(Tauriini on homocysteiiniaineenvaihdunnasta periferiaan päin sijaitseva aineenvaihdunnallinen päätemolekyyli).
Joskus plasmassa tavataan kohonneita homocysteiiniarvoja.
Tämän merkitystä on paljon pohdittu ja on myös koetettu sinänsä vain laskea sitä normaaliksi sen paremmin tietämättä, miksi sen pitäisi olla normaali.
Tänään löysin uuden väitöskirjan metioniinin (M, Met) ja cysteiinin (C, Cys) aineenvaihdunnan alueesta. On satu hyvää tuntuvaa näyttöä tämän asian tiimoilta. Kannattaa normalisoida P-Hcy! ( tarkoittaa käytännössä mm. hyvää folaatin ja B12-vitamiinin saantia).
Zylbertstein D E. Homocysteine (HCy) and cardiovascular morbidity and dementia in women. A prospective population study.
University of Gothenburg. ISBN 978- 628- 7879-5.
Väitöstilaisuus on edessäpäin.
Katson abstraktista joitain ajatuksia. Tohtorinväitöstyötään tekevän tutkijan neljä eri osatyötä koskivat seuraavia alueita:
(I) Seerumin HCy suhteessa mortaliteetiin ja morbiditeettiin sydänverisuonitautisilla naisilla . Katsaus 24- vuoden väestötutkimuksest.
(II) Prospektiivinen väestötutkimusnaisista Göteborgissa: Tutkimuksessa keskityttiin HCy pitoisuuksiin ja lacunaarisiin infarkteihin.
(III) Keski-iän HCy-pitoisuuksien ja myöhäisiän dementian keskinäinen yhteys.
(IV) MTHFR entsyymin polymorfia ja dementian välinen yhteys naisväestössä.
MTHFR = metyleenitetrahydrofolaatti-reduktaasi entsyymi
Sitä entsyymiä koodaavaa geeniä analysoitiin vuosina 2000- 2001. Havaittiin, että eräs sen 1298C-alleeli oli protektiivinen Alzheimerin tautia vastaan.
Havaittiin, että jos totaali Hcy arvot olivat kovin korkeita, oli kolmenkertainen riski sairastua lakunaariseen aivoinfarktiin. Myös dementiaan sairastumisen riski oli siinä ryhmässä korkea riippumatta aivojen vaskulaarisesta tilanteesta. Myös sydäninfarktiin menehtymisen riski oli viisinkertainen.
MTHFR- entsyymillä on tehtävänä olla katalysoimassa , kun aktivoidaan seerumin aineenvaihdunnallinen välituote, homocysteiini (Hcy) takaisin metioniinimuotoon sekä B12- vitamiinin että aktiivin foolihapon avulla. Metioniini (Met, M) on essentielli aminohappo, jota entsymaattisesti ja vitamiineilla voidaan vielä säästä kehossa rakentamalla homocysteiiniin takaisin metyyliryhmä entsymaattisesti.
Tutkija oli johtopäätöksessään sitä mieltä, että keski-iän kohonneet plasman homocysteiiniarvot ovat naisilla kardiovaskulaarisen taudin ja dementian riskitekijä. Alleeli MTHFR 1298C on protektiivinen kaikkia dementiamuotoja ja Alzheimerin tautia vastaan.
fredag 25 september 2009
lördag 1 augusti 2009
Alkoholi ja tauriini
Aiheesta: Alkoholi ja tauriini
LÄHDE: http://www.svd.se/kulturnoje/nyheter/artikel_295972.svd
lauantai, 1. elokuuta 2009
http://www.svd.se/
ALKOHOLI lisää signaaliainetta dopamiinia aivojen palkkiojärjestelmässä. Jopa perunalastutkin tekevät niin, samoin joggaaminen ja moni käytös, joka saattaa ihmisen tyytyväiseksi. Mutta alkoholi ei aiheuta suurempia dopamiinin lisääntymisiä kuin ihmisen luonnolliset toiminnot. Narkoottinen aine amfetamiini sen sijaan muodostaa kymmenkertaiset dopamiinimäärät, sanoo tutkija Bo Söderpalm. Jos koe-eläimillä (rotilla) kytketään pois dopamiinijärjestelmä, kun ne jo ovat tottuneet amfetamiiniin tai alkoholiin, ne lopettavat mättäämästä amfetamiinia tai alkoholia itseensä.
ALKOHOLI vaikuttaa kiertelevän dopamiinijärjestelmää. Se voi johtua siitä, että alkoholi vaikuttaa myös hermosoluihin, jotka johtavat poispäin palkkiosysteemistä, jatkaa Bo Söderpalm.
Kaksoistutkimuksilla on osoitettu, että alkoholismi voi joissain tapauksissa olla perinnöllistä. Periytyykö silloin jokin yleinen riippuvuusmekanismi? Ei vaikuta siltä kuitenkaan.
Tutkimus osoittaa, että on perinnöllistä kytkeytymistä alkoholiriippuvuudessa ja nikotiiniriippuvuudessa, mutta ei muiden riippuvuuksien kesken.
Miltei kaikki alkoholistit polttavat TUPAKKAA. Sellaisen alkoholinkäyttäjän on myöskin vaikeampi lopettaa polttamasta ja juomasta.Göteborgilainen farmakologian professori Jörgen Engel et al. ovat osoittaneet, että aivojen nikotiinireseptoreita (nAchR) pitää olla saatavilla, jotta alkoholi voisi aiheuttaa dopamiinin lisääntymistä palkkiosysteemissä. Nikotiinireseptorigeenien voidaan olettaa olevan jotenkin tekemisissä alkoholi- ja nikotiiniriippuvuuden kanssa, sanoi Bo Söderpalm.
Alkoholi ei vaikuta suoraa nikotiinireseptoreihin , vaan epäsuoraan, esim. GLYSIINI-aminohappoa vastaanottavien reseptoreiden välityksellä (GlyR) .
Söderpalm jatkaa: Olemme havainneet , että eräs nikotiini ja glysiinireseptoreita omaavien hermoratojen järjestelmä on merkityksellinen alkoholin palkkiovaikutuksissa.
Voimme vaikuttaa tasapainoon ja täten dopamiinipitoisuuksiin lisäämällä eri aineita ja manipuloimalla nikotiini- ja glysiinin reseptoreita . Tämä on eräs tapa tutkia eri huumeitten ja lääkkeitten vaikutusmekanismia, selittää Bo Söderpalm.
Göteborgilaistutkijat tutkivat CAMPRAL -nimistä molekyyliä (akamprosat), joka on toinen lääkevalmisteista, jotka vaikuttavat alkoholinhimoa vastaan. Campral on kaksoismolekyyli TAURIINI-aminohapoista ja se vaikuttaa eräänlaisena alkoholin korvikkeena antamatta mitään ”kick”-elämystä, vähän samaan tapaan kuin metadoni heroiinin sijasta. Kun tutkijat injisoivat tauriinia koe-eläimen palkkiosysteemiin, lisääntyi dopamiinin vapautuminen samaan tapaan kuin alkoholia lisättäessä. Tauriini matkii alkoholin käyttäytymistä.
Bo Söderpalmin ryhmä tutkii myös erästä antiepileptika ja antiskitsofrenialääkettä. Sekin vaikuttaa glysiinireseptoriin, mutta toisella tavalla; kuitenkin tulos on sama. Dopamiinia vapautuu ja koe-eläimet vähentävät alkoholinottoa. Valmiste, jonka tutkijat ovat saaneet lainata Organonilta, vaikuttaa voivan tauriinin tapaan korvata alkoholin. Bo Söderpalmilla ja hänen työkumppaneillaan on osansa patentista, jos ainetta tulevaisuudessa käytetään alkoholismin ja muiden riippuvuustilojen hoidossa.
Suomennosta Lena Carlssonin artikkelista SvD lehdestä.
LÄHDE: http://www.svd.se/kulturnoje/nyheter/artikel_295972.svd
lauantai, 1. elokuuta 2009
http://www.svd.se/
ALKOHOLI lisää signaaliainetta dopamiinia aivojen palkkiojärjestelmässä. Jopa perunalastutkin tekevät niin, samoin joggaaminen ja moni käytös, joka saattaa ihmisen tyytyväiseksi. Mutta alkoholi ei aiheuta suurempia dopamiinin lisääntymisiä kuin ihmisen luonnolliset toiminnot. Narkoottinen aine amfetamiini sen sijaan muodostaa kymmenkertaiset dopamiinimäärät, sanoo tutkija Bo Söderpalm. Jos koe-eläimillä (rotilla) kytketään pois dopamiinijärjestelmä, kun ne jo ovat tottuneet amfetamiiniin tai alkoholiin, ne lopettavat mättäämästä amfetamiinia tai alkoholia itseensä.
ALKOHOLI vaikuttaa kiertelevän dopamiinijärjestelmää. Se voi johtua siitä, että alkoholi vaikuttaa myös hermosoluihin, jotka johtavat poispäin palkkiosysteemistä, jatkaa Bo Söderpalm.
Kaksoistutkimuksilla on osoitettu, että alkoholismi voi joissain tapauksissa olla perinnöllistä. Periytyykö silloin jokin yleinen riippuvuusmekanismi? Ei vaikuta siltä kuitenkaan.
Tutkimus osoittaa, että on perinnöllistä kytkeytymistä alkoholiriippuvuudessa ja nikotiiniriippuvuudessa, mutta ei muiden riippuvuuksien kesken.
Miltei kaikki alkoholistit polttavat TUPAKKAA. Sellaisen alkoholinkäyttäjän on myöskin vaikeampi lopettaa polttamasta ja juomasta.Göteborgilainen farmakologian professori Jörgen Engel et al. ovat osoittaneet, että aivojen nikotiinireseptoreita (nAchR) pitää olla saatavilla, jotta alkoholi voisi aiheuttaa dopamiinin lisääntymistä palkkiosysteemissä. Nikotiinireseptorigeenien voidaan olettaa olevan jotenkin tekemisissä alkoholi- ja nikotiiniriippuvuuden kanssa, sanoi Bo Söderpalm.
Alkoholi ei vaikuta suoraa nikotiinireseptoreihin , vaan epäsuoraan, esim. GLYSIINI-aminohappoa vastaanottavien reseptoreiden välityksellä (GlyR) .
Söderpalm jatkaa: Olemme havainneet , että eräs nikotiini ja glysiinireseptoreita omaavien hermoratojen järjestelmä on merkityksellinen alkoholin palkkiovaikutuksissa.
Voimme vaikuttaa tasapainoon ja täten dopamiinipitoisuuksiin lisäämällä eri aineita ja manipuloimalla nikotiini- ja glysiinin reseptoreita . Tämä on eräs tapa tutkia eri huumeitten ja lääkkeitten vaikutusmekanismia, selittää Bo Söderpalm.
Göteborgilaistutkijat tutkivat CAMPRAL -nimistä molekyyliä (akamprosat), joka on toinen lääkevalmisteista, jotka vaikuttavat alkoholinhimoa vastaan. Campral on kaksoismolekyyli TAURIINI-aminohapoista ja se vaikuttaa eräänlaisena alkoholin korvikkeena antamatta mitään ”kick”-elämystä, vähän samaan tapaan kuin metadoni heroiinin sijasta. Kun tutkijat injisoivat tauriinia koe-eläimen palkkiosysteemiin, lisääntyi dopamiinin vapautuminen samaan tapaan kuin alkoholia lisättäessä. Tauriini matkii alkoholin käyttäytymistä.
Bo Söderpalmin ryhmä tutkii myös erästä antiepileptika ja antiskitsofrenialääkettä. Sekin vaikuttaa glysiinireseptoriin, mutta toisella tavalla; kuitenkin tulos on sama. Dopamiinia vapautuu ja koe-eläimet vähentävät alkoholinottoa. Valmiste, jonka tutkijat ovat saaneet lainata Organonilta, vaikuttaa voivan tauriinin tapaan korvata alkoholin. Bo Söderpalmilla ja hänen työkumppaneillaan on osansa patentista, jos ainetta tulevaisuudessa käytetään alkoholismin ja muiden riippuvuustilojen hoidossa.
Suomennosta Lena Carlssonin artikkelista SvD lehdestä.
torsdag 11 juni 2009
Aivon excitatoriset ja inhibitoriset aminohapot
Aminohappojen tasapaino vaikeassa aivotulehdustapauksessa koe-eläimellä
LÄHDE:
Pham NT, Matsuki N, Shibuya M, Tamahara S, Ono K.
Impaired expression of excitatory amino acid transporter 2 (EAAT2) and glutamate homeostasis in canine necrotizing meningoencephalitis.
J Vet Med Sci. 2008 Oct;70(10):1071-5. Laboratory of Veterinary Clinical Pathobiology, Department of Veterinary Medical Sciences, Graduate School of Agricultural and Life Sciences, The University of Tokyo, Bunkyo-ku, Tokyo, Japan.
Tässä tutkijoilla oli koe-eläimiä, joilla oli vaikea nekrotisoiva meningoenkefaliitti (NME). Tutkijat halusivat ottaa selville excitatoristen ( stimuloivien) ja inhibitoristen (estävien) aminohappojen osuuden siinä vauriossa, mikä tällaisessa vaikeassa aivokalvo –ja aivotulehduksessa tapahtuu.
Seuraavat aminohapot mitattiin:
Glutamiinihappo(Glu, E, glutamate, stimuloiva
Aspartaatti, Asp, D, aspartate, stimuloiva
aminosulfonihappo tauriini, taurine, inhiboiva
gamma-aminovoihappo GABA, gamma-aminobutyric acid, inhiboiva.
Nämä katsottiin selkäydinnesteestä kahdeksalta NME-tapaukselta ja kymmeneltä terveeltä kontrollilta.
Niillä koe-eläimillä (kaniini9 , joilla oli tämä paha aivotulehdus NME, oli merkitsevästi korkeammat arvot glutamaattia ja aspartaattia likvorissaan kuin kontrolleilla, mutta tauriinissa ja GABA-aminohapossa ei ollut eroja ryhmien välillä.
Kun tutkittiin 24 tuntia viljeltyjä astrosyyttejä miljöössä, jossa oli sairaan eläimen aivoselkäydinnesteen supernatanttia, nousivat glutamaatti, aspartaatti ja tauriinipitoisuudet. merkitsevästi. Samaan aikaan havaittiin, että stimuloivien aminohappojen kuljettajaproteiini 2 (EAAT-2) mRNA oli määrältään merkitseväti alentunut ja EAAT-1 mRNA-määrä ei ollut muuttunut. Tästä pääteltiin, että stimulatoristen aminohappojen kuljettajan väheneminen ja vikuuntunut glutamaatin homeostaasi vaikuttaa nekrotisoivan aivo- ja aivokalvontulehduksen patogeneesiin.
Päivitys 7.5. 2013 Huomaa: Tauriinin osuus otetaan näkyviin kun on vaikeita verebraaleja tilanteita.
LÄHDE:
Pham NT, Matsuki N, Shibuya M, Tamahara S, Ono K.
Impaired expression of excitatory amino acid transporter 2 (EAAT2) and glutamate homeostasis in canine necrotizing meningoencephalitis.
J Vet Med Sci. 2008 Oct;70(10):1071-5. Laboratory of Veterinary Clinical Pathobiology, Department of Veterinary Medical Sciences, Graduate School of Agricultural and Life Sciences, The University of Tokyo, Bunkyo-ku, Tokyo, Japan.
Tässä tutkijoilla oli koe-eläimiä, joilla oli vaikea nekrotisoiva meningoenkefaliitti (NME). Tutkijat halusivat ottaa selville excitatoristen ( stimuloivien) ja inhibitoristen (estävien) aminohappojen osuuden siinä vauriossa, mikä tällaisessa vaikeassa aivokalvo –ja aivotulehduksessa tapahtuu.
Seuraavat aminohapot mitattiin:
Glutamiinihappo(Glu, E, glutamate, stimuloiva
Aspartaatti, Asp, D, aspartate, stimuloiva
aminosulfonihappo tauriini, taurine, inhiboiva
gamma-aminovoihappo GABA, gamma-aminobutyric acid, inhiboiva.
Nämä katsottiin selkäydinnesteestä kahdeksalta NME-tapaukselta ja kymmeneltä terveeltä kontrollilta.
Niillä koe-eläimillä (kaniini9 , joilla oli tämä paha aivotulehdus NME, oli merkitsevästi korkeammat arvot glutamaattia ja aspartaattia likvorissaan kuin kontrolleilla, mutta tauriinissa ja GABA-aminohapossa ei ollut eroja ryhmien välillä.
Kun tutkittiin 24 tuntia viljeltyjä astrosyyttejä miljöössä, jossa oli sairaan eläimen aivoselkäydinnesteen supernatanttia, nousivat glutamaatti, aspartaatti ja tauriinipitoisuudet. merkitsevästi. Samaan aikaan havaittiin, että stimuloivien aminohappojen kuljettajaproteiini 2 (EAAT-2) mRNA oli määrältään merkitseväti alentunut ja EAAT-1 mRNA-määrä ei ollut muuttunut. Tästä pääteltiin, että stimulatoristen aminohappojen kuljettajan väheneminen ja vikuuntunut glutamaatin homeostaasi vaikuttaa nekrotisoivan aivo- ja aivokalvontulehduksen patogeneesiin.
Päivitys 7.5. 2013 Huomaa: Tauriinin osuus otetaan näkyviin kun on vaikeita verebraaleja tilanteita.
Tauriini keskushermostossa
Tauriini keskushermostossa
LÄHDE: Vasadze L, Petriashvili E, [Action of ACTH fragment on the rates aggressive behavior and the distribution of transmitter amino acids in the brain structures] Georgian Med News. 2007 Nov;(152):45-7.Links Center of Radiobiology and Radiation Ecology.
Suomennosta: Aivojen kerebraalisten osien aineenvaihdunnassa on aminohapoilla tärkeä osuus. Tässä tutkijat mainitsevat että samanaikaisesti kun tapahtuu oksidaatiota, havaitaan suhteen aspartaatin ja tauriinin sekä GABA:n välillä lisääntyvän .
Aspartaatti on excitatorinen aminohappo. Tauriini ja GABA ovat inhibitorisia aminohappoja.
Yleisesti ollaan ajateltu, että ACTH-fragmentit aktivoivat limbistä järjestelmää ja säätelevät viettejä( instinktiivisiä motivoituja toimintoja). Lyhyitten ACTH fragmenttien(4-7)katsotaan olevan neuroaktiivisilta ominaisuuksiltaan muistin ja käytöksen peptidejä
Tämän tutkimuksen aiheena on ollut ottaa selvää ACTH-fragmenttien vaikutuksesta luonnostaan aggressiivisilla koe-eläimillä niiden aggressiivisuuteen.Kun niille annettiin intraperitoneaalisesti ACTH-fregmentteja , niistä tuli non-aggressiivisia. Neurokemialliset kokeet ovat osoittaneet, että aminohappojen aineenvaihdunnassa aivokuorella pyrkii aspartaatin suhde tauriiniin ja GABA:aan nousemaan kun on samanaikainen oksidaatio. Tulokset antavat käsittää, että ACTH fragmentti 4-7 vaikuttaa aggressiiviseen käytökseen.
Mitähän artikkeli tahtoi sanoa?
LÄHDE: Vasadze L, Petriashvili E, [Action of ACTH fragment on the rates aggressive behavior and the distribution of transmitter amino acids in the brain structures] Georgian Med News. 2007 Nov;(152):45-7.Links Center of Radiobiology and Radiation Ecology.
Suomennosta: Aivojen kerebraalisten osien aineenvaihdunnassa on aminohapoilla tärkeä osuus. Tässä tutkijat mainitsevat että samanaikaisesti kun tapahtuu oksidaatiota, havaitaan suhteen aspartaatin ja tauriinin sekä GABA:n välillä lisääntyvän .
Aspartaatti on excitatorinen aminohappo. Tauriini ja GABA ovat inhibitorisia aminohappoja.
Yleisesti ollaan ajateltu, että ACTH-fragmentit aktivoivat limbistä järjestelmää ja säätelevät viettejä( instinktiivisiä motivoituja toimintoja). Lyhyitten ACTH fragmenttien(4-7)katsotaan olevan neuroaktiivisilta ominaisuuksiltaan muistin ja käytöksen peptidejä
Tämän tutkimuksen aiheena on ollut ottaa selvää ACTH-fragmenttien vaikutuksesta luonnostaan aggressiivisilla koe-eläimillä niiden aggressiivisuuteen.Kun niille annettiin intraperitoneaalisesti ACTH-fregmentteja , niistä tuli non-aggressiivisia. Neurokemialliset kokeet ovat osoittaneet, että aminohappojen aineenvaihdunnassa aivokuorella pyrkii aspartaatin suhde tauriiniin ja GABA:aan nousemaan kun on samanaikainen oksidaatio. Tulokset antavat käsittää, että ACTH fragmentti 4-7 vaikuttaa aggressiiviseen käytökseen.
Mitähän artikkeli tahtoi sanoa?
måndag 20 april 2009
Tauriini ja akuutit polymorfiset psykoosit. Seriini, metioniini, tauriini.
Tauriini ja psyykke
LÄHDE: Fekkes D, Pepplinkhuizen L, Verheij R, Bruinvels J.Abnormal plasma levels of serine, methionine, and taurine in transient acute polymorphic psychosis. Psychiatry Res. 1994 Jan;51(1):11-8.Department of Psychiatry, Erasmus University, Rotterdam, The Netherlands.
Tässä artikkelissa mainitaan tutkimuksia, joissa arvioidaan plasman aminohappopitoisuuksien määrittämisen merkitystä kun eritellään ja poissuljetaan joitain potilaitten alaryhmiä, joilla esiintyy ohimeneviä akuutteja polymorfisia psykooseja, joita luonnehtii psykosensoriset oireet ( transient acute polymorphic psychoses characterized by psychosensory symptoms (APP+ patients).
Tämän potilasryhmän plasman aminohappojen pitoisuuksia verrattiin toisiin potilasryhmiin, joissa esiintyi muun tyyppisiä psykoottisia oireita ja sitten myös oli terve kontrolliryhmä.
Sekä APP+ ryhmässä että niillä, joilla oli bipolaarinen häiriö, oli aminohappo seriinin pitoisuudet plasmassa merkitsevästi madaltuneet verrattuna muihin tutkittuihin ryhmiin.
Koska myös tauriinin ja metioniinin plasmapitoisuudet olivat erilaisia APP+ potilailla verrattuna muihin, käytettiin tauriinin suhdetta seriinin ja metioniinin tuloon (TSM-suhde) yrityksenä lisätä näiden potilaiden havaitsemisen herkkyyttä.
TSM-suhde APP+ potilailla oli merkitsevästi korkeampi kuin muilla tutkituilla ryhmillä paitsi niillä, joilla oli bipolaarinen affektiivinen häiriö. Osoittautui ilmeiseksi, että seriinin ja TSM-suhteen määritys psykoottisten potilaiden plasmasta saattaa olla hyödyllinen diagnostinen arviomenetelmä akuuteissa polymorfisissa psykooseissa.
Artikkelissa mainitut aminohapot:
Seriini(Ser, S, OH-ryhmän sisältävä rakenneaminohappo
Metioniini, Met, M, Metyyliryhmän ja rikkiä sisältävä essentielli rakenneaminohappo
Tauriini , aminosulfonihappo, funktionaalinen pieni typpeä ja rikkiä sisältävä happo.
20.4.2009 14:28
7.5. 2013
LÄHDE: Fekkes D, Pepplinkhuizen L, Verheij R, Bruinvels J.Abnormal plasma levels of serine, methionine, and taurine in transient acute polymorphic psychosis. Psychiatry Res. 1994 Jan;51(1):11-8.Department of Psychiatry, Erasmus University, Rotterdam, The Netherlands.
Tässä artikkelissa mainitaan tutkimuksia, joissa arvioidaan plasman aminohappopitoisuuksien määrittämisen merkitystä kun eritellään ja poissuljetaan joitain potilaitten alaryhmiä, joilla esiintyy ohimeneviä akuutteja polymorfisia psykooseja, joita luonnehtii psykosensoriset oireet ( transient acute polymorphic psychoses characterized by psychosensory symptoms (APP+ patients).
Tämän potilasryhmän plasman aminohappojen pitoisuuksia verrattiin toisiin potilasryhmiin, joissa esiintyi muun tyyppisiä psykoottisia oireita ja sitten myös oli terve kontrolliryhmä.
Sekä APP+ ryhmässä että niillä, joilla oli bipolaarinen häiriö, oli aminohappo seriinin pitoisuudet plasmassa merkitsevästi madaltuneet verrattuna muihin tutkittuihin ryhmiin.
Koska myös tauriinin ja metioniinin plasmapitoisuudet olivat erilaisia APP+ potilailla verrattuna muihin, käytettiin tauriinin suhdetta seriinin ja metioniinin tuloon (TSM-suhde) yrityksenä lisätä näiden potilaiden havaitsemisen herkkyyttä.
TSM-suhde APP+ potilailla oli merkitsevästi korkeampi kuin muilla tutkituilla ryhmillä paitsi niillä, joilla oli bipolaarinen affektiivinen häiriö. Osoittautui ilmeiseksi, että seriinin ja TSM-suhteen määritys psykoottisten potilaiden plasmasta saattaa olla hyödyllinen diagnostinen arviomenetelmä akuuteissa polymorfisissa psykooseissa.
Artikkelissa mainitut aminohapot:
Seriini(Ser, S, OH-ryhmän sisältävä rakenneaminohappo
Metioniini, Met, M, Metyyliryhmän ja rikkiä sisältävä essentielli rakenneaminohappo
Tauriini , aminosulfonihappo, funktionaalinen pieni typpeä ja rikkiä sisältävä happo.
20.4.2009 14:28
7.5. 2013
måndag 13 april 2009
Yleistä neuroprotektion hahmotuksesta
(Tauriini on yksi neuroprotektiivinen aine, mutta se ei ratkaise yksinään mitään, joten tässä hieman taustaa enemmän:)
Hakusana: mGlu and ALS ( 3 vastausta) PubMed.
Mitään erityistä uutta ei tällä hakusanalla tullut vuodelta 2007 Asia kiertää kehää glutaminergisen hermoston neuronien säätelypiirin alueella. Mutta erikoista on kuvattu asetyloidusta dipeptidistä, josta harvemmin näkee kirjoitettavan missään. Se on dipeptidinomaisesti koostunut kahdesta excitatorisesta aminohaposta Glu ja Asp, jotka molemmat ovat aivokuoren stimulantteja ja lisäksi kantaa asetyylimolekyylin joka aivojen alueella on todellisen vaikuttaja-aineen merkki.
(1) Glutamaattitoksisuutta rajoittava ja inhiboiva järjestelmä kuvattiin: NAAG ja mGlu(3).
LÄHDE1. Neale JH, Olszewski RT The neurotransmitter N-acetylaspartylglutamate in models of pain, ALS, diabetic neuropathy, CNS injury and schizophrenia. Trends Pharmacol Sci. 2005 Sep;26(9):477-84. Review.
N-Asetyyli-aspartyyliglutamaatti NAAG on kaikkein runsain ja laajimmin esiintyvä peptidineurovälittäjäaine keskushermostossa . Se aktivoi metabotrooppista glutamaattireseptoria mGlu(3), joka sijaitsee presynaptisesti ja sen funktiona on estää hermonvälittäjäaineen vapautuminen presynaptisesta synapsista, esim estää glutamaatin (Glu) vapautuminen. NAAG myös aktivoi gliasolujen mGlu(3) reseptoreita, jolloin se stimuloi näistä soluista käsin vapautuvia neuroprotektiivisia kasvutekijöitä.
Mutta jos jostain syystä kuitenkin pääsee erittymään LIIKAA GLUTAMAATTIA neuronista synapsirakoon, sellainen tilanne edistää aivohalvauksen patologiaa, traumaattisia hermosysteemivaurioita kuten ALS tautia, inflammatorisia ja neuropaattisia kipuja ja skitsofrenisiä (psyykkeä pirstoavia) oireyhtymiä, joita provosoituu esim. NMDA-reseptorin blokeeraajasta fensyklidiinistä (PCP), eräs hyvin pirstova laboratoriokoe aine ja myös narkotikana käytetty aine.
NAAG puolestaan inaktivoituu spesifisillä peptidaaseilla, kun se on vapautunut synapsista.
Eräät uudet aineet, jotka pystyvät estämään näitä hajoittavia peptidaaseja, saavat pitkitettyä NAAG- neuropeptidin aktiivisuutta, kun se on vapautunut ja sen takia niillä yhdisteillä on terapeuttista tehoa eläinmalleilla, kun näitä eri kliinisiä tiloja testattu. Tässä katsauksessa tiedemiehet siis tekevät yhteenvetoa eläinkokeista ja siitä mekanismista, millä NAAG- peptidaasin inhibiittorit kykenevät toimimaan.
LÄHDE (2) Mainitaan glutamaattitoksisuutta vähentävä reseptori mGlu1a ja molekyyli 3-OH-Fenyyliglysiini. Artikkeli mainitsi kaikki glutamaatti- ja aspartaattiergisen hermojärjestelmän reseptorit. Nehän ovat mukana aivojen glutamaattitoksisissa taudeissa jollain tavalla.
LÄHDE: Valerio Aet al. Spinal cord mGlu1a receptors: possible target for amyotrophic lateral sclerosis therapy. Pharmacol Biochem Behav. 2002 Sep;73(2):447-54.
ALS-tauti eli amyotroofinen lateraaliskleroosi on neurodegeneratiivinen häiriö, jolle on tyypillistä progressiivinen motorisen neuronin katoaminen ja taudin patogeneesi, joka voi olla monitekijäinen, voi omata yhteyksiä AMPA/ kainaattireseptorivälitteisiin kalsium (Ca++) sisäänvirtauksiin ja excitotoksisuuteen. Tässä työssä tutkijat arvioivat, mikä mahdollinen osuus olisi ykkösryhmän metabotrooppisella glutamaattireseptorilla (mGlu) motorisen hermon elinkykyisyyden hallinnassa.
mGlu1a reseptorien sijainti analysoitiin sekä koe-eläimen että ihmisen selkäytimestä immunohistokemiallisin menetelmin. Molemmilla lajeilla ilmeni, että mGlu1a-reseptori oli kehityksellisesti säädelty ja sillä oli yleinen taipumus lisääntyä fetaaliaikana ja syntymän jälkeisen kehityksen aikana siten, että siinä tuli maksimaalinen esiintymä taka-laminoihin I-II ja motoneuroniin, kun aikuiskehitysvaihe oli saavutettu. Jos nyt nämä selkäydinleikkeet altistuivat excitotoksiselle kainaatille ( 300 umoolia puoli tuntia) indusoitui motorisen neuronin tuho, mutta tätä pystyi estämään mGlu1a ryhmän agonisti 3-OH-fenyyliglysiini (3-HPG) 100 mikromoolin konsentraatiossa. Koska taas motoneuroneissa ei esiinny mGlu5, niin mGlu1a aktivaation on oltava niin ollen vastaamassa tästä neuroprotektiivisesta vaikutuksesta. Sitten tutkijat katsoivat immunohistokemiallisin menetelmin ALS-taudin vikuuttamasta selkäytimestä ja terveestä selkäytimestä näytteet. Niissä motoneuroneissa, jotka olivat jäljellä ALS- taudissa, oli osoitettavissa vielä näitä mGlu1a- reseptoreita tervettä tilannetta vastaavasti. Tutkijat ovat sitä mieltä, että mGlu1a- reseptorit voivat toimia sopivana kohteena ALS-taudin kokeellisessa terapiassa.
LÄHDE (3) Glutamaattireseptoreissa on jotain lajispesifisyyttä, mutta ALS taudin dysfunktio heijastuu kuitenkin niitten alueella.
LÄHDE 3. Tomiyama M et al. Quantitative autoradiographic distribution of glutamate receptors in the cervical segment of the spinal cord of the wobbler mouse. Brain Res. 1994 Jul 11;650(2):353-7.
Eräässä koe-hiirimallissa, joka vastaa ALS-taudin mallia, on havaittu glutamaatin pitoisuuksien alenemia selkäytimessä. Tutkijat halusivat selvittää eri glutamaattireseptoreitten tilanteen ja mittasivat NMDA-reseptoreitten, kainaattireseptoreitten, AMPA-reseptoreitten ja mGlu -metabotrooppisten glutamaatin sitoutumispaikkojen tiehyttä. NMDA, kainaatti ja AMPA-sitoutumiskohtia oli tavallista runsaammin selkäytimen takasarvessa ja kainaattireseptoreita oli lisääntyneenä myös välivyöhykkeessä. Mutta mGlu-sitoutumiset olivat ennallaan. Nämä löydökset eivät ole yhtäpitäviä niitten ALS-selkäydinlöydösten kanssa, joissa NMDA ja kainaattisitoutumiskohdat ovat vähenneet. Hiirimallissa voi olla glutamaatin dysfunktiota, mutta eri tavalla kuin ihmisen ALS taudissa.
Sivumainintana vielä yksi seikka.
Varsinainen asetyloitu dipeptidi NAAG
antaa PubMed hakunana 252 vastausta. joista tuorein kertoo myös Gap Junktio-asioista.
Mutta jos hakee toisaalta sanalla" ALS and connexin" ei saa yhtään vastausta.
Miten Gapjunktio liittyy tähän asiaan NAAG ja samalla neuroprotektio ?
Jos on Gap Junktio A 12 geenimutaatio, nousee NAAG -pitoisuus liquorissa ja aiheutuu valkoisen aivoaineksen häiriö, Pelizaeus-Merzbacherin taudin kaltainen tauti. Tämä PMLD1-tauti on periytyvä hypomyelinisoiva leukoenkefalopatia tauti keskushermostojärjestelmässä.
PLP1- geeni on mutatoitunut PMD- taudissa. Sen kaltaisessa taudissa PMLD1 on GJA12 geeni mutatoitunut. Tätä aivojen kaikkein yleisintä neuromodulaattoripeptidiä NAAG ( N-Ac- Asp-Glu) on tässä taudissa kohonneet määrät. Asia on pari v. sitten todettu aivoselkäydinnesteestä PMD-potilailta. Arvellaan NAAG- neuromodulaattorin olevan osallisena myeliiniin littyviin prosesseihin ja sitä voi pitää hyödyllisenä merkitsijänä PLP1-geeniin häiriöissä mutta myös tämän tyypin hypomyelinisaatiotiloissa jotka johtuvat muistakin määritellyistä geneettisistä syistä kuten PMLD1.
LÄHDE4. Sartori S et al. Increased level of N-acetylaspartylglutamate (NAAG) in the CSF of a patient with Pelizaeus-Merzbacher-like disease due to mutation in the GJA12 gene. Eur J Paediatr Neurol. 2007 Sep 17;
Tämä GJA12 geenideleetio on aika uusi ja siitä mainittiin vuonna 2006 seuraavaa
Bugiani M et al. GJA12 mutations in children with recessive hypomyelinating leukoencephalopathy. : Neurology. 2006 Jul 25;67(2):273-9. Epub 2006 May 17.
Taudinoireet mainittiin: silmävärve, ataksia, spastisuus, koska myeliininkertymää puuttuu pysyvästi.
Tämä Geeni GJA12 koodittaa konneksiinia 47 (Cx47). Muutaman perheen maailmassa on havaittu kantavan tällaista geeniä.
Kommentti:
ALS-sairauden konneksiinien tila ei näytä olevan vielä kuvattuna.
Muistiin 20.10.2007 9:19
Tauriinia ja muita neuroprotektiivisia seikkoja tulee kartoittaa loogisesti yhteenkuuluvana joukkona. Tässä pitää ottaa astroglia ja neuroni kudokselle oma sivubloginsa. Astrogliat ovat neuronin aineenvaihdunnallinen partnerisolujoukko. Tekisinkö AIVO-blogin? Se olisi aika muurahaiskeko erilaista pikkukrumeluuria molekyyliä ja rataa.
Hakusana: mGlu and ALS ( 3 vastausta) PubMed.
Mitään erityistä uutta ei tällä hakusanalla tullut vuodelta 2007 Asia kiertää kehää glutaminergisen hermoston neuronien säätelypiirin alueella. Mutta erikoista on kuvattu asetyloidusta dipeptidistä, josta harvemmin näkee kirjoitettavan missään. Se on dipeptidinomaisesti koostunut kahdesta excitatorisesta aminohaposta Glu ja Asp, jotka molemmat ovat aivokuoren stimulantteja ja lisäksi kantaa asetyylimolekyylin joka aivojen alueella on todellisen vaikuttaja-aineen merkki.
(1) Glutamaattitoksisuutta rajoittava ja inhiboiva järjestelmä kuvattiin: NAAG ja mGlu(3).
LÄHDE1. Neale JH, Olszewski RT The neurotransmitter N-acetylaspartylglutamate in models of pain, ALS, diabetic neuropathy, CNS injury and schizophrenia. Trends Pharmacol Sci. 2005 Sep;26(9):477-84. Review.
N-Asetyyli-aspartyyliglutamaatti NAAG on kaikkein runsain ja laajimmin esiintyvä peptidineurovälittäjäaine keskushermostossa . Se aktivoi metabotrooppista glutamaattireseptoria mGlu(3), joka sijaitsee presynaptisesti ja sen funktiona on estää hermonvälittäjäaineen vapautuminen presynaptisesta synapsista, esim estää glutamaatin (Glu) vapautuminen. NAAG myös aktivoi gliasolujen mGlu(3) reseptoreita, jolloin se stimuloi näistä soluista käsin vapautuvia neuroprotektiivisia kasvutekijöitä.
Mutta jos jostain syystä kuitenkin pääsee erittymään LIIKAA GLUTAMAATTIA neuronista synapsirakoon, sellainen tilanne edistää aivohalvauksen patologiaa, traumaattisia hermosysteemivaurioita kuten ALS tautia, inflammatorisia ja neuropaattisia kipuja ja skitsofrenisiä (psyykkeä pirstoavia) oireyhtymiä, joita provosoituu esim. NMDA-reseptorin blokeeraajasta fensyklidiinistä (PCP), eräs hyvin pirstova laboratoriokoe aine ja myös narkotikana käytetty aine.
NAAG puolestaan inaktivoituu spesifisillä peptidaaseilla, kun se on vapautunut synapsista.
Eräät uudet aineet, jotka pystyvät estämään näitä hajoittavia peptidaaseja, saavat pitkitettyä NAAG- neuropeptidin aktiivisuutta, kun se on vapautunut ja sen takia niillä yhdisteillä on terapeuttista tehoa eläinmalleilla, kun näitä eri kliinisiä tiloja testattu. Tässä katsauksessa tiedemiehet siis tekevät yhteenvetoa eläinkokeista ja siitä mekanismista, millä NAAG- peptidaasin inhibiittorit kykenevät toimimaan.
LÄHDE (2) Mainitaan glutamaattitoksisuutta vähentävä reseptori mGlu1a ja molekyyli 3-OH-Fenyyliglysiini. Artikkeli mainitsi kaikki glutamaatti- ja aspartaattiergisen hermojärjestelmän reseptorit. Nehän ovat mukana aivojen glutamaattitoksisissa taudeissa jollain tavalla.
LÄHDE: Valerio Aet al. Spinal cord mGlu1a receptors: possible target for amyotrophic lateral sclerosis therapy. Pharmacol Biochem Behav. 2002 Sep;73(2):447-54.
ALS-tauti eli amyotroofinen lateraaliskleroosi on neurodegeneratiivinen häiriö, jolle on tyypillistä progressiivinen motorisen neuronin katoaminen ja taudin patogeneesi, joka voi olla monitekijäinen, voi omata yhteyksiä AMPA/ kainaattireseptorivälitteisiin kalsium (Ca++) sisäänvirtauksiin ja excitotoksisuuteen. Tässä työssä tutkijat arvioivat, mikä mahdollinen osuus olisi ykkösryhmän metabotrooppisella glutamaattireseptorilla (mGlu) motorisen hermon elinkykyisyyden hallinnassa.
mGlu1a reseptorien sijainti analysoitiin sekä koe-eläimen että ihmisen selkäytimestä immunohistokemiallisin menetelmin. Molemmilla lajeilla ilmeni, että mGlu1a-reseptori oli kehityksellisesti säädelty ja sillä oli yleinen taipumus lisääntyä fetaaliaikana ja syntymän jälkeisen kehityksen aikana siten, että siinä tuli maksimaalinen esiintymä taka-laminoihin I-II ja motoneuroniin, kun aikuiskehitysvaihe oli saavutettu. Jos nyt nämä selkäydinleikkeet altistuivat excitotoksiselle kainaatille ( 300 umoolia puoli tuntia) indusoitui motorisen neuronin tuho, mutta tätä pystyi estämään mGlu1a ryhmän agonisti 3-OH-fenyyliglysiini (3-HPG) 100 mikromoolin konsentraatiossa. Koska taas motoneuroneissa ei esiinny mGlu5, niin mGlu1a aktivaation on oltava niin ollen vastaamassa tästä neuroprotektiivisesta vaikutuksesta. Sitten tutkijat katsoivat immunohistokemiallisin menetelmin ALS-taudin vikuuttamasta selkäytimestä ja terveestä selkäytimestä näytteet. Niissä motoneuroneissa, jotka olivat jäljellä ALS- taudissa, oli osoitettavissa vielä näitä mGlu1a- reseptoreita tervettä tilannetta vastaavasti. Tutkijat ovat sitä mieltä, että mGlu1a- reseptorit voivat toimia sopivana kohteena ALS-taudin kokeellisessa terapiassa.
LÄHDE (3) Glutamaattireseptoreissa on jotain lajispesifisyyttä, mutta ALS taudin dysfunktio heijastuu kuitenkin niitten alueella.
LÄHDE 3. Tomiyama M et al. Quantitative autoradiographic distribution of glutamate receptors in the cervical segment of the spinal cord of the wobbler mouse. Brain Res. 1994 Jul 11;650(2):353-7.
Eräässä koe-hiirimallissa, joka vastaa ALS-taudin mallia, on havaittu glutamaatin pitoisuuksien alenemia selkäytimessä. Tutkijat halusivat selvittää eri glutamaattireseptoreitten tilanteen ja mittasivat NMDA-reseptoreitten, kainaattireseptoreitten, AMPA-reseptoreitten ja mGlu -metabotrooppisten glutamaatin sitoutumispaikkojen tiehyttä. NMDA, kainaatti ja AMPA-sitoutumiskohtia oli tavallista runsaammin selkäytimen takasarvessa ja kainaattireseptoreita oli lisääntyneenä myös välivyöhykkeessä. Mutta mGlu-sitoutumiset olivat ennallaan. Nämä löydökset eivät ole yhtäpitäviä niitten ALS-selkäydinlöydösten kanssa, joissa NMDA ja kainaattisitoutumiskohdat ovat vähenneet. Hiirimallissa voi olla glutamaatin dysfunktiota, mutta eri tavalla kuin ihmisen ALS taudissa.
Sivumainintana vielä yksi seikka.
Varsinainen asetyloitu dipeptidi NAAG
antaa PubMed hakunana 252 vastausta. joista tuorein kertoo myös Gap Junktio-asioista.
Mutta jos hakee toisaalta sanalla" ALS and connexin" ei saa yhtään vastausta.
Miten Gapjunktio liittyy tähän asiaan NAAG ja samalla neuroprotektio ?
Jos on Gap Junktio A 12 geenimutaatio, nousee NAAG -pitoisuus liquorissa ja aiheutuu valkoisen aivoaineksen häiriö, Pelizaeus-Merzbacherin taudin kaltainen tauti. Tämä PMLD1-tauti on periytyvä hypomyelinisoiva leukoenkefalopatia tauti keskushermostojärjestelmässä.
PLP1- geeni on mutatoitunut PMD- taudissa. Sen kaltaisessa taudissa PMLD1 on GJA12 geeni mutatoitunut. Tätä aivojen kaikkein yleisintä neuromodulaattoripeptidiä NAAG ( N-Ac- Asp-Glu) on tässä taudissa kohonneet määrät. Asia on pari v. sitten todettu aivoselkäydinnesteestä PMD-potilailta. Arvellaan NAAG- neuromodulaattorin olevan osallisena myeliiniin littyviin prosesseihin ja sitä voi pitää hyödyllisenä merkitsijänä PLP1-geeniin häiriöissä mutta myös tämän tyypin hypomyelinisaatiotiloissa jotka johtuvat muistakin määritellyistä geneettisistä syistä kuten PMLD1.
LÄHDE4. Sartori S et al. Increased level of N-acetylaspartylglutamate (NAAG) in the CSF of a patient with Pelizaeus-Merzbacher-like disease due to mutation in the GJA12 gene. Eur J Paediatr Neurol. 2007 Sep 17;
Tämä GJA12 geenideleetio on aika uusi ja siitä mainittiin vuonna 2006 seuraavaa
Bugiani M et al. GJA12 mutations in children with recessive hypomyelinating leukoencephalopathy. : Neurology. 2006 Jul 25;67(2):273-9. Epub 2006 May 17.
Taudinoireet mainittiin: silmävärve, ataksia, spastisuus, koska myeliininkertymää puuttuu pysyvästi.
Tämä Geeni GJA12 koodittaa konneksiinia 47 (Cx47). Muutaman perheen maailmassa on havaittu kantavan tällaista geeniä.
Kommentti:
ALS-sairauden konneksiinien tila ei näytä olevan vielä kuvattuna.
Muistiin 20.10.2007 9:19
Tauriinia ja muita neuroprotektiivisia seikkoja tulee kartoittaa loogisesti yhteenkuuluvana joukkona. Tässä pitää ottaa astroglia ja neuroni kudokselle oma sivubloginsa. Astrogliat ovat neuronin aineenvaihdunnallinen partnerisolujoukko. Tekisinkö AIVO-blogin? Se olisi aika muurahaiskeko erilaista pikkukrumeluuria molekyyliä ja rataa.
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)