Klinik & Vetenskap – start
Citat: Läkartidningen. 2013;110:CDEY
Läkartidningen.se 2013-07-25
Nya rön B-vitaminer kan prövas vid kognitiv svikt
Johan Lökk, professor, överläkare, geriatriska kliniken, Karolinska universitetssjukhuset, Huddinge
Kognitiv svikt är vanligt hos framför allt äldre personer, och risken att utveckla fulminant demens är då väsentligen ökad. Personer som upplever, söker och utreds för kognitiv svikt diagnostiseras ofta med subjektiv kognitiv svikt (subjective cognitive impairment) eller lindrig kognitiv svikt (mild cognitive impairment), men somliga får också någon typ av demensdiagnos. Skillnaden är såväl graden som arten av den kognitiva påverkan. Om diagnosen är Alzheimers sjukdom finns farmakologiska behandlingsmöjligheter med kolinesterashämmare och/eller NMDA-receptorantagonisten memantin, som alla har en positiv men inte bromsande effekt på symtomen under några år.
Vid diagnoserna subjektiv eller lindrig kognitiv svikt har man tyvärr inte kunnat visa någon effekt av dessa behandlingar trots ett flertal studier med olika regimer med dessa preparat. Det kan i ett generellt medicinskt perspektiv te sig märkligt och inte följa det traditionella medicinska paradigmet, där tidig identifiering, utredning och diagnos brukar känneteckna ett gynnsammare terapi- och prognosperspektiv än sen diagnos och behandling.
Vad säger man till en person med kognitiv störning, som genomgått en ofta omfattande utredning och testning, som naturligtvis också genererar oro och spekulationer hos personen själv och eventuella anhöriga, inför diagnosen subjektiv eller lindrig kognitiv svikt? Ingen effektiv farmakologisk behandling finns, givet att eventuella identifierade bristtillstånd eller andra sannolika organiska orsaker är uteslutna eller åtgärdade. Ska man vänta och se hur/om/tills symtomen utvecklar sig till fulminant demens, då läkemedel i många fall kan sättas in
Ett litet ljus i mörkret kan vara de nyligen publicerade resultaten från en randomiserad, kontrollerad studie på 156 patienter med lindrig kognitiv svikt i tidskriften PNAS. En av författarna har tidigare visat i den s k Vitacog-studien [PLoS One. 2010;5(9):e12244] att en sänkning av homocysteinnivåerna med B-vitaminbehandling reducerade den totala hjärnatrofin med 30 procent hos personer med lindrig kognitiv svikt och med drygt 50 procent hos dem med förhöjt homocystein. Resultaten från den aktuella studien, som är en substudie till Vitacog-studien, visade en sjufaldig reduktion av atrofin av de grå substansregionerna i hjärnan, som är sårbara och av betydelse för kognitionen, med ett dagligt intag av B-vitaminerna B6 (20 mg), folat (0,8 mg) och B12 (0,5 mg) under två år, trots att utgångsnivåerna av vitaminerna var inom referensgränserna. Det är välkänt att dessa vitaminer kan reducera nivåerna av homocystein.
Höga homocysteinnivåer vid studiestart i placebogruppen var förenade med snabbare atrofi av dessa hjärnregioner, men denna förödande process motverkades till stor del av B-vitaminbehandlingen. Homocysteinnivåerna sjönk med 29 procent av B-vitaminbehandlingen. Den gynnsamma effekten av B-vitaminerna begränsades till personerna med högt homocystein – i detta fall >11 mikromol/l, vilket är en god bit under det övre referensvärdet för homocystein. Hos personerna som erhöll B-vitaminer var det ingen skillnad i atrofi mellan dem med hög eller låg utgångsnivå av homocystein. Mekanismen bakom denna process är komplex, men orsaken anses vara att homocystein är direkt neurotoxiskt och medför en ökning av fosforylerat tau, som bidrar till deposition av neurofibrillära nystan, som i sin tur är involverade i atrofin av dessa utsatta hjärnregioner vid alzheimer. Därtill kan förhöjt homocystein inhibera metyleringsprocesser och därmed proliferation av neuronala cellprekursorer samt försämrad neuroregeneration. Vitaminerna B6, B1 och folat kan alltså sänka homocysteinnivåerna, vilket leder till minskning av atrofin i de grå substansregionerna, och därmed kan den kognitiva svikten minska.
Behandlingsdörren tycks således stå lite på glänt vid lindrig kognitiv svikt, men det krävs naturligtvis större och bekräftande studier. I väntan på sådana skulle man kunna tänka sig att i vissa fall rekommendera och inleda behandling med en trippelterapi av B-vitaminer vid lindrig kognitiv svikt och förhöjt homocystein, eftersom det i dag inte finns någon annan farmakologisk behandling och eftersom behandlingen tycks ofarlig, enkel och billig.
Muistiin 26. heinäkuuta 2013
fredag 26 juli 2013
tisdag 7 maj 2013
Tauriini kohentaa insuliiniherkkyyttä
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23114424
On huomattava, että tauriini on tavallinen kehon oma molekyyli ja sen aineenvaihdunnan normalisoituminen olisi ensisijaisesti saatava aikaan jollain tavalla. Tietämys sen aineenvaihduntakartasta on olennaista ja se tieto, että se kuuluu orgaanista rikkiä sisältäviin kehomolekyyleihin ja kehon rikkiaineenvaihdunnan piiriin.
http://www.medscape.com/viewarticle/734878_2
Tauriinin muodostumisen "PUUN" juurina on ravinnosta tuleva metioniini ja cysteiiniaminohapot.
Niiden muokkaukseen keho käyttää B12 vitamiinia, foolihappoa, B6 vitamiinia, B2 vitamiinia.
Kun aineenvaihdunta toimii hyvin, keholla on mukavasti "aktiivia sulfaattia" kaikenlaisiin detoksikaatiotehtäviin, immuunipuolustukseen, rakenneosien valmistukseen, ja moniin toiminnallisiin molekyylirakenteisiin , joista ei aivan merkityksetön ole koko rheologiaan vaikuttava rikkipitoinen molekyylisukukunta.
Liikkuvainen pieni molekyyli tauriini on eräs sofistinen lopputulos tästä PUUSTA. ja kuten yleensäkin PUUN hedelmistä,hedelmää on odotettavissa, kun juuret, runko ja oksa toimivat hyvin. Yllä oleva kuva kertoo näistä rikkiaineenvaihdunnan PUUN juurista, rungoista ja oksista, joissa sitten päätehedelmänä näkyy myös tauriini.
Lääketiede on jumittunut pohtimaan yhtä puunrungon haaraa, homocysteiinikohtaa. (P-Hcy) , joka tietysti olisi saatava normalisoitumaan.
Ja ylipäätänsä tämän rikkiaineenvaihdunta PUUN joka haaran toiminnalliseen vikaan on olemassa jotain lääkettä, nimittäin tilanteisiin kun tämä PUU ei toimi eikä tuota niitä "hedelmämolekyylejä". Varsinkin rheologian alueella tuntuu, jos rikkiaineenvaihdunnan molekyylit eivät toimi normaalisti, vaikka sen alue on laajempi kuin vain rheologia.
7.5. 2013
On huomattava, että tauriini on tavallinen kehon oma molekyyli ja sen aineenvaihdunnan normalisoituminen olisi ensisijaisesti saatava aikaan jollain tavalla. Tietämys sen aineenvaihduntakartasta on olennaista ja se tieto, että se kuuluu orgaanista rikkiä sisältäviin kehomolekyyleihin ja kehon rikkiaineenvaihdunnan piiriin.
http://www.medscape.com/viewarticle/734878_2
Tauriinin muodostumisen "PUUN" juurina on ravinnosta tuleva metioniini ja cysteiiniaminohapot.
Niiden muokkaukseen keho käyttää B12 vitamiinia, foolihappoa, B6 vitamiinia, B2 vitamiinia.
Kun aineenvaihdunta toimii hyvin, keholla on mukavasti "aktiivia sulfaattia" kaikenlaisiin detoksikaatiotehtäviin, immuunipuolustukseen, rakenneosien valmistukseen, ja moniin toiminnallisiin molekyylirakenteisiin , joista ei aivan merkityksetön ole koko rheologiaan vaikuttava rikkipitoinen molekyylisukukunta.
Liikkuvainen pieni molekyyli tauriini on eräs sofistinen lopputulos tästä PUUSTA. ja kuten yleensäkin PUUN hedelmistä,hedelmää on odotettavissa, kun juuret, runko ja oksa toimivat hyvin. Yllä oleva kuva kertoo näistä rikkiaineenvaihdunnan PUUN juurista, rungoista ja oksista, joissa sitten päätehedelmänä näkyy myös tauriini.
Lääketiede on jumittunut pohtimaan yhtä puunrungon haaraa, homocysteiinikohtaa. (P-Hcy) , joka tietysti olisi saatava normalisoitumaan.
Ja ylipäätänsä tämän rikkiaineenvaihdunta PUUN joka haaran toiminnalliseen vikaan on olemassa jotain lääkettä, nimittäin tilanteisiin kun tämä PUU ei toimi eikä tuota niitä "hedelmämolekyylejä". Varsinkin rheologian alueella tuntuu, jos rikkiaineenvaihdunnan molekyylit eivät toimi normaalisti, vaikka sen alue on laajempi kuin vain rheologia.
7.5. 2013
Tauriini Diabeteksessa
Mahdollista hyötyä tauriinista diabetes mellituksessa ja sen komplikaatioissa.
Amino Acids. 2012 May;42(5):1529-39. doi: 10.1007/s00726-011-0883-5. Epub 2011 Mar 25The potential usefulness of taurine on diabetes mellitus and its complications.
Suomennos 7.5. 2013
Tauriini ( 2- aminoetaanisulfonihappo) on vapaa aminohappo (siis ei kuulu rakenneaminohappoihin) ja sitä on yleisesti kehossa millimolaarisia pitoisuuksia.
Tauriinilla on monia biologisia vaikutuksia, kuten antioksidatiivinen vaikutus, joniliikkeitten modulointi, osmoregulaatio, hermonvälittäjäaineitten modulaatio, konjugoituminen sappihappoihin ...mitkä ovat tauriinin tehtäviä fysiologisen homeostaasin ylläpidossa.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21437784
Tauriinilla on monia biologisia vaikutuksia, kuten antioksidatiivinen vaikutus, joniliikkeitten modulointi, osmoregulaatio, hermonvälittäjäaineitten modulaatio, konjugoituminen sappihappoihin ...mitkä ovat tauriinin tehtäviä fysiologisen homeostaasin ylläpidossa.
Taurine (2-aminoethanesulfonic acid) is a free amino acid found ubiquitously in millimolar concentrations in all mammalian tissues. Taurine
exerts a variety of biological actions, including antioxidation,
modulation of ion movement, osmoregulation, modulation of
neurotransmitters, and conjugation of bile acids, which may maintain
physiological homeostasis.
Kertyy myös tuoretta tietoa tauriinin tehokkuudesta diabetesta ja insuliiniresistenssiä vastaan ja tehosta diabeteksen komplikaatioissa, kuten nefropatiassa, neuropatiassa, ateroskleroosissa ja kardiomyopatiassa - ilman että kyse olisi hypoglykemisesta vaikutusta ( usean eläinkokeen mukaan).
Recently, data is accumulating that show the effectiveness of taurine against diabetes mellitus, insulin resistance and its complications, including retinopathy, nephropathy, neuropathy, atherosclerosis and cardiomyopathy, independent of hypoglycemic effect in several animal models.
Tauriinin hyödyllisyys näyttää johtuvan sen moninaisista vaikutuksista solufunktioihin. Tämä katsaus tekee yhteenvedon tauriinilisän edullisista vaikutuksista diabetes mellituksessa ja tauriinin tehon takanapiilevistä molekulaarisista mekanismeista.
The useful effects appear due to the multiple actions of taurine on cellular functions. This review summarizes the beneficial effects of taurine supplementation on diabetes mellitus and the molecular mechanisms underlying its effectiveness.
Kertyy myös tuoretta tietoa tauriinin tehokkuudesta diabetesta ja insuliiniresistenssiä vastaan ja tehosta diabeteksen komplikaatioissa, kuten nefropatiassa, neuropatiassa, ateroskleroosissa ja kardiomyopatiassa - ilman että kyse olisi hypoglykemisesta vaikutusta ( usean eläinkokeen mukaan).
Recently, data is accumulating that show the effectiveness of taurine against diabetes mellitus, insulin resistance and its complications, including retinopathy, nephropathy, neuropathy, atherosclerosis and cardiomyopathy, independent of hypoglycemic effect in several animal models.
Tauriinin hyödyllisyys näyttää johtuvan sen moninaisista vaikutuksista solufunktioihin. Tämä katsaus tekee yhteenvedon tauriinilisän edullisista vaikutuksista diabetes mellituksessa ja tauriinin tehon takanapiilevistä molekulaarisista mekanismeista.
The useful effects appear due to the multiple actions of taurine on cellular functions. This review summarizes the beneficial effects of taurine supplementation on diabetes mellitus and the molecular mechanisms underlying its effectiveness.
Tauriinipitoisuus hyperhomocysteinemiassa
Haku: Taurine level in hyperhomocysteinemia. PubM;ed: 4 vastausta:
Results: 4
1.
El Mesallamy HO, El-Demerdash E, Hammad LN, El Magdoub HM.
Diabetol Metab Syndr. 2010 Jun 30;2:46. doi: 10.1186/1758-5996-2-46.
- PMID:
- 20591133
- [PubMed]
2.
Nakanishi T, Otaki Y, Hasuike Y, Nanami M, Itahana R, Miyagawa K, Nishikage H, Izumi M, Takamitsu Y.
Am J Kidney Dis. 2002 Nov;40(5):909-15.
- PMID:
- 12407634
- [PubMed - indexed for MEDLINE]
3.
Suliman ME, Stenvinkel P, Heimbürger O, Bàràny P, Lindholm B, Bergström J.
Am J Kidney Dis. 2002 Sep;40(3):480-8.
- PMID:
- 12200798
- [PubMed - indexed for MEDLINE]
4.
Suliman ME, Qureshi AR, Bárány P, Stenvinkel P, Filho JC, Anderstam B, Heimbürger O, Lindholm B, Bergström J.
Kidney Int. 2000 Apr;57(4):1727-35.
- PMID:
- 10760109
- [PubMed - indexed for MEDLINE]
Tauriini- ja GABA -kuljettaja GAT2
J Biol Chem. 2012 Oct 12;287(42):35733-46. doi: 10.1074/jbc.M112.368175. Epub 2012 Aug 15. Deletion of the γ-Aminobutyric Acid Transporter 2 (GAT2 and SLC6A13)
Gene in Mice Leads to Changes in Liver and Brain Taurine Contents.
Gene in Mice Leads to Changes in Liver and Brain Taurine Contents.
Zhou Y, Holmseth S et al. Oslo, Norway.
GABA-kuljettajat GAT1, GAT2, GAT3 ja BGT1 ovat olleet pohdinnan kohteena lähinnä siitä suhteesta, mikä niillä saattaa olla hermosysteemin GABA-välittäjäaineen vaikutuksen kontrolloimisessa.
The GABA transporters (GAT1, GAT2, GAT3, and BGT1) have mostly been discussed in relation to their potential roles in controlling the action of transmitter GABA in the nervous system.Tutkijat kehittivät poistogeenisen hiiren, jolta puuttui GAT2-geeni. GAT2 puutos, sen mRNA:n ja proteiinin puutos, eivät vaikuttaneet kasvuun, fertiliteettiin, elämänpituuteen tavallisissa oloissa.
We have generated the first mice lacking the GAT2 (slc6a13) gene. Deletion of GAT2 (both mRNA and protein) neither affected growth, fertility, nor life span under nonchallenging rearing conditions.
Immunosytokemia osoitti, että GAT2 proteiinia ilemni lähinnä periportaalisissa hepatosyyteissä, niiden plasmakalvoissa, ja munuaiskuorikerroksen proksimaalisten tiehyitten basolateraalikalvoissa.,
Immunocytochemistry showed that the GAT2 protein was predominantly expressed in the plasma membranes of periportal hepatocytes and in the basolateral membranes of proximal tubules in the renal cortex.
Tämän asian merkittävyyttä punnittiin vertailemalla tavallisen hiiren ja poistogeenisen hiiren kudoksia. GAT2 puute vähenis maksan tauriinipitoisuutta 50%, muta ei vaikutanut tauriinin uljetatjan TAUT ilmenemiseen.
This was validated by processing tissue from wild-type and knockout mice in parallel. Deletion of GAT2 reduced liver taurine levels by 50%, without affecting the expression of the taurine transporter TAUT.
Nämä tulokset osoittavat, että GAT2 kuljettajalla on osuutta tauriinin otossa maksanporttilaskimosta maksaan. Tätä löytyöä tukee myös se, että GAT2 transfektoidut solut kuljettivat merkattua tauriinia.
These results suggest an important role for GAT2 in taurine uptake from portal blood into liver.
In support of this notion, GAT2-transfected HEK293 cells transported [(3)H]taurine.
Lisäksi haavittiin, että viljellyissä maksasoluissa GABA:n soluun otto tapahtui GAT2 avulla ja tätä esti tauriini.
Furthermore, most of the uptake of [(3)H]GABA by cultured rat hepatocytes was due to GAT2, and this uptake was inhibited by taurine.
Mutta varsinaisessa aivokudoksesa ei voitu havaita GAT2, mikä sulki pois sen mahdollisuuden, että sillä olisi merkitystä BA´GABA:n inaktivaatiossa aivoissa.
GAT2 was not detected in brain parenchyma proper, excluding a role in GABA inactivation.
Mutta kuitenkin GAT2 esiintyi leptomenix rakenteissa ja aivoverisuonten eräässä alajoukossa.
It was, however, expressed in the leptomeninges and in a subpopulation of brain blood vessels.
GAT2 deleetio lisäsi aivojen tauriinipitoisuutta 20%, mikä viitaisi siihen, että tauriinin poiskuljetus aivoista käyttää GAT2.
Deletion of GAT2 increased brain taurine levels by 20%, suggesting a taurine-exporting role for GAT2 in the brain.
Suomennos 7.5. 2013
Triobe ja rikkiaineenvaihdunta (P-Hcy).
Homocysteinemia ja TrioBe.
Kommentti artikkeliin Svensson S. , Melle´n A. Vad kan vi lära av marknadsföringen av TrioBe? In: Debatt och brev. Läkartidningen Nr 9, 2007. Vol 104, s. 690.
Ruotsin Lääkärilehti mainitsee, että TrioBe(Vitamiini B12, B6 ja foolihappokombinaatio) on ollut eräissä tutkimuksissa käytettynä P-Hcy (plasman homocysteiinin) arvojen laskemisen. Tuloksessa sanottiin, että vaikka homocysteiiniarvoja saadaan vähenemään, ei havaittu kuitenkaan mitään edullista kliinistä muutosta, esim. laskua insidenssissä sydän- ja verisuonitautien tai mortaliteetin suhteen.
Tutkimukset olivat HOPE-2 ja NORVIT, jotka olivat julkaistu maaliskuussa 2006 ja sitten eräs aiempi suuri randomisoitu tutkimus, joka oli julkaistu jo vuonna 2004. Norjalaisesta tutkimuksesta jopa sanottiin, että kombinaatio saattoi lisätäkin riskejä.
Eikä ihme.
KOMMENTTINI:
Arvelen, että tässä tutkimusasettelussa täytyy olla jokin puute ellei virhe. Se saattaa olla seuraava.
B12 ja foolihappo kyllä nostavat takaisin homocysteiiniä aktiiviin metioniiniin päin (SAM) , mikä on edullista, mutta ilmeisen epätasapainoisesti--- samalla kohti tauriinia ja detoksikoivia ja aktiiveja sulfaatteja suuntaava vitamiiniapu pelkästä B6 vitamiinista voi olla riittämätön yksinään.
B6-vitamiinin tukena varmasti tarvitaan muita tekijöitä, jotta homocysteiini voi tasapuolisesti ja fysiologisesti siirtyä joka suuntaan, kuten kohti rikkiaineenvaihdunnan alueen kärhimolekyyliä tauriinia.
Tauriinin mittaus olisi pitänyt liittää tähän homocysteiinipeilin muuttumisen paralleeli-ilmiöksi. Tiettyjen kehon kudosten tauriinin pitoisuuden pitäisi nousta, kun homocysteiini palaa takaisin aineenvaihduntaan siitä välitilastaan. Tosin tauriinin solun ulkoinen määrä on pieni, koska se on joissain solutyypeiss jopa 600:1 solun sisään hakeutuva aine. Se on kai vaikea hahmottaa. Sen mahdollinen ( ja todennäköinen) aineenvaihdunnan häiriö myös tekee sen arvion vaikeaksi. Jokin parametri rikkiaineenvaihdunnasta pitäisi kuitenkin olla tauriininkin osalta. Tauriini on varsinkin sydänlihaksen ja hermokudoksen eräs tärkeä molekyyli.
Jotta tauriini ja rikkiaineenvaihduntatie saataisiin tasapainoon, siihen kyllä pitäisi lisätä K1-vitamiinin puolelta ainakin vihreitä vihanneksia ja orgaanista rikkiä jossain muodossa. Saattaa olla, että monet näistä koehenkilöistä ovat lisäksi jollain antikoagulantilla tai tilassa, missä K1-vitamiinin saanti on vähennettyä tietoisesti tai jopa antagonisoitua.
Koejärjestely siis ei ole edullisesti asennettu, jos koetuloksena etsitään (yhden) taudin tai taudinoireen) insidenssin vähenemistä. Tauti on rikkiaineenvaihdunnan tauteja myös, ellei aivan ensisijaisesti, primaaristi. Muutama keski-iän vuoden aikanen pilleri muutamaa vitamiinia ei korjaa koko iän rikkiaineenvaihdunnan vika-asennoinnin aiheuttamaa tilannetta. Jo lapsuudesta tulisi tottua vihreän ravinnon runsaaseen käyttöön ja kasvisperäisten rasvojen suosimiseen. Ehkä runsaatkin tarvittavat K-vitamiinien saannit pitävät sitten rheologiset kartat normaalina, kalsiumit integroituina, mukopolysakkaridt, apc-molekyylit , C ja S-proteiinit ym funktionaalisina - luuston rakenteesta nyt puhumattakaan.
TrioBe ( jossa ei varmaan mitään vikaa hyödyllisenä vitamiinina ole) voitaisiin suositella esim. käyttäväksi siten, että henkilöllä on jotain K1-vitamiinipitoista kasvisöljyä ravinnossa ( soijaöljy, oliiviöljy, rapsiöljy sekä esim broccoli tai salaattiaterioita päivittäin tai useasti viikossa. Voisi suositella myös valkosipulikapseleita tai valkosipulin ja sipulin käyttöä.
Vasta rikkiaineenvaihdunnan normalisoiminen antaa edellytyksiä suonten sisäpintojen ENDOTEELIN siivoutumiselle ja intimapaksuuden normalisoitumiselle, vaikka metioniiniaineenvaihdunnan joustavuus on tärkeä ja trans-rasvahapot, parittomat ja haaralliset ja kovat rasvat saadaan pilkottua.
Varsinkin aivoille tämä laajempi rikkiaineenvaihdunnan kartoitus on tärkeää. Aivot tietysti nauttivat myös normaalista rikkiaineenvaihdunnasta, koska se heijastaa myös normaalia K1-vitamiinivaikutusta, mikä tarvitaan B6 vitamiinin ohella esim. myeliinin synteesiin aivan alkureaktioista ja keramideista viimeiseen sulfatidiin saakka hyvässä tasapainossa aivojen remodeling prosesseissa (, joka sekin omaa tietyn uudistumisensa, eikä se ole vain luusto, joka koko ajan tekee remodelling-työtä)
Aviojen osalta myös Plasman Hcy on tärkeä normalisoida.
Muistiin 27.3.2008 9:24
7.5. 2013
Kommentti artikkeliin Svensson S. , Melle´n A. Vad kan vi lära av marknadsföringen av TrioBe? In: Debatt och brev. Läkartidningen Nr 9, 2007. Vol 104, s. 690.
Ruotsin Lääkärilehti mainitsee, että TrioBe(Vitamiini B12, B6 ja foolihappokombinaatio) on ollut eräissä tutkimuksissa käytettynä P-Hcy (plasman homocysteiinin) arvojen laskemisen. Tuloksessa sanottiin, että vaikka homocysteiiniarvoja saadaan vähenemään, ei havaittu kuitenkaan mitään edullista kliinistä muutosta, esim. laskua insidenssissä sydän- ja verisuonitautien tai mortaliteetin suhteen.
Tutkimukset olivat HOPE-2 ja NORVIT, jotka olivat julkaistu maaliskuussa 2006 ja sitten eräs aiempi suuri randomisoitu tutkimus, joka oli julkaistu jo vuonna 2004. Norjalaisesta tutkimuksesta jopa sanottiin, että kombinaatio saattoi lisätäkin riskejä.
Eikä ihme.
KOMMENTTINI:
Arvelen, että tässä tutkimusasettelussa täytyy olla jokin puute ellei virhe. Se saattaa olla seuraava.
B12 ja foolihappo kyllä nostavat takaisin homocysteiiniä aktiiviin metioniiniin päin (SAM) , mikä on edullista, mutta ilmeisen epätasapainoisesti--- samalla kohti tauriinia ja detoksikoivia ja aktiiveja sulfaatteja suuntaava vitamiiniapu pelkästä B6 vitamiinista voi olla riittämätön yksinään.
B6-vitamiinin tukena varmasti tarvitaan muita tekijöitä, jotta homocysteiini voi tasapuolisesti ja fysiologisesti siirtyä joka suuntaan, kuten kohti rikkiaineenvaihdunnan alueen kärhimolekyyliä tauriinia.
Tauriinin mittaus olisi pitänyt liittää tähän homocysteiinipeilin muuttumisen paralleeli-ilmiöksi. Tiettyjen kehon kudosten tauriinin pitoisuuden pitäisi nousta, kun homocysteiini palaa takaisin aineenvaihduntaan siitä välitilastaan. Tosin tauriinin solun ulkoinen määrä on pieni, koska se on joissain solutyypeiss jopa 600:1 solun sisään hakeutuva aine. Se on kai vaikea hahmottaa. Sen mahdollinen ( ja todennäköinen) aineenvaihdunnan häiriö myös tekee sen arvion vaikeaksi. Jokin parametri rikkiaineenvaihdunnasta pitäisi kuitenkin olla tauriininkin osalta. Tauriini on varsinkin sydänlihaksen ja hermokudoksen eräs tärkeä molekyyli.
Jotta tauriini ja rikkiaineenvaihduntatie saataisiin tasapainoon, siihen kyllä pitäisi lisätä K1-vitamiinin puolelta ainakin vihreitä vihanneksia ja orgaanista rikkiä jossain muodossa. Saattaa olla, että monet näistä koehenkilöistä ovat lisäksi jollain antikoagulantilla tai tilassa, missä K1-vitamiinin saanti on vähennettyä tietoisesti tai jopa antagonisoitua.
Koejärjestely siis ei ole edullisesti asennettu, jos koetuloksena etsitään (yhden) taudin tai taudinoireen) insidenssin vähenemistä. Tauti on rikkiaineenvaihdunnan tauteja myös, ellei aivan ensisijaisesti, primaaristi. Muutama keski-iän vuoden aikanen pilleri muutamaa vitamiinia ei korjaa koko iän rikkiaineenvaihdunnan vika-asennoinnin aiheuttamaa tilannetta. Jo lapsuudesta tulisi tottua vihreän ravinnon runsaaseen käyttöön ja kasvisperäisten rasvojen suosimiseen. Ehkä runsaatkin tarvittavat K-vitamiinien saannit pitävät sitten rheologiset kartat normaalina, kalsiumit integroituina, mukopolysakkaridt, apc-molekyylit , C ja S-proteiinit ym funktionaalisina - luuston rakenteesta nyt puhumattakaan.
TrioBe ( jossa ei varmaan mitään vikaa hyödyllisenä vitamiinina ole) voitaisiin suositella esim. käyttäväksi siten, että henkilöllä on jotain K1-vitamiinipitoista kasvisöljyä ravinnossa ( soijaöljy, oliiviöljy, rapsiöljy sekä esim broccoli tai salaattiaterioita päivittäin tai useasti viikossa. Voisi suositella myös valkosipulikapseleita tai valkosipulin ja sipulin käyttöä.
Vasta rikkiaineenvaihdunnan normalisoiminen antaa edellytyksiä suonten sisäpintojen ENDOTEELIN siivoutumiselle ja intimapaksuuden normalisoitumiselle, vaikka metioniiniaineenvaihdunnan joustavuus on tärkeä ja trans-rasvahapot, parittomat ja haaralliset ja kovat rasvat saadaan pilkottua.
Varsinkin aivoille tämä laajempi rikkiaineenvaihdunnan kartoitus on tärkeää. Aivot tietysti nauttivat myös normaalista rikkiaineenvaihdunnasta, koska se heijastaa myös normaalia K1-vitamiinivaikutusta, mikä tarvitaan B6 vitamiinin ohella esim. myeliinin synteesiin aivan alkureaktioista ja keramideista viimeiseen sulfatidiin saakka hyvässä tasapainossa aivojen remodeling prosesseissa (, joka sekin omaa tietyn uudistumisensa, eikä se ole vain luusto, joka koko ajan tekee remodelling-työtä)
Aviojen osalta myös Plasman Hcy on tärkeä normalisoida.
Muistiin 27.3.2008 9:24
7.5. 2013
Etiketter:
B-vitamiinit,
Hcy,
Rikkiaineenvaihdunnan molekyyli
Tauriini neuroprotektiivisten tekijöiden joukossa
Gliasolujen hemikanavista on ollut väitöskirja .
LÄHDE: STRIDH Malin. Glial hemichannels: A new route for chemical communication in brain. ISBN 978-91-628- 7468-1.
www.ub.gu.se/sok/dissdatabas/detaljvy.xml?id=7400
Työ koostuu neljästä osasta:
I. NMDA-reseptorivälitteinen N-asetyyliaspartaatin ulosvuoto: onko sillä fysiologista ja/ tai patologista merkitystä?
II. Solunulkoisella kalsiumvajeella indusoitu stimuloitunut aminohappojen ja glutationin ulosvuoto hippocampusnäytteestä : Onko konneksiinihemikanavat tässä osallisia?
III Adenosiinin stimuloitu ulosvuoto astroglian konneksiinihemikanavien kautta.
IV Luonnehditaan glutationin ulosvuotoa astroglian konneksiinihemikanavista.
Abstraktin sisällöstä
TAUSTA. Ekstrasellulaarinen (solun ulkoinen) neurokemia määrää normaalin aivofunktion ja myös neuronien kohtalon, jos aivoissa tapahtuu jokin vaurio kuten halvaus ( stroke). Tässä väitöskirjatyössä keskityttiin selvittämään intensiiviseen neuronistimulaatioon ( hermoärsytykseen) ja halvaukseen liittyviä extrasellulaarisia eli aivokudossolun ulkoisia tapahtumia. Näissä katsotaan esim glutamaattireseptoreitten (NMDAr) yliaktivaatiota ja vahvasti alentuneita extrasellulaarisia (ec) kalsiumjonipitoisuuksia (Ca++ ec) ja niitten vaikutusta neurotoksisten ja neuroprotektiivisten aineitten ulosvuotoon ( efflux) solusta.
METODI.Tässä työssä käytettiin koe-eläimen aivojen hippocampusalueen viljelyleikkeitä, jolloin pystyttiin analysoimaan paralleelisti soluista ulosvuotoa ( efflux) ja viivästynyttä hermosolukuolemaa (delayed nerve cell death), tilanteessa kun NMDA-reseptorit olivat yliaktivaatiotilassa tai ekstrasellulaarisesti oli Ca++ jonin puutetta neljännestunnin ( t=15 min).
I. NMDA-reseptorivälitteinen N-asetyyliaspartaatin ulosvuoto: onko sillä fysiologista ja/ tai patologista merkitystä?
HAVAINTOJA:
Ulosvuoto solusta NMDA-reseptoria stimuloitaessa oli selektiivistä ja siinä hallitsi sisältönä N-asetyyliaspartaatti ( N-Ac-Asp),antioksidantti GSH ( glutationi),PEA( fosfoetanolamini),
tauriini ja hypotauriini ( molemmat aminosulfonihapot).
24 tuntia myöhemmin seurasi viivästynyt neurotoksisuus samanaikaisilmiönä sille efflux- tyypille ( solusta ulos suuntautuvalle vuodolle), mikä liittyi 60 uM-NMDA-pitoisuuteen tai sitä korkeampaan NMDA pitoisuuksiin. Tämän ulosvuodon tie on vielä tuntematon, mutta vaikuttaa siltä, että se ei käytä hemikanavia eikä kalsium-kalmoduliinista riippuvaa kinaasiII:ta eikä NO-synteesiä.
Sellainen solusta ulosvuoto (efflux), joka aiheutui 15 minuuttia kestävästä puuttuvasta solunulkoisesta kalsiumjonipitoisuudesta (Ca++ec), aiheutti effluxia
näyteviipaleista, missä hallitsi glutationi (GSH), mutta mistä puuttui N-Ac-Asp , mikä viittaa siihen että ulosvuoto on gliasoluperäistä. Tämä efflux estyi gap- junktiota blokeeraavista aineista kuten carbenoxoloni, flufenaamihappo ja ET-1, endoteliini-1 ja tämä viittaa effluksiin, joka käyttää aktivoituneita hemikanavia ( puolinaisia gap junktioita). Hemikanavien osallistuminen vahvistettiin edelleen inhibitoristen effektien tutkimisellä : Inhibiittorina käytettiin astrogliiasoluissa runsaimpana esiintyvän konneksiinin Cx43 mimeetin tai sitä blokeeraavan ( estävän) peptidin estäjää.
Muitten mahdollisten kanavien inhibiittoreilla ei ollut vaikutusta ( Tässä katsottiin puriinireseptori , P2X7 reseptori , ja panneksiini-hemikanavia)
Volyymia säätelevät kanavatkaan eivät mahdollisesti osallistu tähän solusta ulosvuotoon, koska kerran hypertoninen väliaine ei alentanut sitä effluksia, mikä seurasi solunulkoisen aktiivin kalsiumjonin määrän laskusta.
Efflux oli mahdollisesti pääasiassa peräisin gliasoluista, koska niissä leikkeissä, joista neuronit olivat jo degeneroituneet , osoittautui esiintyvän samanlaista effluxtyyppiä kuin silloin, kun solunulkoinen aktiivi Ca++ puuttuu.
Nämä tutkimukset osoittavat, että solunulkoisen kalsiumin( Ca++ec) vaje aktivoi gliaalisten konneksiinihemikanavien avautumisen. Solun ulkoisen kalsiumpitoisuuden (Ca++ec) puute ei kuitenkaan indusoinut viivästynyttä hermosolukuolemaa niin kauan kuin hermosolun glutamaatin (GLU) ottokyky oli tallella.
Mutta kun käytettiin glutamaatin oton estäjiä ilmeni, että gliahemikanavien aukeneminen johti glutamaatin ulosvuotoon, mistä seurasi viivästynyt neuronaalinen toksisuus ja N-asetyyliaspartaatin ulosvuoto, jotka olivat samanlaisia vaikutuksia, mitä aiheutui NMDA-reseptorin yliaktiivisuudesta.
Toisessa koejärjestelyssä luonnehdittiin sitä ulosvuotoa ( efflux), mikä aiheutui primääristen astrogliasolujen viljelmässä kalsiumin(Ca++) puutetta indusoitaessa. Konneksiinihemikanavien kautta seurasi neuroprotektiivisen substanssin adenosiinin efflux ( ulosvuoto), kun käytettiin puriinireseptorin P2X7 inhibiittoria.
Osoitettiin myös, että kurkumiini (curcumin), joka pystyy aktivoimaan transkriptiotekijän Nrf2 ja täten monia antioksidanttigeenejä, lisäsi runsaasti sekä effluxia että glutationin solunsisäisiä määriä.
Pääasiallisin löytö tässä työssä on se, että astrogliaalisten konneksiinikanavien (Cx) avautuminen aiheuttaa neuroprotektiivisten substanssien ulosvuotoa solusta. Kuitenkin sellainen hemikanavien avautuminen, mikä tapahtuu glutamaatinottokapasiteetin ollessa alentuneena kuten aivohalvauksessa, aiheuttaa lisää neurotoksisuutta.
7.4.2008 14:49
Päivitys 7.5.2013
L Bright
LÄHDE: STRIDH Malin. Glial hemichannels: A new route for chemical communication in brain. ISBN 978-91-628- 7468-1.
www.ub.gu.se/sok/dissdatabas/detaljvy.xml?id=7400
Työ koostuu neljästä osasta:
I. NMDA-reseptorivälitteinen N-asetyyliaspartaatin ulosvuoto: onko sillä fysiologista ja/ tai patologista merkitystä?
II. Solunulkoisella kalsiumvajeella indusoitu stimuloitunut aminohappojen ja glutationin ulosvuoto hippocampusnäytteestä : Onko konneksiinihemikanavat tässä osallisia?
III Adenosiinin stimuloitu ulosvuoto astroglian konneksiinihemikanavien kautta.
IV Luonnehditaan glutationin ulosvuotoa astroglian konneksiinihemikanavista.
Abstraktin sisällöstä
TAUSTA. Ekstrasellulaarinen (solun ulkoinen) neurokemia määrää normaalin aivofunktion ja myös neuronien kohtalon, jos aivoissa tapahtuu jokin vaurio kuten halvaus ( stroke). Tässä väitöskirjatyössä keskityttiin selvittämään intensiiviseen neuronistimulaatioon ( hermoärsytykseen) ja halvaukseen liittyviä extrasellulaarisia eli aivokudossolun ulkoisia tapahtumia. Näissä katsotaan esim glutamaattireseptoreitten (NMDAr) yliaktivaatiota ja vahvasti alentuneita extrasellulaarisia (ec) kalsiumjonipitoisuuksia (Ca++ ec) ja niitten vaikutusta neurotoksisten ja neuroprotektiivisten aineitten ulosvuotoon ( efflux) solusta.
METODI.Tässä työssä käytettiin koe-eläimen aivojen hippocampusalueen viljelyleikkeitä, jolloin pystyttiin analysoimaan paralleelisti soluista ulosvuotoa ( efflux) ja viivästynyttä hermosolukuolemaa (delayed nerve cell death), tilanteessa kun NMDA-reseptorit olivat yliaktivaatiotilassa tai ekstrasellulaarisesti oli Ca++ jonin puutetta neljännestunnin ( t=15 min).
I. NMDA-reseptorivälitteinen N-asetyyliaspartaatin ulosvuoto: onko sillä fysiologista ja/ tai patologista merkitystä?
HAVAINTOJA:
Ulosvuoto solusta NMDA-reseptoria stimuloitaessa oli selektiivistä ja siinä hallitsi sisältönä N-asetyyliaspartaatti ( N-Ac-Asp),antioksidantti GSH ( glutationi),PEA( fosfoetanolamini),
tauriini ja hypotauriini ( molemmat aminosulfonihapot).
24 tuntia myöhemmin seurasi viivästynyt neurotoksisuus samanaikaisilmiönä sille efflux- tyypille ( solusta ulos suuntautuvalle vuodolle), mikä liittyi 60 uM-NMDA-pitoisuuteen tai sitä korkeampaan NMDA pitoisuuksiin. Tämän ulosvuodon tie on vielä tuntematon, mutta vaikuttaa siltä, että se ei käytä hemikanavia eikä kalsium-kalmoduliinista riippuvaa kinaasiII:ta eikä NO-synteesiä.
Sellainen solusta ulosvuoto (efflux), joka aiheutui 15 minuuttia kestävästä puuttuvasta solunulkoisesta kalsiumjonipitoisuudesta (Ca++ec), aiheutti effluxia
näyteviipaleista, missä hallitsi glutationi (GSH), mutta mistä puuttui N-Ac-Asp , mikä viittaa siihen että ulosvuoto on gliasoluperäistä. Tämä efflux estyi gap- junktiota blokeeraavista aineista kuten carbenoxoloni, flufenaamihappo ja ET-1, endoteliini-1 ja tämä viittaa effluksiin, joka käyttää aktivoituneita hemikanavia ( puolinaisia gap junktioita). Hemikanavien osallistuminen vahvistettiin edelleen inhibitoristen effektien tutkimisellä : Inhibiittorina käytettiin astrogliiasoluissa runsaimpana esiintyvän konneksiinin Cx43 mimeetin tai sitä blokeeraavan ( estävän) peptidin estäjää.
Muitten mahdollisten kanavien inhibiittoreilla ei ollut vaikutusta ( Tässä katsottiin puriinireseptori , P2X7 reseptori , ja panneksiini-hemikanavia)
Volyymia säätelevät kanavatkaan eivät mahdollisesti osallistu tähän solusta ulosvuotoon, koska kerran hypertoninen väliaine ei alentanut sitä effluksia, mikä seurasi solunulkoisen aktiivin kalsiumjonin määrän laskusta.
Efflux oli mahdollisesti pääasiassa peräisin gliasoluista, koska niissä leikkeissä, joista neuronit olivat jo degeneroituneet , osoittautui esiintyvän samanlaista effluxtyyppiä kuin silloin, kun solunulkoinen aktiivi Ca++ puuttuu.
Nämä tutkimukset osoittavat, että solunulkoisen kalsiumin( Ca++ec) vaje aktivoi gliaalisten konneksiinihemikanavien avautumisen. Solun ulkoisen kalsiumpitoisuuden (Ca++ec) puute ei kuitenkaan indusoinut viivästynyttä hermosolukuolemaa niin kauan kuin hermosolun glutamaatin (GLU) ottokyky oli tallella.
Mutta kun käytettiin glutamaatin oton estäjiä ilmeni, että gliahemikanavien aukeneminen johti glutamaatin ulosvuotoon, mistä seurasi viivästynyt neuronaalinen toksisuus ja N-asetyyliaspartaatin ulosvuoto, jotka olivat samanlaisia vaikutuksia, mitä aiheutui NMDA-reseptorin yliaktiivisuudesta.
Toisessa koejärjestelyssä luonnehdittiin sitä ulosvuotoa ( efflux), mikä aiheutui primääristen astrogliasolujen viljelmässä kalsiumin(Ca++) puutetta indusoitaessa. Konneksiinihemikanavien kautta seurasi neuroprotektiivisen substanssin adenosiinin efflux ( ulosvuoto), kun käytettiin puriinireseptorin P2X7 inhibiittoria.
Osoitettiin myös, että kurkumiini (curcumin), joka pystyy aktivoimaan transkriptiotekijän Nrf2 ja täten monia antioksidanttigeenejä, lisäsi runsaasti sekä effluxia että glutationin solunsisäisiä määriä.
Pääasiallisin löytö tässä työssä on se, että astrogliaalisten konneksiinikanavien (Cx) avautuminen aiheuttaa neuroprotektiivisten substanssien ulosvuotoa solusta. Kuitenkin sellainen hemikanavien avautuminen, mikä tapahtuu glutamaatinottokapasiteetin ollessa alentuneena kuten aivohalvauksessa, aiheuttaa lisää neurotoksisuutta.
7.4.2008 14:49
Päivitys 7.5.2013
L Bright
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)