tisdag 7 maj 2013

Tauriini kohentaa insuliiniherkkyyttä

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23114424

On huomattava,  että tauriini on tavallinen kehon oma molekyyli ja sen aineenvaihdunnan normalisoituminen olisi  ensisijaisesti  saatava aikaan jollain tavalla. Tietämys  sen aineenvaihduntakartasta on olennaista  ja se tieto, että se kuuluu orgaanista rikkiä sisältäviin kehomolekyyleihin ja kehon rikkiaineenvaihdunnan piiriin.

http://www.medscape.com/viewarticle/734878_2

Tauriinin muodostumisen "PUUN" juurina on ravinnosta tuleva metioniini ja cysteiiniaminohapot.
 Niiden muokkaukseen keho käyttää B12 vitamiinia,  foolihappoa, B6 vitamiinia, B2 vitamiinia.
 Kun  aineenvaihdunta  toimii hyvin, keholla on mukavasti "aktiivia sulfaattia"  kaikenlaisiin detoksikaatiotehtäviin,   immuunipuolustukseen,  rakenneosien valmistukseen, ja moniin toiminnallisiin molekyylirakenteisiin , joista  ei aivan merkityksetön ole koko  rheologiaan vaikuttava rikkipitoinen  molekyylisukukunta. 

 Liikkuvainen pieni  molekyyli tauriini on  eräs sofistinen lopputulos  tästä PUUSTA.  ja kuten yleensäkin PUUN  hedelmistä,hedelmää   on odotettavissa,  kun juuret,  runko ja oksa toimivat hyvin.  Yllä oleva kuva kertoo näistä  rikkiaineenvaihdunnan  PUUN  juurista, rungoista ja oksista, joissa sitten päätehedelmänä näkyy myös tauriini.

Lääketiede  on jumittunut pohtimaan yhtä puunrungon haaraa,  homocysteiinikohtaa. (P-Hcy) , joka tietysti olisi saatava  normalisoitumaan.

Ja ylipäätänsä tämän rikkiaineenvaihdunta PUUN joka  haaran toiminnalliseen vikaan on olemassa jotain  lääkettä, nimittäin tilanteisiin kun tämä PUU  ei toimi eikä tuota niitä  "hedelmämolekyylejä". Varsinkin rheologian alueella tuntuu,  jos  rikkiaineenvaihdunnan molekyylit eivät toimi normaalisti, vaikka  sen alue on laajempi kuin vain rheologia.
7.5. 2013

Tauriini Diabeteksessa

 Mahdollista hyötyä tauriinista  diabetes mellituksessa ja sen komplikaatioissa.
Amino Acids. 2012 May;42(5):1529-39. doi: 10.1007/s00726-011-0883-5. Epub 2011 Mar 25The potential usefulness of taurine on diabetes mellitus and its complications.
Ito T, Schaffer SW, Azuma J.  Japan.
Suomennos 7.5. 2013 
Tauriini ( 2- aminoetaanisulfonihappo) on vapaa aminohappo (siis ei kuulu rakenneaminohappoihin)  ja sitä on  yleisesti kehossa millimolaarisia pitoisuuksia.
Tauriinilla on monia biologisia vaikutuksia, kuten antioksidatiivinen vaikutus, joniliikkeitten modulointi, osmoregulaatio, hermonvälittäjäaineitten modulaatio, konjugoituminen sappihappoihin ...mitkä ovat tauriinin  tehtäviä  fysiologisen homeostaasin ylläpidossa. 


Taurine (2-aminoethanesulfonic acid) is a free amino acid found ubiquitously in millimolar concentrations in all mammalian tissues.  Taurine exerts a variety of biological actions, including antioxidation, modulation of ion movement, osmoregulation, modulation of neurotransmitters, and conjugation of bile acids, which may maintain physiological homeostasis.

Kertyy myös tuoretta tietoa tauriinin tehokkuudesta  diabetesta ja  insuliiniresistenssiä vastaan ja tehosta diabeteksen komplikaatioissa, kuten  nefropatiassa, neuropatiassa, ateroskleroosissa ja kardiomyopatiassa -  ilman että kyse olisi  hypoglykemisesta  vaikutusta ( usean eläinkokeen mukaan).

Recently, data is accumulating that show the effectiveness of taurine against diabetes mellitus, insulin resistance and its complications, including retinopathy, nephropathy, neuropathy, atherosclerosis and cardiomyopathy, independent of hypoglycemic effect in several animal models.

 Tauriinin hyödyllisyys  näyttää johtuvan  sen moninaisista vaikutuksista solufunktioihin. Tämä katsaus tekee yhteenvedon tauriinilisän edullisista vaikutuksista diabetes mellituksessa ja  tauriinin tehon takanapiilevistä molekulaarisista mekanismeista.

The useful effects appear due to the multiple actions of taurine on cellular functions. This review summarizes the beneficial effects of taurine supplementation on diabetes mellitus and the molecular mechanisms underlying its effectiveness.
 An external file that holds a picture, illustration, etc.
Object name is 726_2011_883_Fig1_HTML.jpg
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21437784

Tauriinipitoisuus hyperhomocysteinemiassa

Haku: Taurine level in hyperhomocysteinemia. PubM;ed: 4 vastausta:

Results: 4

1.
El Mesallamy HO, El-Demerdash E, Hammad LN, El Magdoub HM.
Diabetol Metab Syndr. 2010 Jun 30;2:46. doi: 10.1186/1758-5996-2-46.
PMID:
20591133
[PubMed]
Free PMC Article
2.
Nakanishi T, Otaki Y, Hasuike Y, Nanami M, Itahana R, Miyagawa K, Nishikage H, Izumi M, Takamitsu Y.
Am J Kidney Dis. 2002 Nov;40(5):909-15.
PMID:
12407634
[PubMed - indexed for MEDLINE]
3.
Suliman ME, Stenvinkel P, Heimbürger O, Bàràny P, Lindholm B, Bergström J.
Am J Kidney Dis. 2002 Sep;40(3):480-8.
PMID:
12200798
[PubMed - indexed for MEDLINE]
4.
Suliman ME, Qureshi AR, Bárány P, Stenvinkel P, Filho JC, Anderstam B, Heimbürger O, Lindholm B, Bergström J.
Kidney Int. 2000 Apr;57(4):1727-35.
PMID:
10760109
[PubMed - indexed for MEDLINE]
Free Article

Tauriini- ja GABA -kuljettaja GAT2

J Biol Chem. 2012 Oct 12;287(42):35733-46. doi: 10.1074/jbc.M112.368175. Epub 2012 Aug 15. Deletion of the γ-Aminobutyric Acid Transporter 2 (GAT2 and SLC6A13)
Gene in Mice Leads to Changes in Liver and Brain Taurine Contents.
Zhou Y, Holmseth S et al.  Oslo, Norway.

 GABA-kuljettajat GAT1, GAT2, GAT3 ja BGT1  ovat olleet pohdinnan kohteena lähinnä siitä suhteesta, mikä niillä saattaa olla hermosysteemin GABA-välittäjäaineen vaikutuksen kontrolloimisessa.

The GABA transporters (GAT1, GAT2, GAT3, and BGT1) have mostly been discussed in relation to their potential roles in controlling the action of transmitter GABA in the nervous system.

 Tutkijat kehittivät  poistogeenisen hiiren, jolta puuttui GAT2-geeni. GAT2 puutos, sen mRNA:n ja proteiinin puutos,  eivät vaikuttaneet kasvuun, fertiliteettiin, elämänpituuteen  tavallisissa oloissa.

 We have generated the first mice lacking the GAT2 (slc6a13) gene. Deletion of GAT2 (both mRNA and protein) neither affected growth, fertility, nor life span under nonchallenging rearing conditions.

 Immunosytokemia osoitti, että GAT2 proteiinia ilemni lähinnä periportaalisissa hepatosyyteissä, niiden  plasmakalvoissa,  ja munuaiskuorikerroksen proksimaalisten tiehyitten basolateraalikalvoissa.,

Immunocytochemistry showed that the GAT2 protein was predominantly expressed in the plasma membranes of periportal hepatocytes and in the basolateral membranes of proximal tubules in the renal cortex. 

Tämän asian merkittävyyttä punnittiin  vertailemalla  tavallisen hiiren ja poistogeenisen hiiren kudoksia. GAT2 puute vähenis maksan tauriinipitoisuutta 50%, muta ei vaikutanut tauriinin uljetatjan TAUT ilmenemiseen. 

This was validated by processing tissue from wild-type and knockout mice in parallel. Deletion of GAT2 reduced liver taurine levels by 50%, without affecting the expression of the taurine transporter TAUT. 

 Nämä tulokset osoittavat, että GAT2  kuljettajalla on osuutta  tauriinin otossa maksanporttilaskimosta maksaan. Tätä löytyöä tukee myös se,  että GAT2 transfektoidut solut  kuljettivat   merkattua tauriinia.

These results suggest an important role for GAT2 in taurine uptake from portal blood into liver.
In support of this notion, GAT2-transfected HEK293 cells transported [(3)H]taurine.

 Lisäksi haavittiin, että viljellyissä maksasoluissa GABA:n soluun otto tapahtui GAT2 avulla  ja tätä  esti  tauriini.

 Furthermore, most of the uptake of [(3)H]GABA by cultured rat hepatocytes was due to GAT2, and this uptake was inhibited by taurine.

 Mutta varsinaisessa aivokudoksesa ei voitu havaita GAT2, mikä sulki pois sen mahdollisuuden, että  sillä olisi merkitystä  BA´GABA:n inaktivaatiossa  aivoissa.

 GAT2 was not detected in brain parenchyma proper, excluding a role in GABA inactivation. 

 Mutta kuitenkin GAT2  esiintyi  leptomenix rakenteissa ja  aivoverisuonten eräässä  alajoukossa.

It was, however, expressed in the leptomeninges and in a subpopulation of brain blood vessels. 

GAT2 deleetio  lisäsi aivojen tauriinipitoisuutta 20%, mikä viitaisi siihen, että  tauriinin poiskuljetus aivoista käyttää GAT2.

 Deletion of GAT2 increased brain taurine levels by 20%, suggesting a taurine-exporting role for GAT2 in the brain.
Suomennos 7.5. 2013 

Triobe ja rikkiaineenvaihdunta (P-Hcy).

Homocysteinemia ja TrioBe.

Kommentti artikkeliin Svensson S. , Melle´n A. Vad kan vi lära av marknadsföringen av TrioBe? In: Debatt och brev. Läkartidningen Nr 9, 2007. Vol 104, s. 690.

Ruotsin Lääkärilehti mainitsee, että TrioBe(Vitamiini B12, B6 ja foolihappokombinaatio) on ollut eräissä tutkimuksissa käytettynä P-Hcy (plasman homocysteiinin) arvojen laskemisen. Tuloksessa sanottiin, että vaikka homocysteiiniarvoja saadaan vähenemään, ei havaittu kuitenkaan mitään edullista kliinistä muutosta, esim. laskua insidenssissä sydän- ja verisuonitautien tai mortaliteetin suhteen. 
Tutkimukset olivat HOPE-2 ja NORVIT, jotka olivat julkaistu maaliskuussa 2006 ja sitten eräs aiempi suuri randomisoitu tutkimus, joka oli julkaistu jo vuonna 2004. Norjalaisesta tutkimuksesta jopa sanottiin, että kombinaatio saattoi lisätäkin riskejä.
Eikä ihme.

KOMMENTTINI:
Arvelen, että tässä tutkimusasettelussa täytyy olla jokin puute ellei virhe. Se saattaa olla seuraava.
B12 ja foolihappo kyllä nostavat takaisin homocysteiiniä aktiiviin metioniiniin päin (SAM) , mikä on edullista, mutta ilmeisen epätasapainoisesti--- samalla kohti tauriinia ja detoksikoivia ja aktiiveja sulfaatteja suuntaava vitamiiniapu pelkästä B6 vitamiinista voi olla riittämätön yksinään.
B6-vitamiinin tukena varmasti tarvitaan muita tekijöitä, jotta homocysteiini voi tasapuolisesti ja fysiologisesti siirtyä joka suuntaan, kuten kohti rikkiaineenvaihdunnan alueen kärhimolekyyliä tauriinia.
Tauriinin mittaus olisi pitänyt liittää tähän homocysteiinipeilin muuttumisen paralleeli-ilmiöksi. Tiettyjen kehon kudosten tauriinin pitoisuuden pitäisi nousta, kun homocysteiini palaa takaisin aineenvaihduntaan siitä välitilastaan. Tosin tauriinin solun ulkoinen määrä on pieni, koska se on joissain solutyypeiss jopa 600:1 solun sisään hakeutuva aine. Se on kai  vaikea hahmottaa. Sen mahdollinen ( ja todennäköinen) aineenvaihdunnan häiriö myös tekee sen arvion vaikeaksi. Jokin parametri rikkiaineenvaihdunnasta pitäisi kuitenkin olla tauriininkin osalta. Tauriini on varsinkin sydänlihaksen ja hermokudoksen eräs tärkeä molekyyli.

Jotta tauriini ja rikkiaineenvaihduntatie saataisiin tasapainoon, siihen kyllä pitäisi lisätä K1-vitamiinin puolelta ainakin vihreitä vihanneksia ja orgaanista rikkiä jossain muodossa. Saattaa olla, että monet näistä koehenkilöistä ovat lisäksi jollain antikoagulantilla tai tilassa, missä K1-vitamiinin saanti on vähennettyä tietoisesti tai jopa antagonisoitua.

Koejärjestely siis ei ole edullisesti asennettu, jos koetuloksena etsitään (yhden) taudin  tai taudinoireen) insidenssin vähenemistä. Tauti on rikkiaineenvaihdunnan tauteja myös, ellei aivan ensisijaisesti, primaaristi. Muutama keski-iän vuoden aikanen pilleri muutamaa vitamiinia ei korjaa koko iän rikkiaineenvaihdunnan vika-asennoinnin aiheuttamaa tilannetta. Jo lapsuudesta tulisi tottua vihreän ravinnon runsaaseen käyttöön ja kasvisperäisten rasvojen suosimiseen. Ehkä runsaatkin tarvittavat K-vitamiinien saannit pitävät sitten rheologiset kartat normaalina, kalsiumit integroituina, mukopolysakkaridt, apc-molekyylit , C ja S-proteiinit ym funktionaalisina - luuston rakenteesta nyt puhumattakaan.

TrioBe ( jossa ei varmaan mitään vikaa hyödyllisenä vitamiinina ole) voitaisiin suositella esim. käyttäväksi siten, että henkilöllä on jotain K1-vitamiinipitoista kasvisöljyä ravinnossa ( soijaöljy, oliiviöljy, rapsiöljy sekä esim broccoli tai salaattiaterioita päivittäin tai useasti viikossa. Voisi suositella myös valkosipulikapseleita tai valkosipulin ja sipulin käyttöä.

 Vasta rikkiaineenvaihdunnan normalisoiminen antaa edellytyksiä suonten sisäpintojen ENDOTEELIN  siivoutumiselle ja intimapaksuuden normalisoitumiselle,  vaikka metioniiniaineenvaihdunnan joustavuus on tärkeä ja trans-rasvahapot, parittomat ja haaralliset ja kovat rasvat saadaan pilkottua.
 Varsinkin aivoille tämä laajempi rikkiaineenvaihdunnan kartoitus on tärkeää. Aivot tietysti nauttivat myös normaalista rikkiaineenvaihdunnasta, koska se heijastaa myös normaalia K1-vitamiinivaikutusta, mikä tarvitaan B6 vitamiinin ohella esim. myeliinin synteesiin aivan alkureaktioista ja keramideista viimeiseen sulfatidiin saakka hyvässä tasapainossa aivojen remodeling prosesseissa (, joka sekin omaa tietyn uudistumisensa, eikä se ole vain luusto, joka koko ajan tekee remodelling-työtä)
Aviojen osalta myös Plasman Hcy on tärkeä normalisoida.

Muistiin 27.3.2008 9:24
7.5. 2013 

Tauriini neuroprotektiivisten tekijöiden joukossa

Gliasolujen hemikanavista on ollut väitöskirja .

LÄHDE: STRIDH Malin. Glial hemichannels: A new route for chemical communication in brain. ISBN 978-91-628- 7468-1.
www.ub.gu.se/sok/dissdatabas/detaljvy.xml?id=7400
Työ koostuu neljästä osasta:
I. NMDA-reseptorivälitteinen N-asetyyliaspartaatin ulosvuoto: onko sillä fysiologista ja/ tai patologista merkitystä?
II. Solunulkoisella kalsiumvajeella indusoitu stimuloitunut aminohappojen ja glutationin ulosvuoto hippocampusnäytteestä : Onko konneksiinihemikanavat tässä osallisia?
III Adenosiinin stimuloitu ulosvuoto astroglian konneksiinihemikanavien kautta.
IV Luonnehditaan glutationin ulosvuotoa astroglian konneksiinihemikanavista.

Abstraktin sisällöstä

TAUSTA. Ekstrasellulaarinen (solun ulkoinen) neurokemia määrää normaalin aivofunktion ja myös neuronien kohtalon, jos aivoissa tapahtuu jokin vaurio kuten halvaus ( stroke). Tässä väitöskirjatyössä keskityttiin selvittämään intensiiviseen neuronistimulaatioon ( hermoärsytykseen) ja halvaukseen liittyviä extrasellulaarisia eli aivokudossolun ulkoisia tapahtumia. Näissä katsotaan esim glutamaattireseptoreitten (NMDAr) yliaktivaatiota ja vahvasti alentuneita extrasellulaarisia (ec) kalsiumjonipitoisuuksia (Ca++ ec) ja niitten vaikutusta neurotoksisten ja neuroprotektiivisten aineitten ulosvuotoon ( efflux) solusta.
METODI.Tässä työssä käytettiin koe-eläimen aivojen hippocampusalueen viljelyleikkeitä, jolloin pystyttiin analysoimaan paralleelisti soluista ulosvuotoa ( efflux) ja viivästynyttä hermosolukuolemaa (delayed nerve cell death), tilanteessa kun NMDA-reseptorit olivat yliaktivaatiotilassa tai ekstrasellulaarisesti oli Ca++ jonin puutetta neljännestunnin ( t=15 min).

 I. NMDA-reseptorivälitteinen N-asetyyliaspartaatin ulosvuoto: onko sillä fysiologista ja/ tai patologista merkitystä?

HAVAINTOJA:
Ulosvuoto solusta NMDA-reseptoria stimuloitaessa oli selektiivistä ja siinä hallitsi sisältönä N-asetyyliaspartaatti ( N-Ac-Asp),antioksidantti GSH ( glutationi),PEA( fosfoetanolamini),
tauriini ja hypotauriini ( molemmat aminosulfonihapot).
24 tuntia myöhemmin seurasi viivästynyt neurotoksisuus samanaikaisilmiönä sille efflux- tyypille  ( solusta ulos suuntautuvalle vuodolle), mikä liittyi 60 uM-NMDA-pitoisuuteen tai sitä korkeampaan NMDA pitoisuuksiin. Tämän ulosvuodon tie on vielä tuntematon, mutta vaikuttaa siltä, että se ei käytä hemikanavia eikä kalsium-kalmoduliinista riippuvaa kinaasiII:ta eikä NO-synteesiä.

Sellainen solusta ulosvuoto (efflux), joka aiheutui 15 minuuttia kestävästä puuttuvasta solunulkoisesta kalsiumjonipitoisuudesta (Ca++ec), aiheutti effluxia
 näyteviipaleista, missä hallitsi glutationi (GSH), mutta mistä puuttui N-Ac-Asp , mikä viittaa siihen että ulosvuoto on gliasoluperäistä. Tämä efflux estyi gap- junktiota blokeeraavista aineista kuten carbenoxoloni, flufenaamihappo ja ET-1, endoteliini-1 ja tämä viittaa effluksiin, joka käyttää aktivoituneita hemikanavia ( puolinaisia gap junktioita). Hemikanavien osallistuminen vahvistettiin edelleen inhibitoristen effektien tutkimisellä : Inhibiittorina käytettiin astrogliiasoluissa runsaimpana esiintyvän konneksiinin Cx43 mimeetin tai sitä blokeeraavan ( estävän) peptidin estäjää.

Muitten mahdollisten kanavien inhibiittoreilla ei ollut vaikutusta ( Tässä katsottiin puriinireseptori , P2X7 reseptori , ja panneksiini-hemikanavia)
Volyymia säätelevät kanavatkaan eivät mahdollisesti osallistu tähän solusta ulosvuotoon, koska kerran hypertoninen väliaine ei alentanut sitä effluksia, mikä seurasi solunulkoisen aktiivin kalsiumjonin määrän laskusta.
Efflux oli mahdollisesti pääasiassa peräisin gliasoluista, koska niissä leikkeissä, joista neuronit olivat jo degeneroituneet , osoittautui esiintyvän samanlaista effluxtyyppiä kuin silloin, kun solunulkoinen aktiivi Ca++ puuttuu.

Nämä tutkimukset osoittavat, että solunulkoisen kalsiumin( Ca++ec) vaje aktivoi gliaalisten konneksiinihemikanavien avautumisen. Solun ulkoisen kalsiumpitoisuuden (Ca++ec) puute ei kuitenkaan indusoinut viivästynyttä hermosolukuolemaa niin kauan kuin hermosolun glutamaatin (GLU) ottokyky oli tallella.

Mutta kun käytettiin glutamaatin oton estäjiä ilmeni, että gliahemikanavien aukeneminen johti glutamaatin ulosvuotoon, mistä seurasi viivästynyt neuronaalinen toksisuus ja N-asetyyliaspartaatin ulosvuoto, jotka olivat samanlaisia vaikutuksia, mitä aiheutui NMDA-reseptorin yliaktiivisuudesta.

Toisessa koejärjestelyssä luonnehdittiin sitä ulosvuotoa ( efflux), mikä aiheutui primääristen astrogliasolujen viljelmässä kalsiumin(Ca++) puutetta indusoitaessa. Konneksiinihemikanavien kautta seurasi neuroprotektiivisen substanssin adenosiinin efflux ( ulosvuoto), kun käytettiin puriinireseptorin P2X7 inhibiittoria.

Osoitettiin myös, että kurkumiini (curcumin), joka pystyy aktivoimaan transkriptiotekijän Nrf2 ja täten monia antioksidanttigeenejä, lisäsi runsaasti sekä effluxia että glutationin solunsisäisiä määriä.

Pääasiallisin löytö tässä työssä on se, että astrogliaalisten konneksiinikanavien (Cx) avautuminen aiheuttaa neuroprotektiivisten substanssien ulosvuotoa solusta. Kuitenkin sellainen hemikanavien avautuminen, mikä tapahtuu glutamaatinottokapasiteetin ollessa alentuneena kuten aivohalvauksessa, aiheuttaa lisää neurotoksisuutta.

7.4.2008 14:49
Päivitys 7.5.2013 
L Bright