torsdag 21 oktober 2010

Maksaravinnon vitamiinit

" Dagliga doser av kombinationen 0,8 mg folat, 0,5 mg B12 och 20 mg B6" 

Katson nyt Fineli.fi lähteestä miten paljon jotain ravintoainetta vastaa noita vitamiinimääriä jos ruoka on myös hyvin valmistettu. 100 grammaa naudan maksaa sisältää eniten B12 joten otan maksasta nämä laskut. Ensin taulukko: www.fineli.fi  maksa, naudan.

100 grammaa naudanmaksaa antaa B12 vitamiinia 110 mikrogrammaa, eli 0,11 mg.
Toisaalta 0, 5 mg B12 vitamiinia naudan maksasta merkitsisi 455 grammaa naudan maksaa päivässä.  Maksan muitten aineitten pitoisuuksien takia ei tällaista voi syödä päivittäin. Jo pelkkä proteiinimäärä vahvapuriinista valkuaista olisi 83 grammaa, mikä jo yksin ylittää päivän proteiinitarpeen. A-vitamiini on kriittinen seikka sekin ja sitä olisi miltei 90 mg ja lisäksi karotenoideja, joista voi tulla A-vitamiinia. Tämän takia on hyvä ottaa iso B12 annoksensa lääkemuodossa, jos tarvitsee. Siis vitamiinivalmisteena.
100 grammaa naudan maksaa antaa 1 mg foolihappoa. 0,8 mg foolihappoa saa siis jo vajaasta 100 grammasta naudanmaksaa.
100 grammaa naudan maksaa antaa myös 1 mg pyridoksiinia eli B6 vitamiinia, joten 20 mg B6 vitamiinia saisi kahdesta kilosta maksaa, joka merkitsee huimia yliannoksia monia ravintoaineita ja proteiiniakin jo 368 grammaa. Ehkä leijonalle sopiva määrä proteiinia.
B6 vitamiinia on elegantteina 40 mg tabletteina saatavilla Pyridoxin- nimisenä tai Hexavit nimellä.

Ottaen huomioon että pieni määrä maksaravintoa pari kertaa kuussa on oikein terveellistä ja senkin moni ihminen jättää syömättä koska ei pidä maksasta, niin on mahdollista että eräille kertyy vuosien varrella vajetta maksan antamasta vitamiinikirjosta. Maksaravinnon lisääminen vuosiruokaansa esim maksalaatikkona, maksakastikkeena tms, joka tulee pari kertaa kuussa, olisi yleisesti ottaen edullinen seikka.

Päivitys 7.5. 2013

P-Hcy merkitsijänä aivoatrofiassa. Ruotsin lääkärilehti

SITAATTINA Lääkärilehdestä tarkoituksena katsoa jos on jotain kommentin sijaa.

LÄHDE: MEDICINSK KOMMENTAR

B-vitamiinilisä  vaikuttaa vaimentavan aivoatrofian progrediointia. Homokysteiini voi olla yksi osatekijä dementian palapelissä.

 Johan Lökk, adjungerad professor, överläkare, institutionen för neurobiologi, vårdvetenskap och samhälle, Karolinska institutet

Tiivistelmää

B12 vitamiinin ja foolihapon puutteen merkitsijää  P-Hcy, plasman homokysteiinin kohonneet pitoisuudet,   näyttää  esiintyvän  sekä sydänverisuonitautien että kognitiivisten häiriöiden yhteydessä, joissa  syy- seuraussuhde on  pohdinnan aihe.
Kontrolloidussa interventiotutkimuksessa havaittiin merkitsevästi vähempää  aivoatropfian progredioitumia B-vitamiiniryhmässä  sen lisäksi että  homokysteiiniarvotkin laskivat.  Interventisosa annettiin kombinaationa 0,5 mg  B12 vitamiinia, 0,8 mg folaattia ja 20 mg B6 vitamiinia päivittäin  2 vuotta ja kontrolliryhmällä oli placeboa. Aivoatrofian progressio  pieneni puoleen niillä, joiden plasman homocysteiinin alkuarvot olivat korkeat. ne joilla aivoatrofian progressio oli vähäisintä, omasivat parempia muistitestituloksia. Lievä kognitiivinen häiriö on kasvava ongelma ja konkreettisia  hoitovaihtoehtoja puuttuu.

(Förhandspublicering. Planerad publicering i Läkartidningen nr 45/201)
Iäkkäämmillä on aivoatrofiaa mikä liittyy luonnolliseen vanhenemiseen.  Tämä atrofia ilmenee myös kognitiivisesti  normaaleilla henkilöillä, mutta  selkeämpänä niillä, joilla on lievää kognitiivistä häiriötä ja selvimpänä Alzheimerin tautia potevilla potilailla. On tärkeää löytää merkitsijöitä, jotka määrittelevät atrofian progredioitumista, koska tällainen atrofia tapahtuu nopeampaan niillä , joiden  kognitiivinen  häiriö on  konvertoitumassa    Alzheimerin taudiksi  verrattuna niihin joissa ei tätä konvertiota tapahdu.  On  järkevää olettaa, että progredioitumisen  vähenämidellä voitaisiin pystyä ehkäistä konversiota Alzheimerin tautiin.

HOMOCYSTEIINI on merkitsijä. Kohonneet homocysteiinin pitoisuudet voivat olla merkitsijä, joka liittyy myös terveillä iäkkäillä sekä alueelliseen  että totaaliin aivoatrofiaan. On havaittu myös, että kohtalaisesti kohonneet plasman homocysteiiniarvot liittyvät dementian lisääntyneeseen riskiin poikkileikkauksellisissa  ja prospektiivisissä tutkimuksissa.  Samankaltaista  yhteisesiintymää on havaittu sydänverisuonitaudeissa.
Homocysteiinin pitoisuuksia kehossa määrrää  suurelta osaltaan  mainitut B-vitamiint B12, B6 ja foolihappo, jotka osallistuvat metioniini-aminohapon  aineenvaihduntaan.  Jos näiden  vitamiinien pitoisuudet ovat matalia, nousee homocysteiinin pitoisuus plasmassa. Sen takia on kiinnostavaa  saada selvitettyä juurta jaksain, jos näitten vitamiinilisien anto voisi homocysteiiniarvojen laskemisen lisäksi omata kliinistä positiivista vaikutusta kognitioon ja / tai  joihinkin somaattisiin oireisiin kuten sydänverisuonitauteihin sairastumiseen.

Tutkimukset pohdituttavat.

Useat  tutkimukset, joissa on käytetty erilaisia vitamiinijkombinaatiolisiä ja  erilaisia B-vitamiinien annoksia,  eivät ole osoittaneet mitään riskinalenemaa sydänverisuonitaudeissa  ellei nyt poikkeuksena ole mahdollinen riskin alenema aivohalvauksissa.  Mitä tulee alentuneeseen kognitioon tai dementiaan ollaan sitä mieltä, että  vaikutusta ei ole. Kuitenkin yksittäisissä tutkimuksssa on  lisävalmisteen annosta voinut olla jotain positiviista tehoa, minkä  spesifiset psykomoteriset testit ovat  osoittaneet. Kaikkien  niiden tutkimusten osalta, joissa  ei ole  ilmennyt mitään vaikutusta kliinisiin parametreihin, voidaan kuitenkin  pohtia, onko vitamiinikombinaatiot olleet oikeita tai  annokset,  tutkimuksen kesto, potilaitten  määrittely  asainmukaisia tai onko  potilaitten  homokysteiiniarvot alunperin olleet niin matalat, ettei mitään  laskua niissä ole mahdollista  edes havaita.
  • VITACOG-tutkimus osoittaa vaikutusta

OPTIMA-ryhmän tutkimus VITACOG ,interventiotutkimus  randomisoituna  kontrolloituna kaksoissokkokokeena  käytti päivittäisena vitamiinikombinaationa 0,8 mg foolihappoa, 0,5 mg B12 vitamiinia ja 20 mg B6 vitamiinia ( kontrolliryhmälle placebo;  n= 271, ikä yli 70 v, diagnoosi:  lievä kognitiivinen häiriö) .  Alaryhmä ( n = 168)  oli  tutkittu  aivo -MR  tutkimuksella aluksi ja inttervention jälkeen. Tutkimus kesti 24 kk..  Tarkoituksena oli selvittää, vaikuttuuko aivoatrofian progredioituminen  tästä vitamiinilisästä.
Tehtiin havainto, että aivoatrofian nopeus vuotta kohden keskimäärin oli 0,76% hoitoryhmässä ja placeboryhmässä 1,08 %, siis hoitoryhmässä progredioitumistahti väheni  30%:lla. Tätä vähenemää seurasi myös merkitsevä ero  hoitoryhmän homocysteiinipitoisuuksissa verrattuna kontrolliryhmään (P-Hcy alkupitoisuudet hoidetuilla 11,2 mmol/l   laskivat tasoon 8,72  mmol/l,  kun taas verrokeilla alku pitoisuus 11,27 mmol/l   oli nousuun päin 12, 14 mmol/l).
Hoitovaikutus oli suurin niillä, joilla P-Hcy alkuarvot ( ylin neljännes, 13, 0 mmol/l)   olivat korkeimmat ja atrofian progredioituminen heissä  puoliintui. Mitään  tehoa ei kuitenkaan havaittu niillä, joiden  PHcy  oli alle 9,5 mmol/l: (alin neljännes).
Tämä on nähtävä aiempien tutkimusten valossa, missä kohonneet homocysteiinitasot näyttävät  ennustavan  temporaalilohkoatrofiaa Alzheimerpotilailla ja  aivoatrofian progredioitumista  niillä, joilla on lievää kognitiivista häiriötä, mikä korreloi usean  kognitiivisen testin  huononemaan. testeissä.  Vaikka statistiikkaa ei laskettu kliinisesti mielenkiintoisimman parametrin kognition osalta, niin havaittiin kuitenkin post hoc- analyysissä että niillä, joilla atrofioitumisnopeus oli vähintä, oli paremmat tulokset MMSE- muistitestissä. ( MMSE =Mini-mental state ex­ami­nation).

  • Suosituksiin ei ole vielä  tarpeeksi  ainesta

Tästä VITACOG-tutkimuksesta tekijät tekevät johtopäätöksen, että iäkkäämpien aivoatrofian lisääntyvä progredioituminen, johon liittyy lievää kognitiivista häiriötä, on vähennettävissä, jos hoidetaan homocysteiiniä laskevilla B-vitamiiniella.
Tästä voi tulla  kliiniseen arkipäivään  sovellutuksia, koska lievän kognitiivisen häiriön prevalenssi on 14- 18 % kaikilla yli 70 -vuotiailla ja noin puolella heistä tapahtuu  konvertoituminen  Alzheimerin tautiin  tai johonkin toiseen dementiamuotoon  5 vuoden sisällä.
Tämä tarkoittaa, että on erittäin tärkeää tunnistaa hoitomuotoja, sekä farmakologisia että ei- farmakologisia, jotka voisivat vähentää tai estää ennalta mainitun konvertoitumisen.
Muta tästä on pitkä askel siihen, että voisi suositella potilaille profylaktista B-vitamiinien lisää  tällaisissa annoksissa, jotka  ovat  B12 vitamiinin suhteen 12 kertaa korkeampia kuin  päivätarve tai folaatin suhteen useita kertoja suurempi kuin päivätarve - " jotta voisi estää dementian kehittymisen "- Osaksi taas tarvitaan  useampia ja laajempia asiaa vahvistavia tutkimuksia, ja osaksi ei  taida olla aivan  harmitontatkaan otta sellaisia  B-vitamiinilisiä,  koska on havainnoitu tietyn tyypin syöpien kehittymisen riskejä.

  • Vaihtoehto kliiniseestä näkökulmasta  Alternativ ur det kliniska perspektivet
Tieteellisesti ottaen  pieni, yksittäinen positiivinen tulos on varsinaiseti ainoastaan  virike, jotta  tehtäisiin useampia ja laajempia tutkimuksia.  Mutta kliinisestä näkökulmasta katsoen  lääkäri, jolla on potilas lievässä kognitiivisessa häriiössä  ja tämä toivoo hoitoa vähentääkseen huononemisensa riskiä, varmaankin  pohtii tällaisen intervention mahdollisuutta  vaihtoehtojen puuttuessa ja uusia vaihtoehtoja  odoteltaessa.

  • TÄMÄN ARTIKKELIN ILEMSTYMISEN JÄLKEEN
Ruotsista ja Suomesta tutkijat ovat julkaisseet  raportteja epidemiolodisista tuloksista   B12 vitamiinin riskiä alentavasta  vaikutuksesta  Alzheimerin taudin kehittymisessä. Tutkijaryhmä seurasi  oireettomia  iäkkäämpiä henkilöitä (n= 271)  seitsemän vuoden ajan  vuodesta 1998 lähtien. He  havaitsivat, että  B12-vitamiinin aktiivi osa B12- holotranskobalamiini ja  puutteen merkitsijä  homocysteiini vaikuttivat Alzheimerin taudin kehittymisen   riskiin  Vahvaa assosiaatiota he havaitsivat holotranskobolamiinin korkeammilla  pitoisuuksilla , joilla vaikutti olevan suojavaikutusta, kun taas  homocysteiinin korkeilla pitoisuuksilla  vaikutti olevaan lisääntynyttä Alzheimerin riskiä, vaikka oli tehty korjauslaskenta Alzheimerin taudin muiden tunnettujen riskitekijöiden suhteen.
Nyt jo tiedetään, että vanhemmilla henkilöillä on riskiä saada liian vähän B12 vitamiinia, koska  ravintotalous  eivät ole niin hyvä  tai ravinnon lämmitys on  epäsopivaa tai  ruoan otto on huonontunut.  Toivotaan tutkimuksia, jotak selvittävät mikä osuus B12-vitamiinilla/holotranskobalamiinilla on  Alzheimerin kehittymisessä . Sitäpaitis tarvitaan  laajempia,  asiaa vahvaistavia  interventiotutkimuksia (vitamiinilisätutkimuksia)

Referens: Hooshmand B, Solomon A, Kåreholt I, Leiviskä J, Rusanen M, Ahtiluoto S, et al. Homocysteine and holotranscobalamin and the risk of Alzheimer disease. Neurology. 2010;75:1408-14.

Referenser (20)
Suomennos 7.5. 2013