioksidanttikappaleeseen sivulle 220-221 “ Compounds with ability to scavenge or neutralize free radicals”,&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;&lt;em&gt;”Yhdisteitä joilla on kykyä pyydystää tai neutraloida vapaita radikaaleja”.&lt;/em&gt; Se mainitaan nimeltään.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;. Se on välttämätön linkki, mutta tekeekö keho sitä vai onko sitä saatava ravinnossa? &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;h3 style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;a name="_Toc214770220"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214770108"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214769823"&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Liponihappo&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tutkimuksista ( lipoic acid) (2006)&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/h3&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Ollaan oltu &lt;span&gt; &lt;/span&gt;hypoteesitasossa. Hypoteesi on ollut : “&lt;strong&gt;Liikamäärä &lt;/strong&gt;alfaliponihappoa voi aiheuttaa hivenaine- puutteen diabetes mellituksessa” .&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Onhan epävirallisesti liponihaposta etsitty diabetekseen ratkaisua jo vuosia. Ilmeisesti sitä on ehditty liika-annostaakin, kun oletus on tehty. Eras&lt;span&gt; &lt;/span&gt;firma myi sitä 250 mg tabletteina, kirjoittaisin mieluummin&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tablettikooksi 250 000 ug. Liponihappo on essentielli sille&lt;span&gt; &lt;/span&gt;entyymikompleksille , joka fundamentaalisti&lt;span&gt; &lt;/span&gt;käsittelee palorypälehappoa ja alfaketoglutaraattia. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span class="ti"&gt;&lt;strong&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt;Lähde: &lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a title="Click to search for citations by this author." href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?db=pubmed&amp;amp;cmd=Search&amp;amp;itool=pubmed_AbstractPlus&amp;amp;term=%22Cakatay+U%22%5BAuthor%5D"&gt;&lt;strong&gt;&lt;span lang="EN-GB"&gt;Cakatay U&lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt;, &lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a title="Click to search for citations by this author." href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?db=pubmed&amp;amp;cmd=Search&amp;amp;itool=pubmed_AbstractPlus&amp;amp;term=%22Kayali+R%22%5BAuthor%5D"&gt;&lt;strong&gt;&lt;span lang="EN-GB"&gt;Kayali R&lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;An overdose of alpha lipoic acid may cause trace element deficiency in diabetes mellitus. &lt;/span&gt;&lt;span class="ti"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a href="javascript:yzwc();AL_get(this,%20'jour',%20'Med%20Hypotheses.');"&gt;&lt;span lang="FI"&gt;Med Hypotheses.&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class="ti"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; 2006;67(3):672-3. Epub 2006 Jun 13.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;PMID: 16774809 [PubMed - indexed for MEDLINE]&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;h3 style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;a name="_Toc214770221"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214770109"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214769824"&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Syntyykö liponihappoa kehossa vai ei? &lt;span&gt; &lt;/span&gt;(2001)&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/h3&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Jos vastaus on EI, silloin se kuuluu ravintosuositusten puolelle ja sen tarvittavalle määrälle tulee löytää jokin arvo. &lt;span&gt; &lt;/span&gt;. Jos se puuttuu redox&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ketjusta, estyy entsyymikompleksin B1, B2 , niasiini ja pantoteenihappo hyvä yhteistyö elementaarisessa reaktiossa ”palorypälehappo&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt; font-family: Wingdings;"&gt;&lt;span&gt;à&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;aktiivi etikkahappo”. Asiaa on koettu kartoittaa. &lt;span&gt; &lt;/span&gt;Onhan tuo nyt &lt;strong&gt;fundamentaalinen&lt;span&gt; &lt;/span&gt;reaktio&lt;/strong&gt; &lt;span&gt; &lt;/span&gt;kaikessa hiilihydraattiaineenvaihdunnassa ja oksidatiivisessa puolustuksessa. &lt;span&gt; &lt;/span&gt;Toinen tavallisia tukkeumia kärsivä&lt;span&gt; &lt;/span&gt;aineenvaihdunnan kohta on ”a-KG&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt; font-family: Wingdings;"&gt;&lt;span&gt;à&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; aktiivi meripihkahappo”, joka kohta on jo muutenkin erittäin rasitettu, koska siihen tulee 3C-hiilen rasvahappohäntiä biotiinin ja B12 vitamiinintarpeineen. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;h3 style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;a name="_Toc214770222"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214770110"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214769825"&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Morikawa T et al.(2001)&lt;span&gt; &lt;/span&gt;pohti asiaa&lt;span&gt; &lt;/span&gt;.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/h3&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt;Lähde: (2001) : Identification of a mouse cDNA encoding a lipoic acid synthase located in mitochondria.&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a title="Click to search for citations by this author." href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?db=pubmed&amp;amp;cmd=Search&amp;amp;itool=pubmed_AbstractPlus&amp;amp;term=%22Morikawa+T%22%5BAuthor%5D"&gt;&lt;strong&gt;&lt;span lang="EN-GB"&gt;Morikawa T&lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt;, &lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a title="Click to search for citations by this author." href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?db=pubmed&amp;amp;cmd=Search&amp;amp;itool=pubmed_AbstractPlus&amp;amp;term=%22Yasuno+R%22%5BAuthor%5D"&gt;&lt;strong&gt;&lt;span lang="EN-GB"&gt;Yasuno R&lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt;, &lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a title="Click to search for citations by this author." href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?db=pubmed&amp;amp;cmd=Search&amp;amp;itool=pubmed_AbstractPlus&amp;amp;term=%22Wada+H%22%5BAuthor%5D"&gt;&lt;strong&gt;&lt;span lang="EN-GB"&gt;Wada H&lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt;.Department of Biology, Faculty of Sciences, Kyushu University, Ropponmatsu, Fukuoka 810-8560, Japan.&lt;span class="ti"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class="ti"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a href="javascript:yzwc();AL_get(this,%20'jour',%20'FEBS%20Lett.');"&gt;&lt;span lang="EN-GB"&gt;FEBS Lett.&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class="ti"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt; 2001 Jun 1;498(1):16-2&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Liponihappo on &lt;strong&gt;essentielli koentsyymi&lt;/strong&gt; sellaisen tärkeän&lt;span&gt; &lt;/span&gt;entsyymin aktiivisuudessa kuin palorypälehappodehydrogenaasi (PDH), mikä&lt;span&gt; &lt;/span&gt;on aivan keskeinen avainentsyymi aineenvaihdunassa. Kuitenkaan ei oltu aiemmin saatu raportoitua nisäkäskehosta mitään&lt;span&gt; &lt;/span&gt;sellaista&lt;span&gt; &lt;/span&gt;entsyymiä, joka suorittaisi liponihapon biosynteesiä eikä biosynteesitapahtumaa oltu voitu&lt;span&gt; &lt;/span&gt;havaita kehosta. Nyt ottivat tutkijat&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tarkkaan selvittelyyn, &lt;strong&gt;onko&lt;/strong&gt; &lt;strong&gt;sille geeniä genomissa&lt;/strong&gt;.He valitsivat koe-eläimeksi hiiren&lt;span&gt; &lt;/span&gt;identifioivat sen liponihapposyntaasin koodavan DNA:n mLIP1-cDNA (lipoid acid synthase).. He varmistivat tämän geenin täydentämällä mutantti E. coli kannan joka oli vastaavan entsyymin&lt;span&gt; &lt;/span&gt;suhteen vajeinen ja&lt;span&gt; &lt;/span&gt;silloin siirtogeeni mLIP1 osoittautui kohdistuvansa&lt;span&gt; &lt;/span&gt;mitokondriaan. . Näsitä he päätelevät, että &lt;strong&gt;nisäkäskehot kykenevät syntetisoimaan liponihappoa mitokondrioissaan.&lt;/strong&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;h3 style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;a name="_Toc214770223"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214770111"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214769826"&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Mistä alfa- liponihappoa saa? (2006)&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/h3&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Alfaliponihapon eli ALA:n pääasialliset luonnolliset ravintolähteet ovat vihreät sekavihannekset (esim. pinaatti) ja punainen liha”, sanoo eräs puhdasta liponihappoa 250 mg tabletteina&lt;span&gt; &lt;/span&gt;myyvä&lt;span&gt; &lt;/span&gt;lähde netissä. Siitä näyttää olevan ainakin seleenijohdos tieteenkin&lt;span&gt; &lt;/span&gt;puolella käytössä.. Ollaan ryhmässä, joka on huipputehokasta vapaitten radikaalien pyydystäjää jo aivan&lt;span&gt; &lt;/span&gt;minimaalisen pienissä&lt;span&gt; &lt;/span&gt;määrissä. Se on ihmiskehon mikrokosmokselle riittävä. Sen &lt;span&gt; &lt;/span&gt;tarveluokka on samaa kuin muittenkin mikrogramma tarpeita omaavien aineitten kuten seleenin ja&lt;span&gt; &lt;/span&gt;biotiinin. Sellaisen mikrogrammaisen määrän varmaan&lt;span&gt; &lt;/span&gt;normaalikeho itse tuottaa mitokondrioissaan, kun&lt;span&gt; &lt;/span&gt;aineenvaihdunt on normaalia. &lt;span&gt; &lt;/span&gt;Sen takia mitään suosituksia ei NNR2004&lt;span&gt; &lt;/span&gt;aseta tästä&lt;span&gt; &lt;/span&gt;asiasta. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt;Lähde: &lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a title="Click to search for citations by this author." href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?db=pubmed&amp;amp;cmd=Search&amp;amp;itool=pubmed_AbstractPlus&amp;amp;term=%22Alonis+M%22%5BAuthor%5D"&gt;&lt;strong&gt;&lt;span lang="EN-GB"&gt;Alonis M&lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt;,&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a title="Click to search for citations by this author." href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?db=pubmed&amp;amp;cmd=Search&amp;amp;itool=pubmed_AbstractPlus&amp;amp;term=%22Pinnell+S%22%5BAuthor%5D"&gt;&lt;strong&gt;&lt;span lang="EN-GB"&gt;Pinnell S&lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt;,&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a title="Click to search for citations by this author." href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?db=pubmed&amp;amp;cmd=Search&amp;amp;itool=pubmed_AbstractPlus&amp;amp;term=%22Self+WT%22%5BAuthor%5D"&gt;&lt;strong&gt;&lt;span lang="EN-GB"&gt;Self WT&lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt;. &lt;span class="linkbar"&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;Bioavailability of selenium from the selenotrisulphide derivative of lipoic acid.&lt;span class="ti"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class="ti"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a href="javascript:yzwc();AL_get(this,%20'jour',%20'Photodermatol%20Photoimmunol%20Photomed.');"&gt;&lt;span lang="FI"&gt;Photodermatol Photoimmunol Photomed.&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class="ti"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; 2006 Dec;22(6):315-23.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Liponihappo on niitä&lt;span&gt; &lt;/span&gt;välttämättömyyksiä, joiden suhteen ei pitäisi ruveta kuitenkaan käyttämään epäfysiologisia määriä, kun asia ei ole kovin selkeä ja kun ei ole tarve tehostaa fundamentaalista solutoimintaa.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Voi sanoa, että jos se puuttuisi, olisi todella kyseenalaista, miten ihmiskeho pärjäilisi. Sen vaje voi olla mitokondriaalinen tauti. Mitokondriaalinen perimä on hyvin epätasaista ja&lt;span&gt; &lt;/span&gt;siltä alueelta&lt;span&gt; &lt;/span&gt;aineenvaihdunnan häiriöitten hahmottelu on&lt;span&gt; &lt;/span&gt;vaikeaa, varsinkin tällaisesta aineesta, jonka tarve on&lt;span&gt; &lt;/span&gt;hyvin pieni hiven.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;h3 style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;a name="_Toc214770224"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214770112"&gt;&lt;/a&gt;&lt;a name="_Toc214769827"&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Mikähän on uusin tieto siitä (2008)?&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Katsotaan.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/h3&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;LIPONIHAPPO katsotaan niihin hyödyllisiin tekijöihin, jotka suojaavat silmää sen jo ollessa sairaana kuten glaukoomassa, missä neuronaalista toksisuutta lisää valon vaikutus. Fotosensitiivyydeltä&lt;span&gt; &lt;/span&gt;suojaavissa aineissa  &lt;span&gt; &lt;/span&gt;se mainitaan. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt;Lähde: &lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entrez?Db=pubmed&amp;amp;Cmd=Search&amp;amp;Term=%22Osborne%20NN%22%5BAuthor%5D&amp;amp;itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_DiscoveryPanel.Pubmed_RVAbstractPlus"&gt;&lt;strong&gt;&lt;span lang="EN-GB"&gt;Osborne NN&lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt;.Pathogenesis of ganglion “cell death” in glaucoma and neuroprotection: focus on ganglion cell axonal mitochondria. &lt;/span&gt;&lt;span class="ti"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="SV"&gt;&lt;a href="javascript:AL_get(this,%20'jour',%20'Prog%20Brain%20Res.');"&gt;&lt;span lang="EN-GB"&gt;Prog Brain Res.&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class="ti"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt; 2008;173:339-52.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span class="ti"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;" lang="EN-GB"&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span class="ti"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Suomennosta . Verkkokalvon gangliosolujen aksoneissa ( hermojatkeissa)&lt;span&gt; &lt;/span&gt;on mitokondrioita paljon. Mitokondriat taas tuottavat hermon johtumiselle vaadittavaa korkeaa energiaa gangliosolujen aksoneitten myelinisoitumattomissa osissa. Viherkaihi, glaukooma, tuo näihin energiaoloihin hankaluuksia&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ja silloin joutuu hermopunos, ganglio, vaaraanValon tulo silmään&lt;span&gt; &lt;/span&gt;on nyt kompromittoitua käsittelyltään ja siitä seuraa lisähaittoja &lt;span&gt; &lt;/span&gt;ganglion vaikeutuneisiin oloihin. Muita ganglion vaaroja ovat glutamaatti, typpioksidi, TNF alfa, joita astrosyytti vapauttaa.Gangliosolu kuolee, jos &lt;strong&gt;mitokondria&lt;/strong&gt; ei nyt&lt;span&gt; &lt;/span&gt;enää olekaan pätevä energia-ja tarve-aineitten aineittentuottaja ja funktionaalinen.. Viherkaihi voi johtaa ganglisolun apoptoosiin, joka on sekä reseptori että mitokondriavälitteinen.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Sen takia sellaiset&lt;span&gt; &lt;/span&gt;aineet, jotka lisäävät gangliosolujen mitokondrioitten energian tuotantoa, voivat olla eduksi glaukoomataudissa. Ganglio solu, kuten neuronaalinen kudos muutenkin, kärsii enrgian dysregulaatiosta ja oksidatiivisesta stressistä.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Glaukoomassa tapahtuvan gangliosolun apoptoosin triggeri on multifaktoriaalinen ja hoitostrategia kannattaa&lt;span&gt; &lt;/span&gt;loogisesti koota, jotta voi kohentaa&lt;span&gt; &lt;/span&gt;energiaoloja gangliossa &lt;span&gt; &lt;/span&gt;ja täten vaikuttaa elämänlaatua parantavasti.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="abstract" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Valon indusoima neuronaalinen apoptoosi viherkaihissa on ganglionsoluissa relevantimpi kuin neuronaalinen apoptoosi esim&lt;span&gt; &lt;/span&gt;PD taudissa. Loogisesti arvellaan, että &lt;strong&gt;mitokondriaalisen funktion kohentaminen &lt;/strong&gt;yleisesti voisi hidastaa&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tällaista&lt;span&gt; &lt;/span&gt;valon aiheuttamaa ganglionsolujen apoptoosia ja olla glaukoomapotilaalle hyödyksi. Tutkijat havaitsivat laboratoriotöissään, että seuraavat aineet&lt;span&gt; &lt;/span&gt;vaikuttavat valosta johtuvaa oksidatiivista stressiä ja muita triggereitä vastaan glaukoomapotilaalla: kreatiniini, alfa-liponihappo, nikotinamidi ja epigallokatekiinigallaatti(EGCG).&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Näitä kannattaisi ajatella hoidossa näillä potilailla, koska niistä ei ole sivuvaikutuksia ja niitä voi ottaa ravinnon myötä.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p&gt;&lt;!--[if gte mso 9]&gt;&lt;xml&gt; &lt;w&gt; &lt;/w&gt;&lt;w&gt;Normal&lt;/w&gt; &lt;w&gt;0&lt;/w&gt; &lt;w&gt;21&lt;/w&gt; &lt;w&gt; &lt;w&gt; &lt;w&gt;false&lt;/w&gt; &lt;w&gt;false&lt;/w&gt; &lt;w&gt;false&lt;/w&gt; &lt;w&gt; &lt;w&gt; &lt;w&gt; &lt;w&gt; &lt;w&gt; &lt;w&gt; &lt;/w&gt; &lt;w&gt;MicrosoftInternetExplorer4&lt;/w&gt;  &lt;/xml&gt;&lt; ![endif]--&gt;&lt;!--[if gte mso 9]&gt;&lt;xml&gt; &lt;w deflockedstate="false" latentstylecount="156"&gt; &lt;/w&gt; &lt;/xml&gt;&lt; ![endif]--&gt; &lt;!--[if gte mso 10]&gt;&lt;/p&gt; &lt;style&gt;  /* Style Definitions */  table.MsoNormalTable  {mso-style-name:"Table Normal";  mso-tstyle-rowband-size:0;  mso-tstyle-colband-size:0;  mso-style-noshow:yes;  mso-style-parent:"";  mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;  mso-para-margin:0cm;  mso-para-margin-bottom:.0001pt;  mso-pagination:widow-orphan;  font-size:10.0pt;  font-family:"Times New Roman";  mso-ansi-language:#0400;  mso-fareast-language:#0400;  mso-bidi-language:#0400;} &lt;/style&gt; &lt;p&gt;&lt; ![endif]--&gt;&lt;/p&gt; &lt;h3&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;Geenin olemassaolo tutkimuksissa &lt;/span&gt;&lt;/h3&gt; &lt;p class="abstract" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;&lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/UniGene/clust.cgi?ORG=At&amp;amp;CID=21247"&gt;http://www.ncbi.nlm.nih.gov/UniGene/clust.cgi?ORG=At&amp;amp;CID=21247&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="abstract" style="margin-right: 57.6pt; text-align: justify;"&gt;&lt;span style="font-size: 8pt;"&gt;18.11.2008 11:04 Liponihaposta riboflaviinin B2&lt;span&gt; &lt;/span&gt;yhteydessä redox ketjussa. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt; &lt;p class="MsoNormal"&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;  &lt;!--adcode--&gt; &lt;div style="padding-top: 5px; text-align: left;" class="adcode" align="center"&gt; &lt;script type="text/javascript"&gt;&lt;!-- google_ad_client = "pub-3443918307802676"; google_ad_output = "js"; google_feedback = "on"; google_max_num_ads = "4"; google_ad_width = 336; google_ad_height = 280; google_ad_format = "336x280_as"; google_image_size = "336x280"; google_ad_type = "text,flash,html"; google_ad_channel ="7770228814+6875057225+7401333398+7453468586"; var color_bg = 'ffffff'; var color_text = '000000'; var color_link = '557799'; var color_border = 'ffffff'; var color_url = '557799';  google_analytics_domain_name = "wordpress.com"; //--&gt;&lt;/script&gt; &lt;script type="text/javascript" src="http://pagead2.googlesyndication.com/pagead/show_ads.js"&gt;&lt;/script&gt; &lt;/div&gt; &lt;div style="clear: both;"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt; &lt;!--/adcode--&gt;      &lt;/div&gt;       &lt;div class="entrymeta"&gt;   &lt;div class="postinfo"&gt;    &lt;div class="postedby"&gt;Posted by Lea Bright&lt;/div&gt;    &lt;div class="filedto"&gt;Filed in &lt;a href="http://en.wordpress.com/tag/news/" title="View all posts in News" rel="category tag"&gt;News&lt;/a&gt;  &lt;/div&gt;   &lt;/div&gt;      Comments off     &lt;/div&gt;     &lt;/div&gt;&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-6039299187419942918?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/6039299187419942918/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=6039299187419942918' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/6039299187419942918'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/6039299187419942918'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2010/07/liponihappo.html' title='Liponihappo'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-7757449936046078753</id><published>2010-05-04T07:13:00.001-07:00</published><updated>2010-05-04T07:57:45.679-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Tauriinin vaarat'/><title type='text'>Tauriini vaarallinen komponentti?</title><content type='html'>Tänään eräällä kansanterveyttä käsittävällä luennolla Caritas-kokouksessa  joku kysyi Red bull- juomasta ja sen vaaroista. Se on aikeuttanut jollekulle nuorelle tytölle kuoleman Lisbeth Södelundin kertoman mukaan  ja tauriini-komponettia syytetään. Koetan löytää tästä nettitietoa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;ARTIKKELI 1.&lt;/span&gt;  &lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;RED Bull- juomasta on seuraava artikkeli PubMed lähteessä.&lt;br /&gt;lähde selvittää kolme molekyyliä:&lt;br /&gt;TAURIINI, GLUKORONILAKTONI, KAFFEIINI&lt;br /&gt;Kaffeiinin vaikutuskohta on puriiniergiset reseptorit eli adenosiiniergiset resweptorit.&lt;br /&gt;Tauriini taas moduloi näitä reseptoreja.&lt;br /&gt;Mainittujen kolmen aineen vaikutus mentaaliseen suorituskykyyn katsottiin tätä placebo-kontrolloidussa testissä positiiviseksi.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;p class="aff"&gt;&lt;a href="javascript:AL_get(this,%20'jour',%20'Amino%20Acids.');" title="Amino acids."&gt;Amino Acids.&lt;/a&gt; 2000;19(3-4):635-42.&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; &lt;/span&gt;A taurine and caffeine-containing drink stimulates cognitive performance and well-being.&lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Seidl%20R%22%5BAuthor%5D"&gt; Seidl R&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Peyrl%20A%22%5BAuthor%5D"&gt;Peyrl A&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Nicham%20R%22%5BAuthor%5D"&gt;Nicham R&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Hauser%20E%22%5BAuthor%5D"&gt;Hauser E&lt;/a&gt;. Department of Pediatrics, University of Vienna, Austria.&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; Abstract&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;div class="abstract_text"&gt;&lt;p&gt;Caffeine- and taurine-containing drinks have been on the European market for about &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;a decade,&lt;/span&gt; and research on&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; the individual constituents&lt;/span&gt; of these drinks indicates an improvement in cognitive performance resulting from consumption of such drinks. In this double-blind, placebo-controlled study using 10 graduate students, we obtained the P300 components of event-related potential (ERP) waveforms following an auditory oddball paradigm, measured motor reaction time, and applied the d2 test for the assessment of attention. Status of mood was assessed by the "Basler-Befindlichkeitsbogen" questionnaire, a standard test for evaluation of feelings of well-being. Measurements were made at night, prior to and starting one hour after consumption of energy drink ingredients or placebo. At the end of the experiment (midnight), P300 latency and motor reaction time were significantly longer compared with baseline measurements in the placebo group, but were unchanged in the energy drink group. In the test system for evaluating feelings of well-being, total scores, vitality scores and social extrovertedness scores were significantly decreased in the placebo group but not in the energy drink group. The findings clearly indicate that the mixture of three key ingredients of Red Bull Energy Drink used in the study (&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;caffeine, taurine, glucuronolactone)&lt;/span&gt; have positive effects upon human mental performance and mood. &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;These effects may be mediated by the action of caffeine on purinergic (adenosinergic) receptors and taurine modulation of receptors.&lt;/span&gt; As half of the study cohort were non-caffeine users, the described effects cannot be explained in terms of the restoration of plasma caffeine levels to normal following caffeine withdrawal.&lt;/p&gt;&lt;ul style="font-weight: bold;"&gt;&lt;li&gt;ARTIKKELI 2 &lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;p class="aff"&gt;&lt;a href="javascript:AL_get(this,%20'jour',%20'J%20Am%20Soc%20Mass%20Spectrom.');" title="Journal of the American Society for Mass Spectrometry."&gt;J Am Soc Mass Spectrom.&lt;/a&gt; 2010 Feb;21(2):290-3. Epub  2009 Oct 29.&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; &lt;/span&gt;Fast quantitative detection of cocaine in beverages using nanoextractive electrospray ionization tandem mass spectrometry.&lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Hu%20B%22%5BAuthor%5D"&gt; Hu B&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Peng%20X%22%5BAuthor%5D"&gt;Peng X&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Yang%20S%22%5BAuthor%5D"&gt;Yang S&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Gu%20H%22%5BAuthor%5D"&gt;Gu H&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Chen%20H%22%5BAuthor%5D"&gt;Chen H&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Huan%20Y%22%5BAuthor%5D"&gt;Huan Y&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Zhang%20T%22%5BAuthor%5D"&gt;Zhang T&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Qiao%20X%22%5BAuthor%5D"&gt;Qiao X&lt;/a&gt;.College of Chemistry, Biology, and Material Science, East China Institute of Technology, Fuzhou, China.Abstract&lt;/p&gt;&lt;div class="abstract_text"&gt;&lt;p&gt;kiinalainen tutkimus paljasta energiajuomista funktionaalisia ingredienssejä kuten vitamiineja, tauriinia, kaffeiinia ym ja myös  tulee merkkejä epäpuhtauksista kuten  kokaiinin olemassaolosta eri juomissa, kuten Red Bull-, Coco-cola- ja Pepsi näytteissä. Havaitsemisraja kokaiinille oli 7- 15 fg ( femtogram). Tämä on pieni luku&lt;/p&gt;&lt;p&gt;1 ug = 10 000 000 000  fg&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;table class="std"&gt;&lt;tbody&gt;&lt;tr&gt;&lt;span style="visibility: visible;" id="main"&gt;&lt;span style="visibility: visible;" id="topstuff"&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;td&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;td nowrap="nowrap"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;&lt;/tbody&gt;&lt;/table&gt;&lt;p&gt;Without any sample pretreatment, effervescent beverage fluids were manually sprayed into the primary ion plume created by using a nanoelectrospray ionization source for direct ionization, and the &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;analyte ions&lt;/span&gt; of interest were guided into an ion trap mass spectrometer for tandem mass analysis. &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Functional ingredients (e.g., vitamins, taurine, and caffeine, etc.) and spiked impurity (e.g., cocaine) &lt;/span&gt;in various beverages, such as Red Bull energy drink, Coco-cola, and Pepsi samples were rapidly identified within 1.5 s. &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;The limit of detection &lt;/span&gt;was found to be 7-15 fg (S/N = 3) for cocaine in different samples using the characteristic fragment (m/z 150) observed in the MS(3) experiments. Typical relative standard deviation and recovery of this method were 6.9%-8.6% and 104%-108% for direct analysis of three actual samples, showing that nanoextractive electrospray ionization tandem mass spectrometry is a useful technique for fast screening cocaine presence in beverages. 2010. Published by Elsevier Inc.&lt;/p&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;ARTIKKELI 3&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;Tauriini on sydämen rytmiä inhiboiva tekijä ja sitä pitää muodostua normaalisydämessä sinusrytmin ylläpitämiseksi. muta  kombinaatio tauriini ja koffeinii pakottaaa samalla verenpaineen nousuun, mikä on epäedullinen kombinaatio  ja ilmeisesti tämä on aiheuttanut jollekulle  kuoleman, jos lisänä esim on  fyysisen aktiviteetin lisä ja dehydraatio esim tanssi ym. Arvelen että pitää kuitenkin olla jonkin verran dispositiota jota vaikutus vie kuolemaan. Muta tauriinin sydänvaikutukset ovat tutkimusten alaisia.  Tauriini tasapainottaa solunICV ja ECV nestepitoisuuksia,  joten  nestetasapaino pitää olla, jotta  sitä voi ammentaa solun sisään tauriinilla, arvelen. Tauriini toimii elektroneutraalisti.&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;p class="aff"&gt;&lt;a href="javascript:AL_get(this,%20'jour',%20'Amino%20Acids.');" title="Amino acids."&gt;Amino Acids.&lt;/a&gt; 2006 Nov;31(4):471-6. Epub  2006 May 15.&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; &lt;/span&gt;A combination of caffeine and taurine has no effect on short term memory but induces changes in heart rate and mean arterial blood pressure.&lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Bichler%20A%22%5BAuthor%5D"&gt; Bichler A&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Swenson%20A%22%5BAuthor%5D"&gt;Swenson A&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Harris%20MA%22%5BAuthor%5D"&gt;Harris MA&lt;/a&gt;. Biology Core Curriculum, University of Wisconsin, Madison, WI, USA.&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; &lt;/span&gt;Abstract&lt;/p&gt;&lt;div class="abstract_text"&gt;&lt;p&gt;Red Bull energy drink has become extraordinarily popular amongst college students for use as a study aid. We investigated the combined effects of Red Bull's two active ingredients, caffeine and taurine, on &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;short term memory&lt;/span&gt;. Studies on the effects of these two neuromodulators on memory have yielded mixed results, and their combined actions have not yet been investigated. In this double-blind study, college student subjects consumed either caffeine and taurine pills or a placebo and then completed a memory assessment. Heart rate and blood pressure were monitored throughout the testing period. &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;The combination of caffeine and taurine&lt;/span&gt; had no effect on short term memory, but did cause&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; a significant decline in heart rate&lt;/span&gt; and an &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;increase in mean arterial blood pressure&lt;/span&gt;. The heart rate decline may have been caused by pressure-induced&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; bradycardia&lt;/span&gt; that was triggered by caffeine ingestion and perhaps enhanced by the actions of taurine.&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-7757449936046078753?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/7757449936046078753/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=7757449936046078753' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/7757449936046078753'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/7757449936046078753'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2010/05/tauriini-vaarallinen-komponentti.html' title='Tauriini vaarallinen komponentti?'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-298490084579882350</id><published>2010-02-14T12:35:00.000-08:00</published><updated>2010-02-14T12:42:32.847-08:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Tauriini ja ortopedia'/><title type='text'>Tauriini suojaa reperfuusio vammaa vastaan</title><content type='html'>&lt;p class="citation"&gt;&lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Men%20X%22%5BAuthor%5D&amp;amp;itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstract"&gt;LÄHDE:  Men X&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Han%20S%22%5BAuthor%5D&amp;amp;itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstract"&gt;Han S&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Gao%20J%22%5BAuthor%5D&amp;amp;itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstract"&gt;Gao J&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Cao%20G%22%5BAuthor%5D&amp;amp;itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstract"&gt;Cao G&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Zhang%20L%22%5BAuthor%5D&amp;amp;itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstract"&gt;Zhang L&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Yu%20H%22%5BAuthor%5D&amp;amp;itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstract"&gt;Yu H&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Lu%20H%22%5BAuthor%5D&amp;amp;itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstract"&gt;Lu H&lt;/a&gt;, &lt;a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Pu%20J%22%5BAuthor%5D&amp;amp;itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstract"&gt;Pu J&lt;/a&gt;. &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;&lt;/span&gt; Taurine protects against lung damage following limb ischemia reperfusion in the rat by attenuating endoplasmic reticulum stress-induced apoptosis.&lt;a href="javascript:AL_get(this,%20'jour',%20'Acta%20Orthop.');" title="Acta orthopaedica."&gt;Acta Orthop.&lt;/a&gt; 2010 Feb 11.&lt;/p&gt;&lt;p class="aff"&gt;Department of Pathophysiology.&lt;/p&gt;&lt;div class="abstract_text"&gt;&lt;p&gt;Background and purpose CHOP is a C/EBP family transcription factor involved in endoplasmic reticulum (ER) stress-mediated apoptosis. Several studies have demonstrated that&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; ischemia reperfusion results in apoptosis.&lt;/span&gt; Oxidative stress is central to ischemia reperfusion-induced apoptosis.&lt;/p&gt;&lt;p&gt; &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Taurine protects against lung injury after limb ischemia reperfusion&lt;/span&gt; (LIR) &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;through&lt;/span&gt; &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;antioxidation.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;The effects of taurine on ER stress-induced apoptosis have not been well explored, however. We studied the effects of taurine in ER stress-induced apoptosis following LIR. Methods Adult male Sprague-Dawley rats (n = 40) were randomized into 4 groups: (1) a control group, (2) an LIR group, (3) an LIR group treated with taurine, and (4) an LIR group treated with saline. Bilateral hindlimb ischemia was induced by application of a rubber band proximal to the level of the greater trochanters for 4 h. The treatment groups received either taurine (200 mg/kg as a 4% solution in 0.9% saline) or saline alone prior to reperfusion. Following 4h of reperfusion, blood oxygen was analyzed. The animals were killed and plasma and lung tissue were harvested for evaluation.&lt;/p&gt;&lt;p&gt; Results &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Taurine statistically significantly attenuated lung injury following LIR&lt;/span&gt;, as shown by &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;reduced malondialdehyde content&lt;/span&gt;,&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; reduced cell apoptosis,&lt;/span&gt; and &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;expression&lt;/span&gt; &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;of activating transcription factor 4 (ATF4)&lt;/span&gt;, X-box binding protein 1 (XBP1), and transcriptional activators of the CHOP gene. Furthermore, &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;partial pressure values&lt;/span&gt; of &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;oxygen in arterial blood &lt;/span&gt;and the &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;activities of superoxide dismutase(SOD) &lt;/span&gt;and &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;catalase&lt;/span&gt; were higher in the taurine pretreatment group than in the group of rats that underwent LIR alone.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Interpretation Our results suggest that taurine attenuates endoplasmic reticulum stress-induced apoptosis in the lungs of rats after limb ischemia reperfusion.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;TAURIINI  vähentää endoplasmisen retikulumin stressin indusoimaa apoptoosia keuhkoissa raajan reperfuusio-iskemiassa ( eläinkokeessa).&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-298490084579882350?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/298490084579882350/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=298490084579882350' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/298490084579882350'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/298490084579882350'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2010/02/tauriini-suojaa-reperfuusio-vammaa.html' title='Tauriini suojaa reperfuusio vammaa vastaan'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-1303120411393881926</id><published>2010-01-05T06:03:00.000-08:00</published><updated>2010-01-05T06:05:37.514-08:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Näkökyky'/><title type='text'>Tauriini antaa   näkökykyyn  signaaleita</title><content type='html'>http://&lt;a href="http://stke.sciencemag.org/cgi/content/abstract/2004/226/tw115"&gt;stke.sciencemag.org/cgi/content/abstract/2004/226/tw115&lt;/a&gt;&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-1303120411393881926?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/1303120411393881926/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=1303120411393881926' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/1303120411393881926'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/1303120411393881926'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2010/01/taurine-antaa-nakokykyyn-signaaleita.html' title='Tauriini antaa   näkökykyyn  signaaleita'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-8849614285315211933</id><published>2010-01-05T05:46:00.000-08:00</published><updated>2010-01-05T05:47:29.493-08:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Lähteenä Lambert'/><title type='text'>Tauriinitiede on internetissä</title><content type='html'>http://&lt;a href="http://www2.imbf.ku.dk/CellSignalling/IHLambert/"&gt;www2.imbf.ku.dk/CellSignalling/IHLambert/&lt;/a&gt;&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-8849614285315211933?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/8849614285315211933/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=8849614285315211933' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/8849614285315211933'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/8849614285315211933'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2010/01/tauriinitiede-on-internetissa.html' title='Tauriinitiede on internetissä'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-1239154238975615160</id><published>2009-09-25T09:02:00.000-07:00</published><updated>2009-09-25T09:09:11.556-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Homocysteiinivälituotteen merkitys'/><title type='text'>p-Hcy, sydänverisuonitaudit ja dementia</title><content type='html'>(Tauriini on homocysteiiniaineenvaihdunnasta periferiaan päin sijaitseva aineenvaihdunnallinen päätemolekyyli).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Joskus plasmassa tavataan kohonneita homocysteiiniarvoja.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tämän merkitystä on paljon pohdittu ja on myös koetettu sinänsä vain laskea sitä normaaliksi sen paremmin tietämättä, miksi sen pitäisi olla normaali.&lt;br /&gt;Tänään löysin uuden väitöskirjan metioniinin (M, Met) ja cysteiinin (C, Cys) aineenvaihdunnan alueesta.  On satu hyvää tuntuvaa näyttöä tämän  asian tiimoilta. Kannattaa normalisoida P-Hcy! ( tarkoittaa käytännössä mm.  hyvää  folaatin ja B12-vitamiinin saantia).&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;&lt;br /&gt;Zylbertstein D E. Homocysteine (HCy) and cardiovascular morbidity and dementia in women. A prospective population study.&lt;br /&gt;University of Gothenburg. ISBN 978- 628- 7879-5.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Väitöstilaisuus on edessäpäin.&lt;br /&gt;Katson abstraktista joitain ajatuksia. Tohtorinväitöstyötään tekevän tutkijan neljä eri osatyötä koskivat seuraavia alueita:&lt;br /&gt;(I) Seerumin HCy suhteessa mortaliteetiin ja morbiditeettiin sydänverisuonitautisilla naisilla . Katsaus 24- vuoden väestötutkimuksest.&lt;br /&gt;(II) Prospektiivinen väestötutkimusnaisista Göteborgissa: Tutkimuksessa keskityttiin HCy pitoisuuksiin ja lacunaarisiin infarkteihin.&lt;br /&gt;(III) Keski-iän HCy-pitoisuuksien ja myöhäisiän dementian keskinäinen yhteys.&lt;br /&gt;(IV) MTHFR entsyymin polymorfia ja dementian välinen  yhteys naisväestössä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;MTHFR = metyleenitetrahydrofolaatti-reduktaasi entsyymi&lt;br /&gt;Sitä entsyymiä koodaavaa geeniä analysoitiin vuosina 2000- 2001. Havaittiin, että eräs sen 1298C-alleeli oli protektiivinen Alzheimerin tautia vastaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Havaittiin, että jos totaali Hcy arvot olivat kovin korkeita, oli kolmenkertainen riski sairastua lakunaariseen aivoinfarktiin. Myös dementiaan sairastumisen riski oli siinä ryhmässä korkea riippumatta aivojen vaskulaarisesta tilanteesta. Myös sydäninfarktiin menehtymisen riski oli viisinkertainen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;MTHFR- entsyymillä on tehtävänä olla katalysoimassa , kun aktivoidaan seerumin aineenvaihdunnallinen välituote, homocysteiini (Hcy) takaisin metioniinimuotoon sekä B12- vitamiinin että aktiivin foolihapon avulla. Metioniini (Met, M) on essentielli aminohappo, jota entsymaattisesti ja vitamiineilla voidaan vielä säästä kehossa rakentamalla homocysteiiniin takaisin metyyliryhmä entsymaattisesti.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Tutkija oli johtopäätöksessään sitä mieltä, että keski-iän kohonneet plasman homocysteiiniarvot ovat naisilla kardiovaskulaarisen taudin ja dementian riskitekijä. Alleeli MTHFR 1298C on protektiivinen kaikkia dementiamuotoja ja Alzheimerin tautia vastaan.&lt;/span&gt;&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-1239154238975615160?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/1239154238975615160/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=1239154238975615160' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/1239154238975615160'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/1239154238975615160'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2009/09/tauriini-on-homocysteiiniaineenvaihdunn.html' title='p-Hcy, sydänverisuonitaudit ja dementia'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-2265081489994769691</id><published>2009-08-01T14:02:00.000-07:00</published><updated>2011-05-31T11:33:53.429-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='acamprosaatti'/><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Campral'/><title type='text'>Alkoholi ja tauriini</title><content type='html'>&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Aiheesta: Alkoholi ja tauriini&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;LÄHDE:  http://&lt;a href="http://www.svd.se/kulturnoje/nyheter/artikel_295972.svd"&gt;www.svd.se/kulturnoje/nyheter/artikel_295972.svd&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;lauantai, 1. elokuuta 2009&lt;br /&gt;http://&lt;a href="http://www.svd.se/"&gt;www.svd.se/&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;ALKOHOLI  lisää signaaliainetta &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;dopamiinia&lt;/span&gt; aivojen palkkiojärjestelmässä. Jopa perunalastutkin tekevät niin, samoin joggaaminen ja moni käytös, joka saattaa ihmisen tyytyväiseksi. Mutta alkoholi ei aiheuta suurempia dopamiinin lisääntymisiä kuin ihmisen luonnolliset toiminnot.  Narkoottinen aine amfetamiini sen sijaan muodostaa kymmenkertaiset dopamiinimäärät, sanoo tutkija &lt;span style="font-style: italic;"&gt;Bo Söderpalm&lt;/span&gt;. Jos koe-eläimillä(rotilla) kytketään pois dopamiinijärjestelmä, kun ne jo ovat tottuneet amfetamiiniin tai alkoholiin, ne lopettavat mättäämästä amfetamiinia tai alkoholia itseensä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;ALKOHOLI  vaikuttaa kiertelevän  dopamiinijärjestelmää&lt;/span&gt;. Se voi johtua siitä, että alkoholi vaikuttaa myös hermosoluihin, jotka johtavat poispäin palkkiosysteemistä, jatkaa Bo Söderpalm.&lt;br /&gt;Kaksoistutkimuksilla on osoitettu, että alkoholismi voi joissain tapauksissa olla perinnöllistä. Periytyykö silloin jokin yleinen riippuvuusmekanismi?  Ei vaikuta siltä kuitenkaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tutkimus osoittaa, että &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;on  perinnöllistä  kytkeytymistä alkoholiriippuvuudessa ja nikotiiniriippuvuudessa,&lt;/span&gt; mutta ei muiden riippuvuuksien kesken.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Miltei kaikki alkoholistit polttavat TUPAKKAA.  Sellaisen alkoholinkäyttäjän on myöskin vaikeampi lopettaa polttamasta ja juomasta.Göteborgilainen farmakologian professori &lt;span style="font-style: italic;"&gt;Jörgen Engel et al. &lt;/span&gt; ovat osoittaneet, että aivojen nikotiinireseptoreita (nAchR)  pitää olla  saatavilla,  jotta alkoholi voisi aiheuttaa dopamiinin lisääntymistä palkkiosysteemissä.  Nikotiinireseptorigeenien voidaan olettaa olevan jotenkin tekemisissä alkoholi- ja nikotiiniriippuvuuden kanssa, sanoi Bo Söderpalm.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Alkoholi ei vaikuta suoraa nikotiinireseptoreihin , vaan epäsuoraan, esim. GLYSIINI-aminohappoa  vastaanottavien reseptoreiden  välityksellä (GlyR)  .&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Söderpalm jatkaa: Olemme havainneet , että  &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;eräs  nikotiini ja glysiinireseptoreita omaavien hermoratojen järjestelmä on merkityksellinen alkoholin palkkiovaikutuksissa.  &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Voimme vaikuttaa tasapainoon ja täten dopamiinipitoisuuksiin  lisäämällä eri aineita ja manipuloimalla nikotiini- ja glysiinin reseptoreita . Tämä on eräs tapa tutkia eri huumeitten  ja lääkkeitten vaikutusmekanismia, selittää Bo Söderpalm.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Göteborgilaistutkijat  tutkivat &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;CAMPRAL -nimistä molekyyliä (akamprosat&lt;/span&gt;), joka on toinen lääkevalmisteista, jotka  vaikuttavat alkoholinhimoa vastaan. Campral on &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;kaksoismolekyyli TAURIINI-aminohapoista&lt;/span&gt; ja se vaikuttaa  eräänlaisena alkoholin korvikkeena antamatta mitään ”kick”-elämystä, vähän samaan tapaan kuin metadoni  heroiinin sijasta.  Kun tutkijat injisoivat &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;tauriinia&lt;/span&gt; koe-eläimen palkkiosysteemiin,  lisääntyi dopamiinin vapautuminen samaan tapaan kuin alkoholia lisättäessä. &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Tauriini  matkii alkoholin käyttäytymistä. &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Bo Söderpalmin ryhmä tutkii myös erästä  antiepileptika ja antiskitsofrenialääkettä.  Sekin vaikuttaa &lt;span style="font-weight: bold;"&gt; glysiinireseptoriin,&lt;/span&gt; mutta  toisella tavalla;  kuitenkin tulos on sama. Dopamiinia vapautuu ja koe-eläimet vähentävät alkoholinottoa. Valmiste, jonka tutkijat ovat saaneet lainata Organonilta,  vaikuttaa voivan  tauriinin tapaan korvata alkoholin. Bo Söderpalmilla ja hänen työkumppaneillaan on osansa patentista, jos ainetta  tulevaisuudessa käytetään alkoholismin ja muiden riippuvuustilojen hoidossa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Suomennosta Lena Carlssonin  artikkelista SvD lehdestä.&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-2265081489994769691?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/2265081489994769691/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=2265081489994769691' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/2265081489994769691'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/2265081489994769691'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2009/08/alkoholi-ja-tauriini.html' title='Alkoholi ja tauriini'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-7870327422905584827</id><published>2009-06-11T06:31:00.001-07:00</published><updated>2009-06-11T06:35:23.343-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='MeningoEncephalitis'/><title type='text'>Aivon excitatoriset ja inhibitoriset aminohapot</title><content type='html'>Aminohappojen tasapaino  vaikeassa aivotulehdustapauksessa koe-eläimellä&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;LÄHDE: &lt;/span&gt;Pham NT, Matsuki N, Shibuya M, Tamahara S, Ono K.&lt;br /&gt;Impaired expression of excitatory amino acid transporter 2 (EAAT2) and glutamate homeostasis in canine necrotizing meningoencephalitis. J Vet Med Sci. 2008 Oct;70(10):1071-5.  Laboratory of Veterinary Clinical Pathobiology, Department of Veterinary Medical Sciences, Graduate School of Agricultural and Life Sciences, The University of Tokyo, Bunkyo-ku, Tokyo, Japan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tässä tutkijoilla oli koe-eläimiä, joilla oli vaikea nekrotisoiva meningoenkefaliitti (NME). Tutkijat halusivat ottaa selville  &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;excitatoristen&lt;/span&gt; ( stimuloivien)  ja &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;inhibitoristen&lt;/span&gt; (estävien)  &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;aminohappojen &lt;/span&gt;osuuden siinä vauriossa, mikä tällaisessa vaikeassa aivokalvo –ja aivotulehduksessa tapahtuu.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Seuraavat aminohapot mitattiin:&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Glutamiinihappo&lt;/span&gt;(Glu, E, glutamate, &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;stimuloiva&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Aspartaatti,&lt;/span&gt; Asp, D, aspartate, &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;stimuloiva &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;aminosulfonihappo tauriini,  taurine, inhiboiva &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;gamma-aminovoihappo GABA&lt;/span&gt;, gamma-aminobutyric acid, &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;inhiboiva&lt;/span&gt;.&lt;br /&gt;Nämä katostiin selkäydinnesteestä kahdeksalta  NME-tapaukselta  ja kymmeneltä terveeltä kontrollilta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Niillä koe-eläimillä (koirilla) ,  joilla oli tämä paha aivotulehdus NME, oli merkitsevästi korkeammat arvot glutamaattia ja aspartaattia likvorissaan kuin kontrolleilla, mutta tauriinissa ja GABA-aminohapossa ei ollut eroja ryhmien välillä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kun tutkittiin 24 tuntia  viljeltyjä astrosyyttejä miljöössä, jossa oli sairaan eläimen  aivoselkäydinnesteen supernatanttia, nousivat glutamaatti, aspartaatti ja tauriinipitoisuudet. merkitsevästi.&lt;br /&gt;Samaan aikaan havaittiin, että &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;stimuloivien aminohappojen kuljettajaproteiini&lt;/span&gt; 2 (EAAT-2)&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; mRNA &lt;/span&gt;oli määrältään  merkitseväti alentunut ja  EAAT-1 mRNA-määrä ei ollut muuttunut.  Tästä pääteltiin, että  stimulatoristen aminohappojen kuljettajan  väheneminen ja vikuuntunut glutamaatin homeostaasi vaikuttaa nekrotisoivan  aivo- ja aivokalvontulehduksen patogeneesiin.&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-7870327422905584827?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/7870327422905584827/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=7870327422905584827' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/7870327422905584827'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/7870327422905584827'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2009/06/aivon-excitatoriset-ja-inhibitoriset.html' title='Aivon excitatoriset ja inhibitoriset aminohapot'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-6171341025963363491</id><published>2009-06-11T05:49:00.000-07:00</published><updated>2009-06-11T06:08:34.366-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='ASP/tauriini suhde ; ASP/ GABA :suhde.'/><title type='text'>Tauriini keskushermostossa</title><content type='html'>Tauriini keskushermostossa&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;LÄHDE: Vasadze L, Petriashvili E, [Action of ACTH fragment on the rates aggressive behavior and the distribution of transmitter amino acids in the brain structures] Georgian Med News. 2007 Nov;(152):45-7.Links Center of Radiobiology and Radiation Ecology.&lt;br /&gt;Suomennosta: Aivojen kerebraalisten osien aineenvaihdunnassa on aminohapoilla tärkeä osuus. Tässä tutkijat mainitsevat että samanaikaisesti kun tapahtuu oksidaatiota, havaitaan  suhteen  aspartaatin ja tauriinin sekä GABA:n  välillä lisääntyvän .&lt;br /&gt;Aspartaatti on excitatorinen aminohappo. Tauriini ja GABA ovat inhibitorisia aminohappoja. &lt;br /&gt;Yleisesti ollaan ajateltu, että ACTH-fragmentit aktivoivat limbistä järjestelmää ja säätelevät viettejä( instinktiivisiä motivoituja toimintoja). Lyhyitten ACTH fragmenttien(4-7)katsotaan olevan  neuroaktiivisilta  ominaisuuksiltaan   muistin ja käytöksen peptidejä  &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tämän tutkimuksen aiheena on ollut ottaa selvää ACTH-fragmenttien  vaikutuksesta luonnostaan aggressiivisilla koe-eläimillä niiden aggressiivisuuteen.Kun niille annettiin intraperitoneaalisesti ACTH-fregmentteja , niistä tuli   non-aggressiivisia. Neurokemialliset kokeet ovat osoittaneet, että aminohappojen aineenvaihdunnassa aivokuorella pyrkii aspartaatin suhde  tauriiniin ja GABA:aan nousemaan  kun on samanaikainen oksidaatio. Tulokset  antavat käsittää, että ACTH fragmentti 4-7 vaikuttaa aggressiiviseen  käytökseen.  &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Mitähän artikkeli tahtoi sanoa?&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-6171341025963363491?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/6171341025963363491/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=6171341025963363491' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/6171341025963363491'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/6171341025963363491'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2009/06/tauriini-keskushermostossa.html' title='Tauriini keskushermostossa'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-6464605628134054748</id><published>2009-04-20T05:30:00.000-07:00</published><updated>2009-04-20T05:35:31.085-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Tauriini ja psyykke'/><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='TSM-suhde'/><title type='text'>Tauriini ja akuutit polymorfiset psykoosit</title><content type='html'>Tauriini ja psyykke&lt;br /&gt;LÄHDE: Fekkes D, Pepplinkhuizen L, Verheij R, Bruinvels J.Abnormal plasma levels of serine, methionine, and taurine in &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;transient acute polymorphic psychosis.&lt;/span&gt; Psychiatry Res. 1994 Jan;51(1):11-8.Department of Psychiatry, Erasmus University, Rotterdam, The Netherlands.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tässä artikkelissa mainitaan tutkimuksia, joissa arvioidaan plasman aminohappopitoisuuksien määrittämisen merkitystä kun eritellään ja poissuljetaan joitain potilaitten alaryhmiä, joilla esiintyy &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;ohimeneviä akuutteja polymorfisia psykooseja,&lt;/span&gt; joita luonnehtii psykosensoriset oireet ( transient acute polymorphic psychoses characterized by psychosensory symptoms (APP+ patients).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tämän potilasryhmän&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; plasman aminohappojen pitoisuuksia&lt;/span&gt; verrattiin toisiin potilasryhmiin, joissa esiintyi muun tyyppisiä psykoottisia oireita  ja sitten myös oli terve kontrolliryhmä.&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Sekä APP+ ryhmässä että niillä, joilla oli bipolaarinen häiriö&lt;/span&gt;, oli aminohappo&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; seriinin &lt;/span&gt;pitoisuudet plasmassa  merkitsevästi&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; madaltuneet&lt;/span&gt;  verrattuna muihin tutkittuihin  ryhmiin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt; Koska myös&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; tauriinin&lt;/span&gt; ja&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; metioniinin&lt;/span&gt; plasmapitoisuudet olivat erilaisia APP+ potilailla verrattuna muihin, käytettiin&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;  tauriinin suhdetta seriinin ja metioniinin tuloon&lt;/span&gt; &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;(TSM-suhde&lt;/span&gt;) yrityksenä  lisätä näiden potilaiden  havaitsemisen herkkyyttä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;TSM-suhde APP+ potilailla oli merkitsevästi korkeampi kuin muilla tutkituilla ryhmillä paitsi niillä, joilla oli bipolaarinen affektiivinen  häiriö. Osoittautui ilmeiseksi, että seriinin ja TSM-suhteen määritys psykoottisten potilaiden plasmasta saattaa olla hyödyllinen diagnostinen arviomenetelmä akuuteissa polymorfisissa psykooseissa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Artikkelissa mainitut aminohapot&lt;/span&gt;:&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Seriini(Ser, S, OH-ryhmän sisältävä rakenneaminohappo &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Metioniini,&lt;/span&gt; Met, M, Metyyliryhmän  ja rikkiä sisältävä essentielli rakenneaminohappo&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Tauriini &lt;/span&gt;, aminosulfonihappo, funktionaalinen pieni  typpeä ja rikkiä sisältävä happo.&lt;br /&gt;20.4.2009 14:28&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-6464605628134054748?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/6464605628134054748/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=6464605628134054748' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/6464605628134054748'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/6464605628134054748'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2009/04/tauriini-ja-akuutit-polymorfiset.html' title='Tauriini ja akuutit polymorfiset psykoosit'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-6639982329417673654</id><published>2009-04-13T01:38:00.000-07:00</published><updated>2009-04-13T02:23:28.197-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Neuroprotektiosta yleensä'/><title type='text'>Yleistä neuroprotektion hahmotuksesta</title><content type='html'>(Tauriini on yksi neuroprotektiivinen aine, mutta se ei ratkaise yksinään mitään, joten tässä hieman taustaa enemmän:)&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Hakusana: mGlu and ALS ( 3 vastausta) PubMed.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Mitään erityistä uutta ei tällä hakusanalla tullut vuodelta 2007  Asia kiertää kehää glutaminergisen hermoston neuronien säätelypiirin alueella. Mutta erikoista on kuvattu asetyloidusta dipeptidistä, josta harvemmin näkee kirjoitettavan missään. Se on dipeptidinomaisesti koostunut kahdesta excitatorisesta aminohaposta Glu ja Asp, jotka molemmat ovat aivokuoren stimulantteja ja lisäksi kantaa asetyylimolekyylin joka aivojen alueella on todellisen vaikuttaja-aineen merkki.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;(1) Glutamaattitoksisuutta rajoittava ja inhiboiva järjestelmä kuvattiin: NAAG ja mGlu(3).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;LÄHDE1.  Neale JH, Olszewski RT The neurotransmitter N-acetylaspartylglutamate in models of pain, ALS, diabetic neuropathy, CNS injury and schizophrenia. Trends Pharmacol Sci. 2005 Sep;26(9):477-84. Review.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;N-Asetyyli-aspartyyliglutamaatti NAAG on kaikkein runsain ja laajimmin esiintyvä peptidineurovälittäjäaine keskushermostossa . Se aktivoi metabotrooppista glutamaattireseptoria mGlu(3), joka sijaitsee presynaptisesti ja sen funktiona on estää hermonvälittäjäaineen vapautuminen presynaptisesta synapsista, esim estää glutamaatin (Glu) vapautuminen. NAAG myös aktivoi gliasolujen mGlu(3) reseptoreita, jolloin se stimuloi näistä soluista käsin vapautuvia neuroprotektiivisia kasvutekijöitä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Mutta jos jostain syystä kuitenkin pääsee erittymään LIIKAA GLUTAMAATTIA neuronista synapsirakoon, sellainen tilanne edistää aivohalvauksen patologiaa, traumaattisia hermosysteemivaurioita kuten ALS tautia, inflammatorisia ja neuropaattisia kipuja ja skitsofrenisiä (psyykkeä pirstoavia) oireyhtymiä, joita provosoituu esim. NMDA-reseptorin blokeeraajasta fensyklidiinistä (PCP), eräs hyvin pirstova  laboratoriokoe aine ja myös narkotikana käytetty aine.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;NAAG puolestaan inaktivoituu spesifisillä peptidaaseilla, kun se on vapautunut synapsista.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Eräät uudet aineet, jotka pystyvät estämään näitä hajoittavia peptidaaseja, saavat pitkitettyä NAAG- neuropeptidin aktiivisuutta, kun se on vapautunut ja sen takia niillä yhdisteillä on terapeuttista tehoa eläinmalleilla, kun näitä eri kliinisiä tiloja testattu.  Tässä katsauksessa tiedemiehet siis tekevät yhteenvetoa eläinkokeista ja siitä mekanismista, millä NAAG- peptidaasin inhibiittorit kykenevät toimimaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;LÄHDE (2) Mainitaan glutamaattitoksisuutta vähentävä reseptori mGlu1a ja molekyyli 3-OH-Fenyyliglysiini. Artikkeli mainitsi kaikki glutamaatti- ja aspartaattiergisen hermojärjestelmän reseptorit. Nehän ovat mukana aivojen glutamaattitoksisissa taudeissa jollain tavalla.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;LÄHDE:  Valerio Aet al. Spinal cord mGlu1a receptors: possible target for amyotrophic lateral sclerosis therapy. Pharmacol Biochem Behav. 2002 Sep;73(2):447-54.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;ALS-tauti eli amyotroofinen lateraaliskleroosi on neurodegeneratiivinen häiriö, jolle on tyypillistä progressiivinen motorisen neuronin katoaminen ja taudin patogeneesi, joka voi olla monitekijäinen, voi omata yhteyksiä AMPA/ kainaattireseptorivälitteisiin kalsium (Ca++) sisäänvirtauksiin ja excitotoksisuuteen. Tässä työssä tutkijat arvioivat, mikä mahdollinen osuus olisi ykkösryhmän metabotrooppisella glutamaattireseptorilla (mGlu) motorisen hermon elinkykyisyyden hallinnassa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;mGlu1a reseptorien sijainti analysoitiin sekä koe-eläimen  että ihmisen selkäytimestä immunohistokemiallisin menetelmin. Molemmilla lajeilla ilmeni, että mGlu1a-reseptori oli kehityksellisesti säädelty ja sillä oli yleinen taipumus lisääntyä fetaaliaikana ja syntymän jälkeisen kehityksen aikana siten, että siinä tuli maksimaalinen esiintymä taka-laminoihin I-II ja motoneuroniin, kun aikuiskehitysvaihe oli saavutettu. Jos nyt nämä selkäydinleikkeet altistuivat excitotoksiselle kainaatille ( 300 umoolia puoli tuntia) indusoitui motorisen neuronin tuho, mutta tätä pystyi estämään mGlu1a ryhmän agonisti 3-OH-fenyyliglysiini (3-HPG) 100 mikromoolin konsentraatiossa. Koska taas motoneuroneissa ei esiinny mGlu5, niin mGlu1a aktivaation on oltava niin ollen vastaamassa tästä neuroprotektiivisesta vaikutuksesta. Sitten tutkijat katsoivat immunohistokemiallisin menetelmin ALS-taudin vikuuttamasta selkäytimestä ja terveestä selkäytimestä näytteet. Niissä motoneuroneissa, jotka olivat jäljellä ALS- taudissa, oli osoitettavissa vielä näitä mGlu1a- reseptoreita tervettä tilannetta vastaavasti. Tutkijat ovat sitä mieltä, että mGlu1a- reseptorit voivat toimia sopivana kohteena ALS-taudin kokeellisessa terapiassa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;LÄHDE (3) Glutamaattireseptoreissa on jotain lajispesifisyyttä, mutta ALS taudin dysfunktio heijastuu kuitenkin niitten alueella.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;LÄHDE 3. Tomiyama M et al. Quantitative autoradiographic distribution of glutamate receptors in the cervical segment of the spinal cord of the wobbler mouse. Brain Res. 1994 Jul 11;650(2):353-7.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Eräässä koe-hiirimallissa, joka vastaa ALS-taudin mallia, on havaittu glutamaatin pitoisuuksien alenemia selkäytimessä. Tutkijat halusivat selvittää eri glutamaattireseptoreitten tilanteen ja mittasivat NMDA-reseptoreitten, kainaattireseptoreitten, AMPA-reseptoreitten  ja mGlu -metabotrooppisten glutamaatin sitoutumispaikkojen tiehyttä. NMDA, kainaatti ja AMPA-sitoutumiskohtia oli tavallista runsaammin selkäytimen takasarvessa ja kainaattireseptoreita oli lisääntyneenä myös välivyöhykkeessä. Mutta mGlu-sitoutumiset olivat ennallaan. Nämä löydökset eivät ole yhtäpitäviä niitten ALS-selkäydinlöydösten kanssa, joissa NMDA ja kainaattisitoutumiskohdat ovat vähenneet. Hiirimallissa voi olla glutamaatin dysfunktiota, mutta eri tavalla kuin ihmisen ALS taudissa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Sivumainintana vielä yksi seikka.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Varsinainen asetyloitu dipeptidi NAAG&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;antaa PubMed hakunana 252 vastausta. joista tuorein kertoo myös Gap Junktio-asioista.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Mutta jos hakee toisaalta  sanalla" ALS and connexin" ei saa yhtään vastausta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Miten Gapjunktio liittyy tähän asiaan NAAG ja samalla  neuroprotektio ?&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Jos on Gap Junktio A 12 geenimutaatio, nousee NAAG -pitoisuus liquorissa ja aiheutuu valkoisen aivoaineksen häiriö, Pelizaeus-Merzbacherin taudin kaltainen tauti. Tämä PMLD1-tauti on periytyvä hypomyelinisoiva leukoenkefalopatia tauti keskushermostojärjestelmässä.&lt;br /&gt;PLP1- geeni on mutatoitunut PMD- taudissa. Sen kaltaisessa taudissa PMLD1 on GJA12 geeni mutatoitunut. Tätä aivojen kaikkein yleisintä neuromodulaattoripeptidiä NAAG ( N-Ac- Asp-Glu) on tässä taudissa kohonneet määrät. Asia on pari v. sitten todettu aivoselkäydinnesteestä PMD-potilailta. Arvellaan NAAG- neuromodulaattorin olevan osallisena myeliiniin littyviin prosesseihin ja sitä voi pitää hyödyllisenä merkitsijänä PLP1-geeniin häiriöissä mutta myös tämän tyypin  hypomyelinisaatiotiloissa jotka johtuvat muistakin määritellyistä geneettisistä syistä kuten PMLD1.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;LÄHDE4. Sartori S et al. Increased level of N-acetylaspartylglutamate (NAAG) in the CSF of a patient with Pelizaeus-Merzbacher-like disease due to mutation in the GJA12 gene. Eur J Paediatr Neurol. 2007 Sep 17;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tämä GJA12 geenideleetio on aika uusi ja siitä mainittiin vuonna 2006 seuraavaa&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Bugiani M et al. GJA12 mutations in children with recessive hypomyelinating leukoencephalopathy. : Neurology. 2006 Jul 25;67(2):273-9. Epub 2006 May 17.&lt;br /&gt;Taudinoireet mainittiin: silmävärve, ataksia, spastisuus, koska myeliininkertymää puuttuu pysyvästi.&lt;br /&gt;Tämä Geeni GJA12 koodittaa konneksiinia 47 (Cx47). Muutaman perheen maailmassa on havaittu kantavan tällaista geeniä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kommentti:&lt;br /&gt;ALS-sairauden konneksiinien tila ei näytä olevan vielä kuvattuna.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Muistiin 20.10.2007 9:19&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tauriinia ja muita neuroprotektiivisia seikkoja tulee kartoittaa  loogisesti yhteenkuuluvana joukkona. Tässä pitää ottaa astroglia ja neuroni kudokselle oma  sivubloginsa. Astrogliat ovat neuronin aineenvaihdunnallinen partnerisolujoukko. Tekisinkö AIVO-blogin? Se olisi aika muurahaiskeko erilaista pikkukrumeluuria molekyyliä ja rataa.&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-6639982329417673654?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/6639982329417673654/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=6639982329417673654' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/6639982329417673654'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/6639982329417673654'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2009/04/yleista-neuroprotektion-hahmotuksesta.html' title='Yleistä neuroprotektion hahmotuksesta'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-668942835013782287</id><published>2008-12-19T13:36:00.000-08:00</published><updated>2011-05-30T12:08:14.936-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Ravinnon orgaani rikki'/><title type='text'>Ravinnon orgaaninen rikki. Sipulin edut orgaanisen rikin lähteenä.</title><content type='html'>&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;(Miten  ravinnon orgaaninen rikki suhtautuu kehon tauriinipitoisuuksiin, ei ole minun tiedossani.Voisiko ravinnon rikin puute heijastua tauriinin vähyytenä, en tiedä).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Orgaaninen rikki ravinnossa&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Orgaanista rikkiä antavien aminohappojen tarpeena&lt;/span&gt; annettiin 1960-luvulla (Harper 1966) vähintäin 1,1 grammaa metioniinia ja cysteiiniä päivää kohden. Siihen aikaan RDA suositukset olivat 2,2 grammaa rikkiä  aikuisille päivää kohden. Tarvetta on sittemmin tarkennettu aivan yksilötasolle.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Esimerkiksi proteiinien matala biologinen arvo ja matalat proteiinimäärät muodostuvat riskiksi, jos ravitsemukselliset tavat kovasti poikkeavat normaalista sekaravinnosta. Esim. vegaaneilla on pääenergianlähde palkokasveja, joitten metioniinipitoisuus on vain 18 - 41% referenssiproteiiniin verrattuna. Lisäksi viljoissa niitten pitoisuus on puolet vähempi.&lt;span style="font-style: italic;"&gt; Tämän takia vegetariaaneilla ja vegaaneilla voi olla vajetta rikkiä sisältävistä aminohapoista, mikä voi heijastua GSH-arvoihin&lt;/span&gt; ( glutationipitoisuuksiin).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Asiaa on erityisesti alettu tutkia ja vuonna 1999 &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Krajcovicova-Kudlackova M. et al&lt;/span&gt; antoivat tästä raporttia vertaillen lakto-ovo-vegetariaanien, vegetariaanien ja vegaanien glutationi(GSH) pitoisuuksia punasoluista ja GSH:sta riippuvien entsyymien aktiviteettia. Kontrolliryhmä oli omnivora- henkilöitä, kaikkiruokaisia. Omnivoraryhmässä ei esiintynyt kenelläkään hypoproteinemiaa, kun taas vegaaneilla sitä oli 16 %:ssa. Lakto-ovo-vegetariaanien proteiinista oli 27 % animaalisesta lähteestä ja he saivat tasapainoisesti kaikkia aminohappoja ja heidän proteiinipitoisuutensa olivat samoilla tasoilla kuin omnivora-kontrolliryhmässä. Lakto-ovo-vegetariaaneilla oli etuna omnivoraryhmän suhteen korkeampi GSH- pitoisuus, koska he käyttivät enemmän hedelmiä ja vihanneksia kuin kaikkiruokaiset. Lakto-ovo-vegetariaaneilla oli riittävät GSH-varastot, mitä tarvittiin niihin entsymaattisiin reaktioihin, mitä vetyperoksidin (H2O2) tai lipidien hydroperoksidien (LOOH) katabolia vaatii tai mitä xenobioottien detoksikaatioon tarvitaan. Tämä heijastui punasolujen GSHPx ja GSH-S -transferaasi entsyymien pitoisuuksissa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Jokainen voi alla olevasta taulukosta tarkistaa, saako tarpeeksi &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;metioniinia&lt;/span&gt; ja &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;cysteiiniä&lt;/span&gt; päivittäin omassa dieetissään.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Metioniini ja cysteiini ruoissa.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;Ravinnon proteiinin orgaanista rikkiä sisältävät aminohapot&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Banaani 100 grammaa&lt;/span&gt;, metioniini 11 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 28 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Pavut 100 grammaa&lt;/span&gt;, metioniini 43 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 120 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Cashew 100 grammaa,&lt;/span&gt; metioniini 270 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 550 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Graham 100 grammaa&lt;/span&gt;, metioniini 160 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 320 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Vihreät herneet 100 grammaa&lt;/span&gt;, metioniini 82 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 115 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Kaura 100 grammaa&lt;/span&gt;, metioniini 230 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 620 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Jogurtti 100 grammaa&lt;/span&gt;, metioniini 86 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 105 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Maapähkinävoi 100 grammaa&lt;/span&gt;, metioniini 220 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 510 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Maapähkinät 100 grammaa, &lt;/span&gt;metioniini 260 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 590 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Kaakaopulveri 100 grammaa,&lt;/span&gt; metioniini 220 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 600 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Makkara 100 grammaa, &lt;/span&gt;metioniini 260 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 340 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Rapu 100 grammaa,&lt;/span&gt; metioniini 690 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 1000 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Kananpoika 100 grammaa&lt;/span&gt;, metioniini 450 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 680 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Maksa 100 grammaa&lt;/span&gt;, metioniini 480 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 770 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Virvilät eli linssit 100 grammaa&lt;/span&gt;, metioniini 65 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 93 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Maizena 100 grammaa,&lt;/span&gt; metioniini 6 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 11 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Maissintähkä 100 grammaa&lt;/span&gt;, metioniini 67 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 93 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Keitetty makaroni 100 grammaa&lt;/span&gt;, metioniini 69 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 130 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Manteli 100 grammaa, &lt;/span&gt;metioniini 230 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 590 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Mieto juusto 100 grammaa&lt;/span&gt;, metioniini 910 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 1010 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Maito 100 grammaa, &lt;/span&gt;metioniini 610 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 820 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Maitosuklaa 100 grammaa,&lt;/span&gt; metioniini 180 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 280 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Porkkana 100 grammaa,&lt;/span&gt; metioniini 9 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 10 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Naudanliha 100 grammaa&lt;/span&gt;, metioniini 510 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 650 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Kuivattu persikka 100 grammaa,&lt;/span&gt; metioniini 87 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 116 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Peruna 100 grammaa, &lt;/span&gt;metioniini 24 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 38 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Savustettu lohi 100 grammaa&lt;/span&gt;, metioniini 840 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 1030 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Sardiini 100 grammaa&lt;/span&gt;, metioniini 690 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 840 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Sei 100 grammaa,&lt;/span&gt; metioniini 590 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 820 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Seesamin siemen 100 grammaa&lt;/span&gt;, metioniini 900 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 1420 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Soijaproteiini 100 grammaa,&lt;/span&gt; metioniini 1120 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 1960 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Auringonkukansiemeniä 100 grammaa&lt;/span&gt;, metioniini 490 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 940 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Sieni 100 grammaa,&lt;/span&gt; metioniini 40 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 45 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Vehnä 100 grammaa,&lt;/span&gt; metioniini 140 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 290 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Muna 100 grammaa, &lt;/span&gt;metioniini440 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 700 mg)&lt;br /&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;Olut 100 grammaa, &lt;/span&gt;metioniini 2 mg ( Metioniinin ja cysteiinin summa 6mg)&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;(Päivän metioniinin ja cysteiinin saantien summa________mg?)&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Muita orgaanisen rikin lähteitä&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Hyvä lähde löytyy internetistä kirjailijoilta&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Haim D, Rabinowitrch J L, Brewster.&lt;/span&gt; sekä&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; Virtanen AI.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Onions and allied crops&lt;/span&gt; - Google böcker&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Valkosipulin rikkiyhdisteistä&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Alliini &lt;/span&gt;eli &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;S-allyyli-cysteiinisulfoksidi &lt;/span&gt;SACS antaa hajotessaan &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;DADS öljyä&lt;/span&gt;.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Valkosipuli sisältää myös &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;allinaasientsyymiä&lt;/span&gt;, joka vapautuu kun sipulia muserretaan.&lt;br /&gt;Entsyymi muuttaa SACS.n&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; allisiiniksi&lt;/span&gt;, typeksi ja palorypälehapoksi.  Myöhemmin allisiini muodostaa DADS-yhdisteen, joka on &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;diallyylidisulfidi&lt;/span&gt; ja sen &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;tiosulfonaatteja&lt;/span&gt;.&lt;br /&gt;DADS on pääkomponentti sipulin essentiellissä öljyssä, jota sipuli sisältää 0,06-0,1%.&lt;br /&gt;Öljyssä on myös &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;allyylipropyylidisulfidia &lt;/span&gt;hieman&lt;br /&gt;DADS voi myös järjestyä &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;tri- ja polysulfideiksi.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Metyyli ja propyylicysteiinisulfoksidit&lt;/span&gt; joita on myös hiven valkosipulissa, voivat muodostaa &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;metyyli- ja propyylidisulfideja&lt;/span&gt; ja tiettyjä &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;polysulfideja&lt;/span&gt; (R-(S)n-R) , esim &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;metyyli-allyyli-trisulfidin.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Sipulin ja valkosipulin säännöllisellä käytössä ajan mittaan saadaan terveydellistä etua aineenvaihduntaan, suolistoon ja verisuonistoon ilmeisesti, koska kehon oma rikkiaineenvaihdunta saa silloin tarvitsemaansa tukea ravinnosta, esim hyvin rikkirikkaat hepariinin sukuiset molekyylit voivat esteettä toteuttaa geneettistä ohjelmaansa ja entsyymit saavat helpommin tehomuotoaan (-SH)  antioksidanttijärjestelmän suorittaessa rikkiryhmien tehokkaampaa reduktiota.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Sipuli tuo mukanaan myös runsaasti &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;hivenaineita, kuten seleeniä. &lt;/span&gt;.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;21.3.2008  . Päivitystä 19.12.2008&lt;br /&gt;Päivitystä 30.5. 2011&lt;br /&gt;Vaikka orgaanista rikkiä olisi tarpeeksi ravinnossa, seuraava ongelmavyyhti on sitten siinä, muodostaako keho siitä lopputuotetta TAURIINIA vai jääkö massa vain laboratiivisesti havaituksi liian korkeaksi välituotteen P-Hcy arvoksi.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;ja sitten onkin isot panelit siitä, onko P-HCy merkittävä vai ei ja pitääkö se normalisoida ja miksi se pitäisi normalisoida ja miten sen normalisoi.&lt;br /&gt;KTS:&lt;br /&gt;&lt;a href="http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2010/10/medicinsk-kommentar-tillskott-av-b.html"&gt;http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2010/10/medicinsk-kommentar-tillskott-av-b.html&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.blogger.com/post-edit.g?blogID=4644208423653478218&amp;amp;postID=1239154238975615160"&gt;http://www.blogger.com/post-edit.g?blogID=4644208423653478218&amp;amp;postID=1239154238975615160&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Joka tapauksessa tauriinia tarvitsee. Jos ei muualla olennaisesti,  niin neuronisynapsissa. Sen tason puute taas on huonosti havaittavissa. B12 vitamiini voi olla indisoitu useamminkin kuin mitä sitä nykyään käytetään. kissan ruoat voivat sisältää  sitäkin enemmän kuin ihmisen.&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-668942835013782287?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/668942835013782287/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=668942835013782287' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/668942835013782287'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/668942835013782287'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2008/12/ravinnon-orgaaninen-rikki.html' title='Ravinnon orgaaninen rikki. Sipulin edut orgaanisen rikin lähteenä.'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-4509252674620036795</id><published>2008-12-19T13:25:00.000-08:00</published><updated>2008-12-19T13:30:16.469-08:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Tauriini ja silmä'/><title type='text'>Silmän linssi ja tauriini</title><content type='html'>Taurine and lens&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;TAURINE AND LENS_ Tauriini ja silmän linssi&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kun on tutkittu tarkasti sekä ihmisen (human) että naudan (bovine) silmän linssin epiteelisoluja, niissä on havittu tauriinia kuljettavaa proteiinia TauT, joka pystyy viemään tauriinia näihin silmän linssin pintasoluihin. Mutta lisäksi on havaittu, että laktoosista peräisin olevan monosakkaridin, galaktoosin, sokerialkoholimuoto, &lt;span style="font-weight:bold;"&gt;galaktitoli&lt;/span&gt;, alkaa tietyssä pitoisuudessa estää tauriinin kuljetusta sisään silmän epiteelisoluihin. Normaalisti linssin epiteelisolut nostavat tauriinin kuljetuskykyään vasteena hypertoniseen stressiin ja silloin lisääntyy tauriinin kuljetusproteiini TauT ja vastaavasti sen mRNA.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ilmeisesti&lt;span style="font-weight:bold;"&gt; liika laktoosi&lt;/span&gt; ja tästä seuraava &lt;span style="font-weight:bold;"&gt;runsas galaktoosi&lt;/span&gt; haittaavat tätä normaalisäätöjärjestelmää. Aikuinen ei varsinaisesti ole mitenkään ”laktoosinpuuteessa” missään muotoa. Laktoosi ei ole essentielli molekyyli aikuiselle. Sen sijaan joissain tilanteissa voi sanoa, että galaktoosin muodostamiskyky on tärkeää. Jossain mielessä galaktoosi  voi olla jopa aikuiselle essentielli molekyyli ravinnossa, vaikka normaalisti toimiikin hyvä entsyymijärjestelmä, joka pystyy tekemään UTP-energian, eräitten entsyymien ja glukoosin avulla UDP-galaktoosia moniin tiettyihin tarpeisiin kehossa glukoosifosfaateista käsin (UDP-Gluc).Asia on hahmottamaton. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;On todettu että erittäin pikkutarkka PKU-dieetti on sellainen, että sitä noudatettaessa voi&lt;span style="font-weight:bold;"&gt; punasolujen UDP-glukoosi arvot olla aivan liian matalat&lt;/span&gt; ja täten kehossa mahdollisesti galaktoosia jäsenenä tarvitsevat rakenteet muodostuvat kehnommin.&lt;br /&gt;( http://dc2.uni-bielefeld.de/dc2/kh/kh-biosyn)&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Mutta yleisesti ei ole oikeastaan tiedossa, miten paljon gal- muotoa täytyy kehossa pystyä muodostumaan Itse asiassa sitä on aika paljon. Toisaalta myös galaktoosia tulee aika paljon maailman ruoissa, mutta sitä ei tavata mitata kuin ainoastaan harvinaisessa &lt;span style="font-weight:bold;"&gt;galaktosemiataudissa&lt;/span&gt; ja vain – kiitos sen taudin!- on olemassa kaikista ruoista galaktoosiluettelot internetissä. &lt;span style="font-weight:bold;"&gt;Suomessa se on niin harvinainen tauti, että sitä ei seulota.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Joku voi tietämättään käyttää runsaasti galaktoosia, jopa enemmän kuin ne, jotka juovat tavallista maitoa. Esim viikunassa on yli 4 grammaa galaktoosia 100 grammassa kun maidossa on galaktoosia. Kun maidon galaktoosi   on pilkkoutunut esiin laktoosista , vain alle puolet laktoosin määrästä eli alle 2.5 grammaa 100 grammassa. Kahvissa on vähän vapaata galaktoosia. Toisissa maissa syödään runsaasti vapaata galaktoosia sisältävää kuten tomaattia, joten runsaan elintarvikkeen käytön takia galaktoosimäärää kertyy ateriaan sellaisissa kulttuureissa. Galaktoosi päästyään silmän sisään voi muuntua &lt;span style="font-weight:bold;"&gt;galaktitoliksi.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight:bold;"&gt;Lähde: Cammarata et al.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;Osmoregulatory alterations in taurine uptake by cultured human and bovine lens epithelial cells. Invest Ophthalmol Vis Sci. 2002 Feb;43(2):425-33.&lt;br /&gt;Tauriinin kaava NH2(CH2)2-SO3H, aminosulfonihappo.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Päivitystä 27.9.2007 15:05 Avainsanoja TAURIINI, LAKTOOSI, GALAKTOOSI, GALAKTITOLI, SILMÄN LINSSI&lt;br /&gt;UTP, UDP-gluc. /LB&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-4509252674620036795?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/4509252674620036795/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=4509252674620036795' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/4509252674620036795'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/4509252674620036795'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2008/12/silmn-linssi-ja-tauriini.html' title='Silmän linssi ja tauriini'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-894856915814674628</id><published>2008-11-21T03:58:00.000-08:00</published><updated>2011-05-30T12:26:09.443-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Lähteenä Lambert. TauT'/><title type='text'>Akiivi tauriinin soluunotto. TauT, Tauriininkuljettaja</title><content type='html'>Tauriinin kuljettajaproteiini, TauT (taurine transporter)&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;TauT &lt;/span&gt;  on proteiini jossa on  590-655 aminohapon peptidiketju. Molekyylipaino on 65- 74 kDa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;TauT &lt;/span&gt;   kuuluu Na+ ja Cl- joneista riippuviin kuljettajaproteiineihin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt; On päätelty että&lt;br /&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;siinä on 12 hydrofobista "membrane spanning" domaania. Sekä C-terminaali että N- terminaali ovat sytosolin puolella. &lt;/li&gt;&lt;li&gt;siinä on kaksi mahdollista glykosylaatiokohtaa toisessa solun ulkopuolisessa silmukassa&lt;/li&gt;&lt;li&gt;siinä on useita mahdollisia fosforylaatiokohtia PKC entsyymille  ja cAMP:stä riippuvalle  PKA entsyymeille ja kaseiinikinaasi II-entsyymille solun sisälläolevissa silmukoissa ja C-terminaalissa&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Lisäksi on näyttöä siitä, että ensimmäinen TauT:n  solunulkoinen  silmukka osallistuu vuorovaikutuksiin natrium 8Na+) ja kloridi 8Cl-) jonien kanssa.&lt;br /&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;TauT&lt;/span&gt; sietää sekä sulfanaatti- että sulfinaattiryhmiä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; Tauriinin sisäänpääsyn tehokkaat inhibiittorit&lt;/span&gt; ovat &lt;span style="font-style: italic;"&gt;beta-alaniini&lt;/span&gt; ja &lt;span style="font-style: italic;"&gt;hypotauriini&lt;/span&gt;&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-894856915814674628?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/894856915814674628/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=894856915814674628' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/894856915814674628'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/894856915814674628'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2008/11/taut-tauriininkuljettaja.html' title='Akiivi tauriinin soluunotto. TauT, Tauriininkuljettaja'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-8080527483299880579</id><published>2008-11-21T03:51:00.000-08:00</published><updated>2008-11-21T03:58:20.124-08:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Lähteenä Lambert'/><title type='text'>Zwitterjoni</title><content type='html'>TAURIINI  ( beta-aminoetaanisulfonihappo) &lt;br /&gt;rakenteeltaan on zvitterjoni, toinen pää on aminoryhmä(+) ja toinen pää on sulfoniryhmä SO3(-) ryhmä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;TAURIINI on tärkeä  orgaaninen osmolyytti solussa, varsinkin  astrosyytissä, neuronissa, haiman a-soluissa. Ja tietysti sydämessä ja lihaksessa. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;TAURIINILLA  on suuri vesiliukoisuus ja se on huono diffundoitumaan membraanin läpi. Se on &lt;span style="font-style:italic;"&gt;biokemiallisesti inertti&lt;/span&gt; ja se on huono kelatoimaan kationeja, joten se sopii nonsytotoksiseksi solun osmolyytiksi.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;TAURIINI  on mainio  intrasellulaarisen osmoottisen paineenhienosäätäjä  ja  solun volyymin korjaaja osmoottisten häiriöitten  yhteydessä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Esim.  Intrasellulaarisen ja extrasellulaarisen tauriinin pitoisuuksien kesken voi vallita  suhde 600:1, joten tauriini  näyttää olevan merkittävä tekijä.( Tämä arvio on tehty Ehrlichin ascites tuumorisoluista)  &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;FUKTIONAALINEN TASAPAINO  vallitsee tauriinin aktiivin soluun oton, pasiivisen vapautumisen ja kysteiinistä käsin syntetisoitumisen kesken. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;TAURIINI  on lopputuote metioniini-cysteiiniaineenvaihdunnasta-ja  suurin osa siitä pysyttelee zvitterjonina.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;(Kommenttini: TAURIINI inerttisyytensä takia on eritäin hyvin soveltuva elektrisesti ärtyvien kudosten soluvolyymin säätötehtäviin sillä se ei itse häiritse  sähkoistä ärtyvyyttä, ellei sitten vaikuta niin, että se tehostaa fysiologisia edellytyksiä  ärtyvyyden normaalitoiminnalle, mitä taas on vaikea  havaita tutkimuksissa ja joudutaan poistogeenisiin tutkimuksiin).&lt;br /&gt;  &lt;br /&gt;Lähfe: Lambertin väitöskirja 2004&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-8080527483299880579?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/8080527483299880579/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=8080527483299880579' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/8080527483299880579'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/8080527483299880579'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2008/11/zwitterjoni.html' title='Zwitterjoni'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-348790257293363400</id><published>2008-11-21T03:34:00.000-08:00</published><updated>2011-05-25T13:08:41.160-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Lähteenä Lambert'/><title type='text'>Solusisällön säätely orgaanisella osmolyytillä tauriinilla</title><content type='html'>&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Lambertin abstrakti:&lt;br /&gt;Solun turpoamisen korjaus tauriinilla , solun osmolyytillä&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Lähde:&lt;/span&gt; LAMBERT Ian Henry&lt;br /&gt;Regulation of the cellular content of the organic osmolyte taurine in mammalian cells&lt;br /&gt;&lt;a href="http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&amp;amp;cpsidt=16150858"&gt;http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&amp;amp;cpsidt=16150858&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Lambertin tauriinityön  työn abstraktista  taustateoriaa ja hahmotusta&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Tausta&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;MUUTOS solunsisäisten osmolyyttien poitoisuudessa tai   solun ulkoisten osmolyyttien  toonisuudessa johtaa nopeaan solukalvon läpi suuntautuvaan ( transmembraaniseen)  vedenvirtaukseen nisäkässoluissa, kunnes taas solun sisä- ja ulkotilan toonisuudet ovat  jälleen saaneet  tasapainon (ekvilibrium). (Tämä on  tiedetty jo kauan, mutta minkä molekyylien varassa  ja välittämänä tämä järjestelmä häiriöttä toimii mitä erilaisimmissa  solujärjestelmissä?)&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Useimmat solut vastaavat osmoottiseen turpoamiseen  aktivoimalla  jonien ja orgaanisten osmolyyttien virtauksille  ns. volyymille herkkiä  vuototeitä (&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;volume-sensitive flux pathways&lt;/span&gt;)  ja siten solu hankkii nopeilla  siirtymillä  alkuperäisen soluvolyyminsa takaisin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;TAURIINI on tärkeä orgaaninen osmolyytti nisäkässoluissa.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Jos solu turpoaa osmoottisista syistä, mitä sitten tapahtuu? &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;Jos tapahtuu osmoottinen solun turpoama, tauriinia vapautuu volyymille herkkien tauriinin ulosvuotoaukkojen  kautta ( volume-sensitive taurine efflux pathway ) ja samalla  vähentyy tauriinin soluunotto, joka tapahtuu aktiivisti tauriinispesifisen tauriininkuljettajaproteiinin TauT  (taurine transporter TauT) avulla.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Volyyminkorjaus vaihtelee ajallisesti  solutyypistä toiseen &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;johtuen seuraavista seikoista:&lt;br /&gt;(a) solun signaalikaskadit&lt;br /&gt;(b) sekundäärilähettien profiili&lt;br /&gt;(c) spesifisten kuljettajien aktivaatio&lt;br /&gt;(d) seuraamusten sarja, jossa säätyyn uudestaan solun osmolyyttien pitoisuudet ja solun volyymi&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Tutkija käytti seuraavia erilaisia solumalleja  biologisena systeeminä: &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;Ehrlich ascites tumorisolut r&lt;br /&gt;NIH3T3 hiiren fibroblastit&lt;br /&gt;HeLa solut.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Eikosanoidit omaavat osaa tauriinin vapautumiseen&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;Näissä biologisissa  systeemeissä tutkija  havaitsi, että&lt;br /&gt;(a) fosfolipaasin( PLA) välittämä  &lt;span style="font-style: italic;"&gt;arakidonihapon&lt;/span&gt; mobilisaatio fosfolipideistä&lt;br /&gt;(b) sitä seuraava rasvahappojen  oksidaatio lipoxygenaasisysteemillä( lipoxygenaaseilla,joilla muodostuu tehokkaita &lt;span style="font-style: italic;"&gt;eikosanoideja&lt;/span&gt;)&lt;br /&gt;olivat essentiellejä elementtejä siinä signaalikaskadissa, mitä solujen turpoaminen aktivoi&lt;br /&gt;ja mikä johti osmolyyttien vapautumiseen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Moni tekijä on modulaattorina &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;Moduloivia tekijjöitä  solusignaalikaskadille  ja tauriinin volyymisensitiivisen vuototien aktiivisuudelle ovat&lt;br /&gt;(a) sytoskeletonin elementit&lt;br /&gt;(b) proteiinityrosiinikinaasit ja- fosfataasit&lt;br /&gt;(c) GTP-molekyyliin sitoutuvat proteiinit&lt;br /&gt;(d) kalsium—kalmoduliini&lt;br /&gt;(e) reaktiiviset happilajit (ROS)&lt;br /&gt;(f) nukleotidit(nt)&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;TauT  omaa säätelynsä &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;TauT- molekyylin (  tauriinin solun sisään kuljettajan)   aktiviteetin  säätelyssä on tärkeitä osatekijöitä seuraavat:&lt;br /&gt;(a) seriini/threoniini-fosforylaatio  aktiivissa  tauriininottosysteemissä TauT tai sen oletetussa säätelijässä , regulaatorissa.&lt;br /&gt;(b) muutos kalvopotentiaalissa.&lt;br /&gt;Katsauksessa esitetään kaavana se solutapahtumien ketju, mikä aktivoituu solun turpoamisesta ja johtaa voluýymisensitiivisen efflux-tien aktivoitumiseen, jolliin tauriinia vuotaa pois solusta.&lt;br /&gt;Päivitys 25.5. 2011&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tässä työssään tutkija  selvittää  &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;tapahtumien ketjun&lt;/span&gt;, mikä lähtee liikkeelle kun solu turpoaa&lt;br /&gt;ja johtaa volyymisensitiivisten teitten aktivoitumiseen ( ja täten  tilanteen uudelleen arviomiseen ja korjaamiseen- tai kuten käytännössä- korjausyritykseen  mahdollisuuksien mukaan).&lt;br /&gt;21.11.2008 12:33&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Originaaliteksti:&lt;br /&gt;Change in the intracellular concentration of osmolytes or the  extracellular tonicity results in a rapid transmembrane water flow in  mammalian cells until intracellular and extracellular tonicities are  equilibrated. Most cells respond to the osmotic cell swelling by  activation of volume-sensitive flux pathways for ions and organic  osmolytes to restore their original cell volume. Taurine is an important  organic osmolyte in mammalian cells, and taurine release via a  volume-sensitive taurine efflux pathway is increased and the active  taurine uptake via the taurine specific taurine transporter TauT  decreased following osmotic cell swelling. The cellular signaling  cascades, the second messengers profile, the activation of specific  transporters, and the subsequent time course for the readjustment of the  cellular content of osmolytes and volume vary from cell type to cell  type. Using Ehrlich ascites tumor cells, NIH3T3 mouse fibroblasts and  HeLa cells as biological systems, it is revealed that phospholipase A&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;-mediawd  mobilization of arachidonic acid from phospholipids and subsequent  oxidation of the fatty acid via lipoxygenase systems to potent  eicosanoids are essential elements in the signaling cascade that is  activated by cell swelling and leads to release of osmolytes. The  cellular signaling cascade and the activity of the volume-sensitive  taurine efflux pathway are modulated by elements of the cytoskeleton,  protein tyrosine kinases/phosphatases, GTP-binding proteins, Ca&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;&lt;sub&gt;+&lt;/sub&gt;/calmodulin,  and reactive oxygen species and nucleotides. Serine/threonine  phosphorylation of the active taurine uptake system TauT or a putative  regulator, as well as change in the membrane potential, are important  elements in the regulation of TauT activity. A model describing the  cellular sequence, which is activated by cell swelling and leads to  activation of the volume-sensitive efflux pathway, is presented at the  end of the review.&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-348790257293363400?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/348790257293363400/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=348790257293363400' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/348790257293363400'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/348790257293363400'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2008/11/solun-osmoottinen-turpoaminen.html' title='Solusisällön säätely orgaanisella osmolyytillä tauriinilla'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-4504405980612937007</id><published>2008-11-20T15:54:00.000-08:00</published><updated>2011-05-25T12:42:47.902-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Lähteenä Lambert'/><title type='text'>Tauriinista perusasioita: synteesi, sappisuolat, osmoregulaatio, kalvorakenne, kalsiumin homeostaassi</title><content type='html'>Sisältö&lt;br /&gt;TAURIININ SYNTEESI KEHOSSA&lt;br /&gt;SAPPISUOLOJEN MUODOSTAMINEN.&lt;br /&gt;OSMOREGULAATIO&lt;br /&gt;KALVOJEN RAKENNE JA FUNKTIO&lt;br /&gt;KALSIUMIN (Ca++) HOMEOSTAASI.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;TAURIININ SYNTEESI KEHOSSA&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www2.imbf.ku.dk/CellSignalling/IHLambert/"&gt;&lt;br /&gt;http://www2.imbf.ku.dk/CellSignalling/IHLambert/&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;Suomennosta Lambertin artikkelista:&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;TAURIININ SYNTEESIN TEITÄ on useita, mutta &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;päätie&lt;/span&gt; on mainittu tässä nettilähteesä.&lt;br /&gt;Cysteiinisulfonihappodekarboksylaasi muuttaa cysteiinisulfiinihapon hypotauriiniksi, mikä on tauriinin metioniinista ja cysteiinistä käsin tapahtuvan synteesin  tahtia rajoittava reaktio.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style=""&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;There are several   pathways for &lt;/span&gt;&lt;span style="font-style: italic;" class="SpellE"&gt;taurine&lt;/span&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt; synthesis but the pathway   illustrated appears as the main pathway. &lt;/span&gt;&lt;span style="font-weight: bold; font-style: italic;"&gt;Cysteine sulfonic acid &lt;/span&gt;&lt;span style="font-weight: bold; font-style: italic;" class="SpellE"&gt;decarboxylase&lt;/span&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;, which converts &lt;/span&gt;&lt;span style="font-weight: bold; font-style: italic;"&gt;cysteine &lt;/span&gt;&lt;span style="font-weight: bold; font-style: italic;" class="SpellE"&gt;sulfinic&lt;/span&gt;&lt;span style="font-weight: bold; font-style: italic;"&gt; acid&lt;/span&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt; to &lt;/span&gt;&lt;span style="font-style: italic;" class="SpellE"&gt;hypotaurine&lt;/span&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt;,   is the rate-limiting step in the &lt;/span&gt;&lt;span style="font-style: italic;" class="SpellE"&gt;taurine&lt;/span&gt;&lt;span style="font-style: italic;"&gt; synthesis   from methionine and cysteine. &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Taurine has a range of physiological   roles.&lt;span style=""&gt;&lt;br /&gt;  &lt;/span&gt;&lt;i style=""&gt;Bile salt formation&lt;/i&gt;: Taurine is an efficient &lt;span class="SpellE"&gt;conjugator&lt;/span&gt;   for bile salts, as it remains ionized even at the high acidity that occurs at   the upper intestine. &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Humans have the ability to switch from &lt;/span&gt;&lt;span style="font-weight: bold;" class="SpellE"&gt;taurine&lt;/span&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; conjugates to glycine conjugates when &lt;/span&gt;&lt;span style="font-weight: bold;" class="SpellE"&gt;taurine&lt;/span&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; availability is reduced.&lt;/span&gt; Cats are unable to make   sufficient &lt;span class="SpellE"&gt;taurine&lt;/span&gt; and do not use glycine for   conjugation and therefore require dietary &lt;span class="SpellE"&gt;taurine&lt;/span&gt;.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span class="SpellE"&gt;&lt;i style=""&gt;Osmoregulation&lt;/i&gt;&lt;/span&gt;:   See text for details.&lt;i style=""&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt; Membrane   structure and function&lt;/i&gt;: Taurine binds to neutral phospholipids and the &lt;span class="SpellE"&gt;taurine&lt;/span&gt; - phospholipid interaction, that involves   formation of ion pairs between the head groups, affects the membrane   property, i.e., architecture and fluidity&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;. Taurine inhibits N-&lt;/span&gt;&lt;span style="font-weight: bold;" class="SpellE"&gt;methylation&lt;/span&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; of phospholipids, i.e., conversion of   phosphatidyl ethanolamine to phosphatidyl choline.&lt;/span&gt; &lt;i style=""&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ca&lt;/i&gt;&lt;/span&gt;&lt;i style=""&gt;&lt;span style="position: relative; top: -2pt;"&gt;2+&lt;/span&gt;&lt;/i&gt;&lt;i style=""&gt;&lt;span style=""&gt;&lt;span style=""&gt; &lt;/span&gt;homeostasis&lt;/span&gt;&lt;/i&gt;&lt;span style=""&gt;: Ca&lt;sup&gt;2+&lt;/sup&gt; binds to phosphatidyl   inositol / phosphatidyl serine, and &lt;span class="SpellE"&gt;taurine&lt;/span&gt;   increases the binding affinity of Ca&lt;sup&gt;2+&lt;/sup&gt; to phospholipids but   reduces the binding capacity, i.e., &lt;/span&gt;&lt;span style=""&gt;Ca&lt;/span&gt;&lt;sup&gt;&lt;span style=""&gt;2+&lt;/span&gt;&lt;/sup&gt;&lt;span style=""&gt; &lt;/span&gt;&lt;span style=""&gt;storage capacity. Taurine affects Ca&lt;sup&gt;2+&lt;/sup&gt; uptake as well as   release. &lt;i style=""&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Anti-oxidation&lt;/i&gt;: Taurine   and to a greater extent &lt;span class="SpellE"&gt;hypotaurine&lt;/span&gt; have   antioxidant activity.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt; &lt;i&gt;Ion channel function&lt;/i&gt;: Taurine affects Cl&lt;sup&gt;-&lt;/sup&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-family: Arial;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;span style=""&gt;current and regulates the activity of anion   channels.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;i style=""&gt;Modulation of   neurotransmission&lt;/i&gt;: Taurine interacts with the GABA- and glycine-gated   family of Cl&lt;sup&gt;-&lt;/sup&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="font-family: Arial;"&gt; &lt;/span&gt;&lt;span style=""&gt;channels. &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;Suomennosta: &lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;TAURIINILLA on useita fysiologisia rooleja.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;SAPPISUOLOJEN MUODOSTAMINEN&lt;/span&gt;. Tauriini konjugoituu tehokkaasti sappisuoloiksi, kun se säilyy jonisoituna vahvassakin  happamuudessa , mitä suoliston yläosissa on.  Ihmisellä voi tauriinikonjugaatti tehdä vaihteen  glysiinikonjugaatiksi,&lt;span style="font-weight: bold;"&gt; jos tauriinia on vain vähän&lt;/span&gt;. &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Kissoill&lt;/span&gt;a ei muodostu tarpeeksi tauriinia, eivätkä ne käytä glysiiniä konjugoimiseen ja siksi &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;niitten ruoassa  täytyy olla tauriinia&lt;/span&gt;.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;OSMOREGULAATIO&lt;/span&gt; ( Tästä väitöskirja tekee yksityiskohtaisia laajoja selvityksiä: tauriini orgaanisena osmolyyttinä).&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;KALVOJEN RAKENNE JA FUNKTIO&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;Tauriini  sitoutuu neutraaleihin fosfolipideihin. Tauriinin ja fosfolipidin interaktio, joka käsittää joniparin muodostumisen pääteryhmien kesken,  vaikuttaa kalvon ominaisuuksiin esim arkkitehtuuriin ja fluiditeettiin.&lt;br /&gt;TAURIINI estääi fosfolipidien N-metylaation siis estää että PE  fosfatidyletanolamini ei muutu PC fosfolipidiksi i fosfatidyylikoliiniksi eli lesitiiniksi.&lt;br /&gt;(Kommenttini: vaikuttaa siltä,  että tauriini herkistää, sensitoi,  kalsiumin liikkumisia ja täten vaikuttaa kalsiumin homeostaassiin:&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;KALSIUMIN (Ca++) HOMEOSTAASI&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;Ca++ sitoutuu fosfatidyyli-inositoliin(PI) /fosfatidyyyliseriiniin (PS) ja tauriini lisää sitä sitoutumisaktiivisuutta, millä kalsium kiinnittyy fosfolipideihin, mutta alentaa  sitä sitomiskapasiteettia, millä Ca++ menee  varastoihin päin. Tauriini vaikuttaa sekä kalsiumin soluunottoon kuin myös kalsiumin vapautumiseen solusta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;ANTIOKSIDAATIO&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;Tauriini ja hypotauriini  vielä enemmän omaavat antioksidanttista aktiivisuutta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;JONIKANAVAFUNKTIO&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;Tauriini vaikuttaa kloridivirtoihin ja säätelee anionikanavien aktiivisuutta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;NEUROTRANSMISSION MODULOINTI&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;Tauriinilla on interaktiota GABA- ja Glysiiniergisesti  säädeltyjen kloridi kanavaproteiinien perheeseen.&lt;br /&gt;21/11/2008 00:50:39&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-4504405980612937007?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/4504405980612937007/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=4504405980612937007' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/4504405980612937007'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/4504405980612937007'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2008/11/tauriinista-perusasioita.html' title='Tauriinista perusasioita: synteesi, sappisuolat, osmoregulaatio, kalvorakenne, kalsiumin homeostaassi'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-6175892619231719648</id><published>2008-11-20T15:19:00.000-08:00</published><updated>2011-05-25T12:24:24.601-07:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Lähteenä Lambert'/><title type='text'>Tauriinista taustaa</title><content type='html'>Tauriini(TAURINE)&lt;br /&gt;Links:&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www2.imbf.ku.dk/CellSignalling/IHLambert/index_files/image006.jpg"&gt;http://www2.imbf.ku.dk/CellSignalling/IHLambert/index_files/image006.jpg&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;Lambertin tutkimuksista suomennosta: &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;&lt;br /&gt;SOLUN VOLYYMI &lt;/span&gt; on essentielli parametri soluerityksen säätelyssä, aineenvaihdunnassa, solun kasvussa ja programmoidussa solukuolemassa eli apoptoosissa. Mikä fakta tämän takana piilee? Solunsisäiset signaalikaskadit aktivoituvat normaalisti neuraalisista ja humoraalisista stimulaatioista, mutta ne voivat antaa &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;vastetta myös soluvolyymin vaihtumiselle&lt;/span&gt; ja seuraamuksena   aiheuttaa  muutoksia  kalvokuljetuksessa, aineenvaihdunnassa ja monessa geeniexpressiossa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;TAURIINI, biokemiallisesti inertti aminoetaanisulfonihappo&lt;/span&gt; on kvantitatiiviselta rooliltaan tärkeä pätevänä orgaanisena osmolyyttinä soluvolyymin kontrolloijana ( nisäkässoluissa). Niinpä usein solun tauriinipitoisuuden lisääntymä tai vähenemä indisoi  soluvolyymin vaihtumista.  Aivan viime vuosien satona ollaan opittu tietämään, että tauriinilla on fysiologisten vaikutustensa lisäksi myös merkitystä solun kohtaloon, esim &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;tauriini vaikuttaa programmoituun solukuolemaan&lt;/span&gt; ( APOPTOSIS) mikä on essentielli  seikka normaalikehityksessä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;TAURIININ FYSIOLOGISINA FUNKTIOINA &lt;/span&gt; pidetään vaikuttamista kalvorakenteeseen ja kalvotoimintaan, jonikanavafunktioon, solun kalsiumin homeostaasiin ja oksidatiiviseen tilaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;TAURIINI on runsas aminohappo verkkokalvossa&lt;/span&gt; (retina), sydämessä ja lihaksessa. Solunsisäiset tauriinipitoisuudet vaihtelevat 10 mM (hiiren) fibroblastissa- 20-50 mM leukosyyteissä ja 40-50 mM Ehrlichin ascites tuumorisoluissa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;SOLUNSISÄINEN TAURIINIPITOISUUS&lt;/span&gt; on tasapainoa aktiivin tauriinin soluunoton, tauriinin synteesin  ja solusta vapautumisen kesken.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;TAURIININ SOLUUNOTTO&lt;/span&gt; tapahtuu natriumista(Na+),  kloridista (Cl-) ja pH:sta  sekä korkean affiniteetin tauriininkuljettajasta TauT riippuen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;TAURIININ SYNTEESI&lt;/span&gt;  tapahtuu cysteiinistä ja metioniiniaminohapoista käsin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;TAURIININ VAPAUTUMINEN SOLUSTA&lt;/span&gt; tapahtuu kuljetusprosessilla, mikä muistuttaa TauT funktiolle käänteistä tapahtumaa  tai volyymiherkkää tauriinin vuotoa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;KEHON totaalin &lt;span style="font-weight: bold;"&gt;TAURIININ ALLASTA kontrolloi TauT&lt;/span&gt;, joka sijaitsee munuaisen proksimaalisen tubuluksen epiteelinharjassa ja distaalisen nefronin basolateraalisessa kalvossa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;TAURIINIA on  animaalisissa  soluissa luonnostaan&lt;/span&gt;, mutta kasveissa sitä ei ole.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight: bold;"&gt;LUONNOLLISIA RAVINTOLÄHTEITÄ ovat liha ja kala&lt;/span&gt;, mutta vegetariaanien  tauriini on vain sitä,  mitä heidän oma kehonsa tuottaa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Suomennosta 21.11.2008 0:18&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-6175892619231719648?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/6175892619231719648/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=6175892619231719648' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/6175892619231719648'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/6175892619231719648'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2008/11/tauriinista-taustaa.html' title='Tauriinista taustaa'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-1662400191001055332</id><published>2008-11-20T13:48:00.000-08:00</published><updated>2008-11-20T13:50:15.550-08:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Tauriini ja silmä'/><title type='text'>Tauriinista Wikipediasssa</title><content type='html'>http://fi.wikipedia.org/wiki/Tauriini&lt;br /&gt;Suomesta on tullut hyvä artikkeli.&lt;br /&gt;Tässä huomaa tauriinin merkityksen silmän kehitykselle.&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-1662400191001055332?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/1662400191001055332/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=1662400191001055332' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/1662400191001055332'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/1662400191001055332'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2008/11/tauriinista-wikipediasssa.html' title='Tauriinista Wikipediasssa'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-9104247753142907612</id><published>2008-11-20T13:27:00.000-08:00</published><updated>2008-11-20T13:32:07.982-08:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='Tauriinin puute'/><title type='text'>Entä jos tauriini puuttuu sydämestä?</title><content type='html'>Japanilaiset olivat kehittäneet poistogeenisen (KO) hiiren, jolta puuttui &lt;span style="font-weight:bold;"&gt;tauriinia&lt;/span&gt; &lt;span style="font-weight:bold;"&gt;kuljettava proteiini TauT&lt;/span&gt; (taurine transporter). &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tämä &lt;span style="font-weight:bold;"&gt;rikkipitoinen beeta-aminohappo tauriini&lt;/span&gt; on runsain vapaasti esiintyvä aminohappo sydänlihaksessa ja muussa lihaksessa. Vaikka sen varsinaista fysiologista funktiota ei ole aiemmin osoitettu, on arveltu sen toimivat tärkeänä raudan liikkumisissa, kalsiumin käsittelyssä, osmoregulaatiossa ja sytoprotektiossa. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kun tutkijat alkoivat selvitellä tätä asiaa, he kehittelivät tauriininkuljettajavajeisen hiirimallin (TauTKO), jossa ilmeni myokardiaalisen ja muun lihastauriinin vaje verrattuna tavallisiin kontrollina käytettyihin hiiriin. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span style="font-weight:bold;"&gt;Mitä tapahtui TauTKO hiirien  sydämissä ( tauriinivajeisessa sydämessä)? &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;Sydänkammiot alkoivat muovautua uudestaan siten, että kammion seinamäpaksuus oheni ja sydän atrofioitui (surkastui)  ja kardiomyosyytit tulivat pienemmiksi.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt; Näihin sydämen rakenteellisiin muutoksiin liittyneenä sydämen minuuttivolyymi(CO) väheni ja sydämen toiminnan pettämistä ilmaisevat merkitsijägeenit säätyivät ylös (ANP, BNP ja beeta-MHC). Sen lisäksi ultrastruktuurissa oli vaurion merkkejä myofilamenteissa ja mitokondrioissa. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Lisäksi TauTKO hiiren luustolihaksissa solutilavuudet alenivat, rakenteeseen tuli puutoksia ja rasituksenkestokapasiteetti väheni&lt;br /&gt;. &lt;br /&gt;Ne merkitsijät, joita osmoottisessa stressissä säätyy ylös, kohosivat  sekä sydämessä että luustolihaksissa (Hsp70, ATA2, S100A4).  Tauriinin tyhjentyminen kudoksista aiheutti kardiomyosyyttien atrofiaa, mitokondriaalista ja lihassäievauriota ja sydämen vajaatoimintaa, joita vaikutuksia todennäköisesti  tulee suhteuttaa tauriinin vaikutuksiin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt; Tutkijoitten hankkimasta tiedosta päätellen &lt;span style="font-weight:bold;"&gt;tauriinin monet vaikutukset&lt;/span&gt;, kuten osmoregulaatio, mitokondriaalisten proteiinien expression säätely ja apoptoosin inhibitio  yhdessä &lt;span style="font-weight:bold;"&gt;takaavat sydän- ja luustolihaksen rakenteen ja toiminnan  kunnollisen  ylläpidon&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;LÄHDE: Ito T, Kimura Y, Uozumi Y, Taurine depletion caused by knocking out the taurine transporter gene leads to cardiomyopathy with cardiac atrophy. J Mol Cell Cardiol. 2008 May;44(5):927-37. Epub 2008 Mar 18.&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-9104247753142907612?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/9104247753142907612/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=9104247753142907612' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/9104247753142907612'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/9104247753142907612'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2008/11/ent-jos-tauriini-puuttuu-sydmest.html' title='Entä jos tauriini puuttuu sydämestä?'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-4644208423653478218.post-1634560587629683394</id><published>2008-11-20T12:45:00.000-08:00</published><updated>2008-11-20T12:49:33.805-08:00</updated><category scheme='http://www.blogger.com/atom/ns#' term='aminosulfonihappo'/><title type='text'>Tauriini on aminosulfonihappo</title><content type='html'>Tauriini on pieni funktionaalinen aminosulfonihappo. Siitä on ollut mainintaa biokemian kirjoissa jo 1960 luvulla ellei aiemmin.Harper mainitsi,  että sitä on varsinkin sydämessä, joten onhan se sitten tärkeä. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Lisäksi on havaittu että se on tärkeä silmässä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tauriinilla ja fytiinillä on interaktio&lt;div class="blogger-post-footer"&gt;&lt;img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4644208423653478218-1634560587629683394?l=tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com' alt='' /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/feeds/1634560587629683394/comments/default' title='Kommentarer till inlägget'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment.g?blogID=4644208423653478218&amp;postID=1634560587629683394' title='0 kommentarer'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/1634560587629683394'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/4644208423653478218/posts/default/1634560587629683394'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2008/11/tauriini-on-aminosulfonihappo.html' title='Tauriini on aminosulfonihappo'/><author><name>Kirjallisuutta</name><uri>http://www.blogger.com/profile/16148723032772961328</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='http://img2.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry></feed>
