(Miten ravinnon orgaaninen rikki suhtautuu kehon tauriinipitoisuuksiin, ei ole minun tiedossani.Voisiko ravinnon rikin puute heijastua tauriinin vähyytenä, en tiedä).
Orgaaninen rikki ravinnossa
Orgaanista rikkiä antavien aminohappojen tarpeena annettiin 1960-luvulla (Harper 1966) vähintäin 1,1 grammaa metioniinia ja cysteiiniä päivää kohden. Siihen aikaan RDA suositukset olivat 2,2 grammaa rikkiä aikuisille päivää kohden. Tarvetta on sittemmin tarkennettu aivan yksilötasolle.
Esimerkiksi proteiinien matala biologinen arvo ja matalat proteiinimäärät muodostuvat riskiksi, jos ravitsemukselliset tavat kovasti poikkeavat normaalista sekaravinnosta. Esim. vegaaneilla on pääenergianlähde palkokasveja, joitten metioniinipitoisuus on vain 18 - 41% referenssiproteiiniin verrattuna. Lisäksi viljoissa niitten pitoisuus on puolet vähempi. Tämän takia vegetariaaneilla ja vegaaneilla voi olla vajetta rikkiä sisältävistä aminohapoista, mikä voi heijastua GSH-arvoihin ( glutationipitoisuuksiin).
Asiaa on erityisesti alettu tutkia ja vuonna 1999 Krajcovicova-Kudlackova M. et al antoivat tästä raporttia vertaillen lakto-ovo-vegetariaanien, vegetariaanien ja vegaanien glutationi (GSH) pitoisuuksia punasoluista ja GSH:sta riippuvien entsyymien aktiviteettia. Kontrolliryhmä oli omnivora- henkilöitä, kaikkiruokaisia. Omnivoraryhmässä ei esiintynyt kenelläkään hypoproteinemiaa, kun taas vegaaneilla sitä oli 16 %:ssa. Lakto-ovo-vegetariaanien proteiinista oli 27 % animaalisesta lähteestä ja he saivat tasapainoisesti kaikkia aminohappoja ja heidän proteiinipitoisuutensa olivat samoilla tasoilla kuin omnivora-kontrolliryhmässä. Lakto-ovo-vegetariaaneilla oli etuna omnivoraryhmän suhteen korkeampi GSH- pitoisuus, koska he käyttivät enemmän hedelmiä ja vihanneksia kuin kaikkiruokaiset. Lakto-ovo-vegetariaaneilla oli riittävät GSH-varastot, mitä tarvittiin niihin entsymaattisiin reaktioihin, mitä vetyperoksidin (H2O2) tai lipidien hydroperoksidien (LOOH) katabolia vaatii tai mitä xenobioottien detoksikaatioon tarvitaan. Tämä heijastui punasolujen GSHPx ja GSH-S -transferaasi entsyymien pitoisuuksissa.
Jokainen voi alla olevasta taulukosta tarkistaa, saako tarpeeksi metioniinia ja cysteiiniä päivittäin omassa dieetissään.
Alla esimerkkejä metioniinista ja cysteiinistä ruoissa 100 grammassa elintarviketta
Ravinnon proteiinin orgaanista rikkiä sisältävät aminohapot met (mg) (summa met + cys , mg)
Banaani metioniini 11 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 28 mg)
Pavut metioniini 43 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 120 mg)
Cashew metioniini 270 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 550 mg)
Graham metioniini 160 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 320 mg)
Vihreät herneet metioniini 82 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 115 mg)
Kaura metioniini 230 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 620 mg)
Jogurtti metioniini 86 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 105 mg)
Maapähkinävoi , metioniini 220 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 510 mg)
Maapähkinät metioniini 260 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 590 mg)
Kaakaopulveri metioniini 220 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 600 mg)
Makkara metioniini 260 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 340 mg)
Rapu metioniini 690 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 1000 mg)
Kananpoika metioniini 450 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 680 mg)
Maksa , metioniini 480 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 770 mg)
Virvilät eli linssit metioniini 65 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 93 mg)
Maizena metioniini 6 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 11 mg)
Maissintähkä metioniini 67 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 93 mg)
Keitetty makaroni metioniini 69 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 130 mg)
Manteli metioniini 230 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 590 mg)
Mieto juusto 100 grammaa, metioniini 910 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 1010 mg)
Maito metioniini 610 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 820 mg)
Maitosuklaa metioniini 180 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 280 mg)
Porkkana metioniini 9 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 10 mg)
Naudanliha metioniini 510 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 650 mg)
Kuivattu persikka metioniini 87 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 116 mg)
Peruna metioniini 24 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 38 mg)
Savustettu lohi metioniini 840 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 1030 mg)
Sardiini metioniini 690 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 840 mg)
Sei metioniini 590 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 820 mg)
Seesamin siemen metioniini 900 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 1420 mg)
Soijaproteiini metioniini 1120 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 1960 mg)
Auringonkukansiemeniä metioniini 490 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 940 mg)
Sieni metioniini 40 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 45 mg)
Vehnä metioniini 140 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 290 mg)
Muna metioniini 440 mg ( Metioniininin ja cysteiinin summa 700 mg)
Olut metioniini 2 mg ( Metioniinin ja cysteiinin summa 6mg)
(Päivän metioniinin ja cysteiinin saantien summa________mg?)
Muita orgaanisen rikin lähteitä.
Hyvä lähde löytyy internetistä kirjailijoilta Haim D, Rabinowitrch J L, Brewster. sekä Virtanen AI. Onions and allied crops - Google böcker
Valkosipulin rikkiyhdisteistä
Alliini eli S-allyyli-cysteiinisulfoksidi SACS antaa hajotessaan DADS öljyä.
Valkosipuli sisältää myös allinaasientsyymiä, joka vapautuu, kun sipulia muserretaan.
Entsyymi muuttaa SACS.n allisiiniksi, typeksi ja palorypälehapoksi. Myöhemmin allisiini muodostaa DADS-yhdisteen, joka on diallyylidisulfidi ja sen tiosulfonaatteja.
DADS on pääkomponentti sipulin essentiellissä öljyssä, jota sipuli sisältää 0,06-0,1%.
Öljyssä on myös allyylipropyylidisulfidia hieman. DADS voi myös järjestyä tri- ja polysulfideiksi.
Metyyli ja propyylicysteiinisulfoksidit, joita on myös hiven valkosipulissa, voivat muodostaa metyyli- ja propyylidisulfideja ja tiettyjä polysulfideja (R-(S)n-R) , esim metyyli-allyyli-trisulfidin.
Sipulin ja valkosipulin säännöllisellä käytössä ajan mittaan saadaan terveydellistä etua aineenvaihduntaan, suolistoon ja verisuonistoon ilmeisesti, koska kehon oma rikkiaineenvaihdunta saa silloin tarvitsemaansa tukea ravinnosta, esim hyvin rikkirikkaat hepariinin sukuiset molekyylit voivat esteettä toteuttaa geneettistä ohjelmaansa ja entsyymit saavat helpommin tehomuotoaan (-SH) antioksidanttijärjestelmän suorittaessa rikkiryhmien tehokkaampaa reduktiota. Sipuli tuo mukanaan myös runsaasti hivenaineita, kuten seleeniä. .
21.3.2008 . Päivitystä 19.12.2008
Päivitystä 30.5. 2011
Vaikka orgaanista rikkiä olisi tarpeeksi ravinnossa, seuraava ongelmavyyhti on sitten siinä, muodostaako keho siitä lopputuotetta TAURIINIA vai jääkö tauriinilinjaan tarkoitettua hiiliketjua vain laboratiivisesti havaituksi liian korkeaksi välituotteen P-Hcy arvoksi. ja sitten onkin isot panelit siitä, onko P-HCy merkittävä vai ei ja pitääkö se normalisoida ja miksi se pitäisi normalisoida ja miten sen normalisoi.
KTS:
http://tauriini-kirjallisuutta.blogspot.com/2010/10/medicinsk-kommentar-tillskott-av-b.html
http://www.blogger.com/post-edit.g?blogID=4644208423653478218&postID=1239154238975615160
Joka tapauksessa tauriinia tarvitsee. Jos ei muualla olennaisesti, niin neuronisynapsissa. Sen tason puute taas on huonosti havaittavissa. B12 vitamiini voi olla indisoitu useamminkin kuin mitä sitä nykyään käytetään. lemmikkieläimen kissan ruoat voivat sisältää sitäkin enemmän kuin ihmisen.
Päivitystä 7.5. 2013
fredag 19 december 2008
Silmän linssi ja tauriini
Taurine and lens
TAURINE AND LENS_ Tauriini ja silmän linssi
Kun on tutkittu tarkasti sekä ihmisen (human) että naudan (bovine) silmän linssin epiteelisoluja, niissä on havittu tauriinia kuljettavaa proteiinia TauT, joka pystyy viemään tauriinia näihin silmän linssin pintasoluihin. Mutta lisäksi on havaittu, että laktoosista peräisin olevan monosakkaridin, galaktoosin, sokerialkoholimuoto, galaktitoli, alkaa tietyssä pitoisuudessa estää tauriinin kuljetusta sisään silmän epiteelisoluihin. Normaalisti linssin epiteelisolut nostavat tauriinin kuljetuskykyään vasteena hypertoniseen stressiin ja silloin lisääntyy tauriinin kuljetusproteiini TauT ja vastaavasti sen mRNA.
Ilmeisesti liika laktoosi ja tästä seuraava runsas galaktoosi haittaavat tätä normaalisäätöjärjestelmää. Aikuinen ei varsinaisesti ole mitenkään ”laktoosinpuuteessa” missään muotoa. Laktoosi ei ole essentielli molekyyli aikuiselle. Sen sijaan joissain tilanteissa voi sanoa, että galaktoosin muodostamiskyky on tärkeää. Jossain mielessä galaktoosi voi olla jopa aikuiselle essentielli molekyyli ravinnossa, vaikka normaalisti toimiikin hyvä entsyymijärjestelmä, joka pystyy tekemään UTP-energian, eräitten entsyymien ja glukoosin avulla UDP-galaktoosia moniin tiettyihin tarpeisiin kehossa glukoosifosfaateista käsin (UDP-Gluc).Asia on hahmottamaton.
On todettu että erittäin pikkutarkka PKU-dieetti on sellainen, että sitä noudatettaessa voi punasolujen UDP-glukoosi arvot olla aivan liian matalat ja täten kehossa mahdollisesti galaktoosia jäsenenä tarvitsevat rakenteet muodostuvat kehnommin.
( http://dc2.uni-bielefeld.de/dc2/kh/kh-biosyn)
Mutta yleisesti ei ole oikeastaan tiedossa, miten paljon gal- muotoa täytyy kehossa pystyä muodostumaan Itse asiassa sitä on aika paljon. Toisaalta myös galaktoosia tulee aika paljon maailman ruoissa, mutta sitä ei tavata mitata kuin ainoastaan harvinaisessa galaktosemiataudissa ja vain – kiitos sen taudin!- on olemassa kaikista ruoista galaktoosiluettelot internetissä. Suomessa se on niin harvinainen tauti, että sitä ei seulota.
Joku voi tietämättään käyttää runsaasti galaktoosia, jopa enemmän kuin ne, jotka juovat tavallista maitoa. Esim viikunassa on yli 4 grammaa galaktoosia 100 grammassa kun maidossa on galaktoosia. Kun maidon galaktoosi on pilkkoutunut esiin laktoosista , vain alle puolet laktoosin määrästä eli alle 2.5 grammaa 100 grammassa. Kahvissa on vähän vapaata galaktoosia. Toisissa maissa syödään runsaasti vapaata galaktoosia sisältävää kuten tomaattia, joten runsaan elintarvikkeen käytön takia galaktoosimäärää kertyy ateriaan sellaisissa kulttuureissa. Galaktoosi päästyään silmän sisään voi muuntua galaktitoliksi.
Lähde: Cammarata et al.
Osmoregulatory alterations in taurine uptake by cultured human and bovine lens epithelial cells. Invest Ophthalmol Vis Sci. 2002 Feb;43(2):425-33.
Tauriinin kaava NH2(CH2)2-SO3H, aminosulfonihappo.
Päivitystä 27.9.2007 15:05 Avainsanoja TAURIINI, LAKTOOSI, GALAKTOOSI, GALAKTITOLI, SILMÄN LINSSI
UTP, UDP-gluc. /LB
TAURINE AND LENS_ Tauriini ja silmän linssi
Kun on tutkittu tarkasti sekä ihmisen (human) että naudan (bovine) silmän linssin epiteelisoluja, niissä on havittu tauriinia kuljettavaa proteiinia TauT, joka pystyy viemään tauriinia näihin silmän linssin pintasoluihin. Mutta lisäksi on havaittu, että laktoosista peräisin olevan monosakkaridin, galaktoosin, sokerialkoholimuoto, galaktitoli, alkaa tietyssä pitoisuudessa estää tauriinin kuljetusta sisään silmän epiteelisoluihin. Normaalisti linssin epiteelisolut nostavat tauriinin kuljetuskykyään vasteena hypertoniseen stressiin ja silloin lisääntyy tauriinin kuljetusproteiini TauT ja vastaavasti sen mRNA.
Ilmeisesti liika laktoosi ja tästä seuraava runsas galaktoosi haittaavat tätä normaalisäätöjärjestelmää. Aikuinen ei varsinaisesti ole mitenkään ”laktoosinpuuteessa” missään muotoa. Laktoosi ei ole essentielli molekyyli aikuiselle. Sen sijaan joissain tilanteissa voi sanoa, että galaktoosin muodostamiskyky on tärkeää. Jossain mielessä galaktoosi voi olla jopa aikuiselle essentielli molekyyli ravinnossa, vaikka normaalisti toimiikin hyvä entsyymijärjestelmä, joka pystyy tekemään UTP-energian, eräitten entsyymien ja glukoosin avulla UDP-galaktoosia moniin tiettyihin tarpeisiin kehossa glukoosifosfaateista käsin (UDP-Gluc).Asia on hahmottamaton.
On todettu että erittäin pikkutarkka PKU-dieetti on sellainen, että sitä noudatettaessa voi punasolujen UDP-glukoosi arvot olla aivan liian matalat ja täten kehossa mahdollisesti galaktoosia jäsenenä tarvitsevat rakenteet muodostuvat kehnommin.
( http://dc2.uni-bielefeld.de/dc2/kh/kh-biosyn)
Mutta yleisesti ei ole oikeastaan tiedossa, miten paljon gal- muotoa täytyy kehossa pystyä muodostumaan Itse asiassa sitä on aika paljon. Toisaalta myös galaktoosia tulee aika paljon maailman ruoissa, mutta sitä ei tavata mitata kuin ainoastaan harvinaisessa galaktosemiataudissa ja vain – kiitos sen taudin!- on olemassa kaikista ruoista galaktoosiluettelot internetissä. Suomessa se on niin harvinainen tauti, että sitä ei seulota.
Joku voi tietämättään käyttää runsaasti galaktoosia, jopa enemmän kuin ne, jotka juovat tavallista maitoa. Esim viikunassa on yli 4 grammaa galaktoosia 100 grammassa kun maidossa on galaktoosia. Kun maidon galaktoosi on pilkkoutunut esiin laktoosista , vain alle puolet laktoosin määrästä eli alle 2.5 grammaa 100 grammassa. Kahvissa on vähän vapaata galaktoosia. Toisissa maissa syödään runsaasti vapaata galaktoosia sisältävää kuten tomaattia, joten runsaan elintarvikkeen käytön takia galaktoosimäärää kertyy ateriaan sellaisissa kulttuureissa. Galaktoosi päästyään silmän sisään voi muuntua galaktitoliksi.
Lähde: Cammarata et al.
Osmoregulatory alterations in taurine uptake by cultured human and bovine lens epithelial cells. Invest Ophthalmol Vis Sci. 2002 Feb;43(2):425-33.
Tauriinin kaava NH2(CH2)2-SO3H, aminosulfonihappo.
Päivitystä 27.9.2007 15:05 Avainsanoja TAURIINI, LAKTOOSI, GALAKTOOSI, GALAKTITOLI, SILMÄN LINSSI
UTP, UDP-gluc. /LB
fredag 21 november 2008
Akiivi tauriinin soluunotto. TauT, Tauriininkuljettaja
Tauriinin kuljettajaproteiini, TauT (taurine transporter)
TauT on proteiini jossa on 590-655 aminohapon peptidiketju. Molekyylipaino on 65- 74 kDa.
TauT kuuluu Na+ ja Cl- joneista riippuviin kuljettajaproteiineihin.
On päätelty että
TauT sietää sekä sulfanaatti- että sulfinaattiryhmiä.
Tauriinin sisäänpääsyn tehokkaat inhibiittorit ovat beta-alaniini ja hypotauriini
TauT on proteiini jossa on 590-655 aminohapon peptidiketju. Molekyylipaino on 65- 74 kDa.
TauT kuuluu Na+ ja Cl- joneista riippuviin kuljettajaproteiineihin.
On päätelty että
- siinä on 12 hydrofobista "membrane spanning" domaania. Sekä C-terminaali että N- terminaali ovat sytosolin puolella.
- siinä on kaksi mahdollista glykosylaatiokohtaa toisessa solun ulkopuolisessa silmukassa
- siinä on useita mahdollisia fosforylaatiokohtia PKC entsyymille ja cAMP:stä riippuvalle PKA entsyymeille ja kaseiinikinaasi II-entsyymille solun sisälläolevissa silmukoissa ja C-terminaalissa
- Lisäksi on näyttöä siitä, että ensimmäinen TauT:n solunulkoinen silmukka osallistuu vuorovaikutuksiin natrium 8Na+) ja kloridi 8Cl-) jonien kanssa.
TauT sietää sekä sulfanaatti- että sulfinaattiryhmiä.
Tauriinin sisäänpääsyn tehokkaat inhibiittorit ovat beta-alaniini ja hypotauriini
Zwitterjoni
TAURIINI ( beta-aminoetaanisulfonihappo)
rakenteeltaan on zvitterjoni, toinen pää on aminoryhmä(+) ja toinen pää on sulfoniryhmä SO3(-) ryhmä.
TAURIINI on tärkeä orgaaninen osmolyytti solussa, varsinkin astrosyytissä, neuronissa, haiman a-soluissa. Ja tietysti sydämessä ja lihaksessa.
TAURIINILLA on suuri vesiliukoisuus ja se on huono diffundoitumaan membraanin läpi. Se on biokemiallisesti inertti ja se on huono kelatoimaan kationeja, joten se sopii nonsytotoksiseksi solun osmolyytiksi.
TAURIINI on mainio intrasellulaarisen osmoottisen paineenhienosäätäjä ja solun volyymin korjaaja osmoottisten häiriöitten yhteydessä.
Esim. Intrasellulaarisen ja extrasellulaarisen tauriinin pitoisuuksien kesken voi vallita suhde 600:1, joten tauriini näyttää olevan merkittävä tekijä.( Tämä arvio on tehty Ehrlichin ascites tuumorisoluista)
FUKTIONAALINEN TASAPAINO vallitsee tauriinin aktiivin soluun oton, pasiivisen vapautumisen ja kysteiinistä käsin syntetisoitumisen kesken.
TAURIINI on lopputuote metioniini-cysteiiniaineenvaihdunnasta-ja suurin osa siitä pysyttelee zvitterjonina.
(Kommenttini: TAURIINI inerttisyytensä takia on eritäin hyvin soveltuva elektrisesti ärtyvien kudosten soluvolyymin säätötehtäviin sillä se ei itse häiritse sähkoistä ärtyvyyttä, ellei sitten vaikuta niin, että se tehostaa fysiologisia edellytyksiä ärtyvyyden normaalitoiminnalle, mitä taas on vaikea havaita tutkimuksissa ja joudutaan poistogeenisiin tutkimuksiin).
Lähfe: Lambertin väitöskirja 2004
rakenteeltaan on zvitterjoni, toinen pää on aminoryhmä(+) ja toinen pää on sulfoniryhmä SO3(-) ryhmä.
TAURIINI on tärkeä orgaaninen osmolyytti solussa, varsinkin astrosyytissä, neuronissa, haiman a-soluissa. Ja tietysti sydämessä ja lihaksessa.
TAURIINILLA on suuri vesiliukoisuus ja se on huono diffundoitumaan membraanin läpi. Se on biokemiallisesti inertti ja se on huono kelatoimaan kationeja, joten se sopii nonsytotoksiseksi solun osmolyytiksi.
TAURIINI on mainio intrasellulaarisen osmoottisen paineenhienosäätäjä ja solun volyymin korjaaja osmoottisten häiriöitten yhteydessä.
Esim. Intrasellulaarisen ja extrasellulaarisen tauriinin pitoisuuksien kesken voi vallita suhde 600:1, joten tauriini näyttää olevan merkittävä tekijä.( Tämä arvio on tehty Ehrlichin ascites tuumorisoluista)
FUKTIONAALINEN TASAPAINO vallitsee tauriinin aktiivin soluun oton, pasiivisen vapautumisen ja kysteiinistä käsin syntetisoitumisen kesken.
TAURIINI on lopputuote metioniini-cysteiiniaineenvaihdunnasta-ja suurin osa siitä pysyttelee zvitterjonina.
(Kommenttini: TAURIINI inerttisyytensä takia on eritäin hyvin soveltuva elektrisesti ärtyvien kudosten soluvolyymin säätötehtäviin sillä se ei itse häiritse sähkoistä ärtyvyyttä, ellei sitten vaikuta niin, että se tehostaa fysiologisia edellytyksiä ärtyvyyden normaalitoiminnalle, mitä taas on vaikea havaita tutkimuksissa ja joudutaan poistogeenisiin tutkimuksiin).
Lähfe: Lambertin väitöskirja 2004
Tauriini osmolyyttinä
Lambertin abstrakti: Solun turpoamisen korjaus tauriinilla, solun osmolyytillä
Lähde: LAMBERT Ian Henry
Regulation of the cellular content of the organic osmolyte taurine in mammalian cells
http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&cpsidt=16150858
Lambertin tauriinityön abstraktista taustateoriaa ja hahmotusta
KUVA:
http://www1.bio.ku.dk/forskning/cu/cf/taurin/
Tausta
MUUTOS solunsisäisten osmolyyttien pitoisuudessa tai solun ulkoisten osmolyyttien toonisuudessa johtaa nopeaan solukalvon läpi suuntautuvaan (transmembraaniseen) vedenvirtaukseen nisäkässoluissa, kunnes taas solun sisä- ja ulkotilan toonisuudet ovat jälleen saaneet tasapainon (ekvilibrium). (Tämä on tiedetty jo kauan, mutta minkä molekyylien varassa ja välittämänä tämä järjestelmä häiriöttä toimii mitä erilaisimmissa solujärjestelmissä, se on myöhempää tietämystä)
Useimmat solut vastaavat osmoottiseen turpoamiseen aktivoimalla jonien ja orgaanisten osmolyyttien virtauksille ns. volyymille herkkiä vuototeitä (volume-sensitive flux pathways) ja siten solu hankkii nopeilla siirtymillä alkuperäisen soluvolyyminsa takaisin.
TAURIINI on tärkeä orgaaninen osmolyytti nisäkässoluissa.
Jos solu turpoaa osmoottisista syistä, mitä sitten tapahtuu?
Jos tapahtuu osmoottinen solun turpoama, tauriinia vapautuu volyymille herkkien tauriinin ulosvuotoaukkojen kautta (volume-sensitive taurine efflux pathway ) ja samalla vähentyy tauriinin soluunotto, joka tapahtuu aktiivisti tauriinispesifisen tauriininkuljettajaproteiinin TauT (taurine transporter TauT) avulla.
Volyyminkorjaus vaihtelee ajallisesti solutyypistä toiseen johtuen seuraavista seikoista:
(a) solun signaalikaskadit
(b) sekundäärilähettien profiili
(c) spesifisten kuljettajien aktivaatio
(d) seuraamusten sarja, jossa säätyy uudestaan solun osmolyyttien pitoisuudet ja solun volyymi
Tutkija käytti seuraavia erilaisia solumalleja biologisena systeeminä:
Ehrlich ascites tumorisolut r
NIH3T3 hiiren fibroblastit
HeLa solut.
Eikosanoidit omaavat osaa tauriinin vapautumisessa.
Näissä biologisissa systeemeissä tutkija havaitsi, että
(a) fosfolipaasin( PLA) välittämä arakidonihapon mobilisaatio fosfolipideistä
(b) sitä seuraava rasvahappojen oksidaatio lipoxygenaasisysteemillä ( lipoxygenaaseilla,joilla muodostuu tehokkaita eikosanoideja) olivat essentiellejä elementtejä siinä signaalikaskadissa, mitä solujen turpoaminen aktivoi ja mikä johti osmolyyttien vapautumiseen.
Moni tekijä on modulaattorina.
Moduloivia tekijöitä solusignaalikaskadille ja tauriinin volyymisensitiivisen vuototien aktiivisuudelle ovat
(a) sytoskeletonin elementit
(b) proteiinityrosiinikinaasit ja- fosfataasit
(c) GTP-molekyyliin sitoutuvat proteiinit
(d) kalsium—kalmoduliini
(e) reaktiiviset happilajit (ROS)
(f) nukleotidit (nt)
TauT omaa säätelynsä
TauT- molekyylin ( tauriinin solun sisään kuljettajan) aktiviteetin säätelyssä on tärkeitä osatekijöitä seuraavat:
(a) seriini/threoniini-fosforylaatio aktiivissa tauriininottosysteemissä TauT tai sen oletetussa säätelijässä, regulaatorissa.
(b) muutos kalvopotentiaalissa.
Katsauksessa esitetään kaavana se solutapahtumien ketju, mikä aktivoituu solun turpoamisesta ja johtaa voluýymisensitiivisen efflux-tien aktivoitumiseen, jolliin tauriinia vuotaa pois solusta.
Päivitys 25.5. 2011
Tässä työssään tutkija selvittää tapahtumien ketjun, mikä lähtee liikkeelle kun solu turpoaa
ja johtaa volyymisensitiivisten teitten aktivoitumiseen ( ja täten tilanteen uudelleen arvioimiseen ja korjaamiseen- tai kuten käytännössä - korjausyritykseen - mahdollisuuksien mukaan).
21.11.2008 12:33
Originaaliteksti:
Change in the intracellular concentration of osmolytes or the extracellular tonicity results in a rapid transmembrane water flow in mammalian cells until intracellular and extracellular tonicities are equilibrated. Most cells respond to the osmotic cell swelling by activation of volume-sensitive flux pathways for ions and organic osmolytes to restore their original cell volume. Taurine is an important organic osmolyte in mammalian cells, and taurine release via a volume-sensitive taurine efflux pathway is increased and the active taurine uptake via the taurine specific taurine transporter TauT decreased following osmotic cell swelling. The cellular signaling cascades, the second messengers profile, the activation of specific transporters, and the subsequent time course for the readjustment of the cellular content of osmolytes and volume vary from cell type to cell type. Using Ehrlich ascites tumor cells, NIH3T3 mouse fibroblasts and HeLa cells as biological systems, it is revealed that phospholipase A2-mediated mobilization of arachidonic acid from phospholipids and subsequent oxidation of the fatty acid via lipoxygenase systems to potent eicosanoids are essential elements in the signaling cascade that is activated by cell swelling and leads to release of osmolytes. The cellular signaling cascade and the activity of the volume-sensitive taurine efflux pathway are modulated by elements of the cytoskeleton, protein tyrosine kinases/phosphatases, GTP-binding proteins, Ca2+/calmodulin, and reactive oxygen species and nucleotides. Serine/threonine phosphorylation of the active taurine uptake system TauT or a putative regulator, as well as change in the membrane potential, are important elements in the regulation of TauT activity. A model describing the cellular sequence, which is activated by cell swelling and leads to activation of the volume-sensitive efflux pathway, is presented at the end of the review.
Päivitys 7.5. 2013
Lähde: LAMBERT Ian Henry
Regulation of the cellular content of the organic osmolyte taurine in mammalian cells
http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&cpsidt=16150858
Lambertin tauriinityön abstraktista taustateoriaa ja hahmotusta
KUVA:
http://www1.bio.ku.dk/forskning/cu/cf/taurin/
Tausta
MUUTOS solunsisäisten osmolyyttien pitoisuudessa tai solun ulkoisten osmolyyttien toonisuudessa johtaa nopeaan solukalvon läpi suuntautuvaan (transmembraaniseen) vedenvirtaukseen nisäkässoluissa, kunnes taas solun sisä- ja ulkotilan toonisuudet ovat jälleen saaneet tasapainon (ekvilibrium). (Tämä on tiedetty jo kauan, mutta minkä molekyylien varassa ja välittämänä tämä järjestelmä häiriöttä toimii mitä erilaisimmissa solujärjestelmissä, se on myöhempää tietämystä)
Useimmat solut vastaavat osmoottiseen turpoamiseen aktivoimalla jonien ja orgaanisten osmolyyttien virtauksille ns. volyymille herkkiä vuototeitä (volume-sensitive flux pathways) ja siten solu hankkii nopeilla siirtymillä alkuperäisen soluvolyyminsa takaisin.
TAURIINI on tärkeä orgaaninen osmolyytti nisäkässoluissa.
Jos solu turpoaa osmoottisista syistä, mitä sitten tapahtuu?
Jos tapahtuu osmoottinen solun turpoama, tauriinia vapautuu volyymille herkkien tauriinin ulosvuotoaukkojen kautta (volume-sensitive taurine efflux pathway ) ja samalla vähentyy tauriinin soluunotto, joka tapahtuu aktiivisti tauriinispesifisen tauriininkuljettajaproteiinin TauT (taurine transporter TauT) avulla.
Volyyminkorjaus vaihtelee ajallisesti solutyypistä toiseen johtuen seuraavista seikoista:
(a) solun signaalikaskadit
(b) sekundäärilähettien profiili
(c) spesifisten kuljettajien aktivaatio
(d) seuraamusten sarja, jossa säätyy uudestaan solun osmolyyttien pitoisuudet ja solun volyymi
Tutkija käytti seuraavia erilaisia solumalleja biologisena systeeminä:
Ehrlich ascites tumorisolut r
NIH3T3 hiiren fibroblastit
HeLa solut.
Eikosanoidit omaavat osaa tauriinin vapautumisessa.
Näissä biologisissa systeemeissä tutkija havaitsi, että
(a) fosfolipaasin( PLA) välittämä arakidonihapon mobilisaatio fosfolipideistä
(b) sitä seuraava rasvahappojen oksidaatio lipoxygenaasisysteemillä ( lipoxygenaaseilla,joilla muodostuu tehokkaita eikosanoideja) olivat essentiellejä elementtejä siinä signaalikaskadissa, mitä solujen turpoaminen aktivoi ja mikä johti osmolyyttien vapautumiseen.
Moni tekijä on modulaattorina.
Moduloivia tekijöitä solusignaalikaskadille ja tauriinin volyymisensitiivisen vuototien aktiivisuudelle ovat
(a) sytoskeletonin elementit
(b) proteiinityrosiinikinaasit ja- fosfataasit
(c) GTP-molekyyliin sitoutuvat proteiinit
(d) kalsium—kalmoduliini
(e) reaktiiviset happilajit (ROS)
(f) nukleotidit (nt)
TauT omaa säätelynsä
TauT- molekyylin ( tauriinin solun sisään kuljettajan) aktiviteetin säätelyssä on tärkeitä osatekijöitä seuraavat:
(a) seriini/threoniini-fosforylaatio aktiivissa tauriininottosysteemissä TauT tai sen oletetussa säätelijässä, regulaatorissa.
(b) muutos kalvopotentiaalissa.
Katsauksessa esitetään kaavana se solutapahtumien ketju, mikä aktivoituu solun turpoamisesta ja johtaa voluýymisensitiivisen efflux-tien aktivoitumiseen, jolliin tauriinia vuotaa pois solusta.
Päivitys 25.5. 2011
Tässä työssään tutkija selvittää tapahtumien ketjun, mikä lähtee liikkeelle kun solu turpoaa
ja johtaa volyymisensitiivisten teitten aktivoitumiseen ( ja täten tilanteen uudelleen arvioimiseen ja korjaamiseen- tai kuten käytännössä - korjausyritykseen - mahdollisuuksien mukaan).
21.11.2008 12:33
Originaaliteksti:
Change in the intracellular concentration of osmolytes or the extracellular tonicity results in a rapid transmembrane water flow in mammalian cells until intracellular and extracellular tonicities are equilibrated. Most cells respond to the osmotic cell swelling by activation of volume-sensitive flux pathways for ions and organic osmolytes to restore their original cell volume. Taurine is an important organic osmolyte in mammalian cells, and taurine release via a volume-sensitive taurine efflux pathway is increased and the active taurine uptake via the taurine specific taurine transporter TauT decreased following osmotic cell swelling. The cellular signaling cascades, the second messengers profile, the activation of specific transporters, and the subsequent time course for the readjustment of the cellular content of osmolytes and volume vary from cell type to cell type. Using Ehrlich ascites tumor cells, NIH3T3 mouse fibroblasts and HeLa cells as biological systems, it is revealed that phospholipase A2-mediated mobilization of arachidonic acid from phospholipids and subsequent oxidation of the fatty acid via lipoxygenase systems to potent eicosanoids are essential elements in the signaling cascade that is activated by cell swelling and leads to release of osmolytes. The cellular signaling cascade and the activity of the volume-sensitive taurine efflux pathway are modulated by elements of the cytoskeleton, protein tyrosine kinases/phosphatases, GTP-binding proteins, Ca2+/calmodulin, and reactive oxygen species and nucleotides. Serine/threonine phosphorylation of the active taurine uptake system TauT or a putative regulator, as well as change in the membrane potential, are important elements in the regulation of TauT activity. A model describing the cellular sequence, which is activated by cell swelling and leads to activation of the volume-sensitive efflux pathway, is presented at the end of the review.
Päivitys 7.5. 2013
Tauriinin funktiot
Sisältö
Tauriinin synteesi kehossa
Sappisuolojen muodostuminen.
Osmoregulaatio
Kalvorakenne ja funktio
Kalsiumin homeostaasi
Suomennosta Lambertin artikkelista:
Tauriinin synteesiteitä on useita on useita, mutta päätie on mainittu tässä nettilähteesä.
Cysteiinisulfonihappodekarboksylaasi muuttaa cysteiinisulfiinihapon hypotauriiniksi, mikä on tauriinin metioniinista ja cysteiinistä käsin tapahtuvan synteesin tahtia rajoittava reaktio.
Termejä:
Cysteine sulfonic acid decarboxylase, cysteiinisulfonihapon dekarboksylaasientsyymi
cysteine sulfinic acid, cysteiinisulfiinihappo
hypotaurine , hypotauriini
taurine , tauriini
methionine, metioniini aminohappo
cysteine. cysteiini aminohappo
Tauriinilla on useita fysiologisia tehtävi
Sappihappojen muodostus: Tauriini pystyy tehokkaasti konjugoitumaan sappihappoihin, koska se pysyy jonisoituna happamessakin miljöössä, mikä suoliston yläosassa ilmenee. Ihmisessä on kyky tehdä vaihde tauriinikonjugaateista glysiinikonjugaatteihin, jos tauriinin saatavuus on alentunut. kissoissa ei kehity tarpeeksi tauriinia eivätkä ne pysty käyttämään glysiiniä konjugaatioon, joten tauriini on niiden ruoassa välttämätön tekijä.
Osmoregulaatiosta on lähteen tekstissä enemmän.
Kalvorakenne ja funktio. Tauriini sitoutuu neutraaleihin fosfolipideihin ja tauriini-foisfolipidi-interaktio, mikä käsittää joniparimuodostuksia päätyryhmien kanssa, vaikuttaa kalvon ominaisuuksiin, esim arkkitehtuuriin ja kalvon fluiditeettiin. Tauriini estää fosfolipidien N-metylaatioita kuten konversiota fosfatidyletanolaminista kohti fosfatidylkoliinia.
Membrane structure and function: Taurine binds to neutral phospholipids and the taurine - phospholipid interaction, that involves formation of ion pairs between the head groups, affects the membrane property, i.e., architecture and fluidity. Taurine inhibits N-methylation of phospholipids, i.e., conversion of phosphatidyl ethanolamine to phosphatidyl choline.
Kalsiumhomeostaasi: Kalsiumin homeostaasissa kalsiumjoneja sitoutuu fosfatidylinositoleihin ja fosfatidylseriiniin ja tauriini lisää kalsiumin affiniteettia, hakeutumista fosfolipideihin, mutta samalla alentaa kalsiumin sitoutumiskykyä , kuten kalsiumin varastoitumiskykyä. Tauriini vaikuttaa niin kalsiumin ottoon kuin vapautumiseen.
Ca2+ homeostasis: Ca2+ binds to phosphatidyl inositol / phosphatidyl serine, and taurine increases the binding affinity of Ca2+ to phospholipids but reduces the binding capacity, i.e., Ca2+ storage capacity. Taurine affects Ca2+ uptake as well as release.
Antioksidatiivinen vaikutus. Tauriini ja vielä enemmän hypotauriini on antioksidanttinen vaikutuksesltaan.
Anti-oxidation: Taurine and to a greater extent hypotaurine have antioxidant activity.
Jonkikanavafunktio:Tauriini vaikutaa kloridikanaviin ja säätelee anionikanavien aktiivisuutta.
Ion channel function: Taurine affects Cl- current and regulates the activity of anion channels.
Hermonvälittäjäaineitten modulaatio. Tauriini tekee interaktiota Kloridikanavaproteiiniperheisiin, joissa vaikuttaa GABA- ja Gly.
Modulation of neurotransmission: Taurine interacts with the GABA- and glycine-gated family of Cl- channels.
21/11/2008 00:50:39
Päivitys 7.5. 2013
Tauriinin synteesi kehossa
Sappisuolojen muodostuminen.
Osmoregulaatio
Kalvorakenne ja funktio
Kalsiumin homeostaasi
- Tauriinin synteesi kehossa
Suomennosta Lambertin artikkelista:
Tauriinin synteesiteitä on useita on useita, mutta päätie on mainittu tässä nettilähteesä.
Cysteiinisulfonihappodekarboksylaasi muuttaa cysteiinisulfiinihapon hypotauriiniksi, mikä on tauriinin metioniinista ja cysteiinistä käsin tapahtuvan synteesin tahtia rajoittava reaktio.
Termejä:
Cysteine sulfonic acid decarboxylase, cysteiinisulfonihapon dekarboksylaasientsyymi
cysteine sulfinic acid, cysteiinisulfiinihappo
hypotaurine , hypotauriini
taurine , tauriini
methionine, metioniini aminohappo
cysteine. cysteiini aminohappo
Tauriinilla on useita fysiologisia tehtävi
Sappihappojen muodostus: Tauriini pystyy tehokkaasti konjugoitumaan sappihappoihin, koska se pysyy jonisoituna happamessakin miljöössä, mikä suoliston yläosassa ilmenee. Ihmisessä on kyky tehdä vaihde tauriinikonjugaateista glysiinikonjugaatteihin, jos tauriinin saatavuus on alentunut. kissoissa ei kehity tarpeeksi tauriinia eivätkä ne pysty käyttämään glysiiniä konjugaatioon, joten tauriini on niiden ruoassa välttämätön tekijä.
Osmoregulaatiosta on lähteen tekstissä enemmän.
Kalvorakenne ja funktio. Tauriini sitoutuu neutraaleihin fosfolipideihin ja tauriini-foisfolipidi-interaktio, mikä käsittää joniparimuodostuksia päätyryhmien kanssa, vaikuttaa kalvon ominaisuuksiin, esim arkkitehtuuriin ja kalvon fluiditeettiin. Tauriini estää fosfolipidien N-metylaatioita kuten konversiota fosfatidyletanolaminista kohti fosfatidylkoliinia.
Membrane structure and function: Taurine binds to neutral phospholipids and the taurine - phospholipid interaction, that involves formation of ion pairs between the head groups, affects the membrane property, i.e., architecture and fluidity. Taurine inhibits N-methylation of phospholipids, i.e., conversion of phosphatidyl ethanolamine to phosphatidyl choline.
Kalsiumhomeostaasi: Kalsiumin homeostaasissa kalsiumjoneja sitoutuu fosfatidylinositoleihin ja fosfatidylseriiniin ja tauriini lisää kalsiumin affiniteettia, hakeutumista fosfolipideihin, mutta samalla alentaa kalsiumin sitoutumiskykyä , kuten kalsiumin varastoitumiskykyä. Tauriini vaikuttaa niin kalsiumin ottoon kuin vapautumiseen.
Ca2+ homeostasis: Ca2+ binds to phosphatidyl inositol / phosphatidyl serine, and taurine increases the binding affinity of Ca2+ to phospholipids but reduces the binding capacity, i.e., Ca2+ storage capacity. Taurine affects Ca2+ uptake as well as release.
Antioksidatiivinen vaikutus. Tauriini ja vielä enemmän hypotauriini on antioksidanttinen vaikutuksesltaan.
Anti-oxidation: Taurine and to a greater extent hypotaurine have antioxidant activity.
Jonkikanavafunktio:Tauriini vaikutaa kloridikanaviin ja säätelee anionikanavien aktiivisuutta.
Ion channel function: Taurine affects Cl- current and regulates the activity of anion channels.
Hermonvälittäjäaineitten modulaatio. Tauriini tekee interaktiota Kloridikanavaproteiiniperheisiin, joissa vaikuttaa GABA- ja Gly.
Modulation of neurotransmission: Taurine interacts with the GABA- and glycine-gated family of Cl- channels.
21/11/2008 00:50:39
Päivitys 7.5. 2013
Tauriinin fysiologiasta ja aineenvaihdunnasta
Tauriini (TAURINE)
Links:
http://www2.imbf.ku.dk/CellSignalling/IHLambert/index_files/image006.jpg
Tiedemies Lambertin tutkimuksista suomennosta:
SOLUN VOLYYMI (tilavuus) on essentielli parametri soluerityksen säätelyssä, aineenvaihdunnassa, solun kasvussa ja programmoidussa solukuolemassa eli apoptoosissa. Mikä fakta tämän takana piilee? Solunsisäiset signaalikaskadit aktivoituvat normaalisti neuraalisista ja humoraalisista stimulaatioista, mutta ne voivat antaa vastetta myös soluvolyymin vaihtumiselle ja seuraamuksena aiheuttaa muutoksia kalvokuljetuksessa, aineenvaihdunnassa ja monessa geeniexpressiossa.
TAURIINI, biokemiallisesti inertti aminoetaanisulfonihappo on kvantitatiiviselta rooliltaan tärkeä pätevänä orgaanisena osmolyyttinä soluvolyymin kontrolloijana ( nisäkässoluissa). Niinpä usein solun tauriinipitoisuuden lisääntymä tai vähenemä indisoi soluvolyymin vaihtumista. Aivan viime vuosien satona ollaan opittu tietämään, että tauriinilla on fysiologisten vaikutustensa lisäksi myös merkitystä solun kohtaloon, esim tauriini vaikuttaa programmoituun solukuolemaan ( APOPTOSIS) mikä on essentielli seikka normaalikehityksessä.
TAURIININ FYSIOLOGISINA FUNKTIOINA pidetään vaikuttamista kalvorakenteeseen ja kalvotoimintaan, jonikanavafunktioon, solun kalsiumin homeostaasiin ja oksidatiiviseen tilaan.
TAURIINI on runsas aminohappo verkkokalvossa (retina), sydämessä ja lihaksessa. Solunsisäiset tauriinipitoisuudet vaihtelevat 10 mM (hiiren) fibroblastissa- 20-50 mM leukosyyteissä ja 40-50 mM Ehrlichin ascites tuumorisoluissa.
SOLUNSISÄINEN TAURIINIPITOISUUS ilmentää tasapainoa tauriinin aktiivin soluunoton, tauriinin synteesin ja solusta vapautumisen kesken.
TAURIININ SOLUUNOTTO tapahtuu natriumista (Na+), kloridista (Cl-) ja pH:sta sekä korkean affiniteetin tauriininkuljettajasta TauT riippuen.
TAURIININ SYNTEESI tapahtuu cysteiinistä (C, cys) ja metioniiniaminohapoista (M, met) käsin.
TAURIININ VAPAUTUMINEN SOLUSTA tapahtuu kuljetusprosessilla, mikä muistuttaa TauT funktiolle käänteistä tapahtumaa tai volyymiherkkää tauriinin vuotoa.
KEHON totaalin TAURIININ ALLASTA kontrolloi TauT, joka sijaitsee munuaisen proksimaalisen tubuluksen epiteelinharjassa ja distaalisen nefronin basolateraalisessa kalvossa.
TAURIINIA on animaalisissa soluissa luonnostaan, mutta kasveissa sitä ei ole.
LUONNOLLISIA RAVINTOLÄHTEITÄ ovat liha ja kala, mutta vegetariaanien tauriini on vain sitä, mitä heidän oma kehonsa tuottaa.
Suomennosta 21.11.2008 0:18
Päivitys 7.5. 2013
Links:
http://www2.imbf.ku.dk/CellSignalling/IHLambert/index_files/image006.jpg
Tiedemies Lambertin tutkimuksista suomennosta:
SOLUN VOLYYMI (tilavuus) on essentielli parametri soluerityksen säätelyssä, aineenvaihdunnassa, solun kasvussa ja programmoidussa solukuolemassa eli apoptoosissa. Mikä fakta tämän takana piilee? Solunsisäiset signaalikaskadit aktivoituvat normaalisti neuraalisista ja humoraalisista stimulaatioista, mutta ne voivat antaa vastetta myös soluvolyymin vaihtumiselle ja seuraamuksena aiheuttaa muutoksia kalvokuljetuksessa, aineenvaihdunnassa ja monessa geeniexpressiossa.
TAURIINI, biokemiallisesti inertti aminoetaanisulfonihappo on kvantitatiiviselta rooliltaan tärkeä pätevänä orgaanisena osmolyyttinä soluvolyymin kontrolloijana ( nisäkässoluissa). Niinpä usein solun tauriinipitoisuuden lisääntymä tai vähenemä indisoi soluvolyymin vaihtumista. Aivan viime vuosien satona ollaan opittu tietämään, että tauriinilla on fysiologisten vaikutustensa lisäksi myös merkitystä solun kohtaloon, esim tauriini vaikuttaa programmoituun solukuolemaan ( APOPTOSIS) mikä on essentielli seikka normaalikehityksessä.
TAURIININ FYSIOLOGISINA FUNKTIOINA pidetään vaikuttamista kalvorakenteeseen ja kalvotoimintaan, jonikanavafunktioon, solun kalsiumin homeostaasiin ja oksidatiiviseen tilaan.
TAURIINI on runsas aminohappo verkkokalvossa (retina), sydämessä ja lihaksessa. Solunsisäiset tauriinipitoisuudet vaihtelevat 10 mM (hiiren) fibroblastissa- 20-50 mM leukosyyteissä ja 40-50 mM Ehrlichin ascites tuumorisoluissa.
SOLUNSISÄINEN TAURIINIPITOISUUS ilmentää tasapainoa tauriinin aktiivin soluunoton, tauriinin synteesin ja solusta vapautumisen kesken.
TAURIININ SOLUUNOTTO tapahtuu natriumista (Na+), kloridista (Cl-) ja pH:sta sekä korkean affiniteetin tauriininkuljettajasta TauT riippuen.
TAURIININ SYNTEESI tapahtuu cysteiinistä (C, cys) ja metioniiniaminohapoista (M, met) käsin.
TAURIININ VAPAUTUMINEN SOLUSTA tapahtuu kuljetusprosessilla, mikä muistuttaa TauT funktiolle käänteistä tapahtumaa tai volyymiherkkää tauriinin vuotoa.
KEHON totaalin TAURIININ ALLASTA kontrolloi TauT, joka sijaitsee munuaisen proksimaalisen tubuluksen epiteelinharjassa ja distaalisen nefronin basolateraalisessa kalvossa.
TAURIINIA on animaalisissa soluissa luonnostaan, mutta kasveissa sitä ei ole.
LUONNOLLISIA RAVINTOLÄHTEITÄ ovat liha ja kala, mutta vegetariaanien tauriini on vain sitä, mitä heidän oma kehonsa tuottaa.
Suomennosta 21.11.2008 0:18
Päivitys 7.5. 2013
torsdag 20 november 2008
Tauriinista Wikipediasssa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tauriini
Suomesta on tullut hyvä artikkeli.
Tässä huomaa tauriinin merkityksen silmän kehitykselle.
Suomesta on tullut hyvä artikkeli.
Tässä huomaa tauriinin merkityksen silmän kehitykselle.
Entä jos tauriini puuttuu sydämestä?
Japanilaiset olivat kehittäneet poistogeenisen (KO) hiiren, jolta puuttui tauriinia kuljettava proteiini TauT (taurine transporter).Tämä rikkipitoinen beeta-aminohappo tauriini on runsain vapaasti esiintyvä aminohappo sydänlihaksessa ja muussa lihaksessa. Vaikka sen varsinaista fysiologista funktiota ei ole aiemmin osoitettu, on arveltu sen toimivat tärkeänä raudan liikkumisissa, kalsiumin käsittelyssä, osmoregulaatiossa ja sytoprotektiossa. Kun tutkijat alkoivat selvitellä tätä asiaa, he kehittelivät tauriininkuljettajavajeisen hiirimallin (TauTKO), jossa ilmeni myokardiaalisen ja muun lihastauriinin vaje verrattuna tavallisiin kontrollina käytettyihin hiiriin.
Mitä tapahtui TauTKO hiirien sydämissä ( tauriinivajeisessa sydämessä)? Sydänkammiot alkoivat muovautua uudestaan siten, että kammion seinamäpaksuus oheni ja sydän atrofioitui (surkastui) ja kardiomyosyytit tulivat pienemmiksi. Näihin sydämen rakenteellisiin muutoksiin liittyneenä sydämen minuuttivolyymi(CO) väheni ja sydämen toiminnan pettämistä ilmaisevat merkitsijägeenit säätyivät ylös (ANP, BNP ja beeta-MHC). Sen lisäksi ultrastruktuurissa oli vaurion merkkejä myofilamenteissa ja mitokondrioissa. Lisäksi TauTKO hiiren luustolihaksissa solutilavuudet alenivat, rakenteeseen tuli puutoksia ja rasituksenkestokapasiteetti väheni
.Ne merkitsijät, joita osmoottisessa stressissä säätyy ylös, kohosivat sekä sydämessä että luustolihaksissa (Hsp70, ATA2, S100A4). Tauriinin tyhjentyminen kudoksista aiheutti kardiomyosyyttien atrofiaa, mitokondriaalista ja lihassäievauriota ja sydämen vajaatoimintaa, joita vaikutuksia todennäköisesti tulee suhteuttaa tauriinin vaikutuksiin.
Tutkijoitten hankkimasta tiedosta päätellen tauriinin monet vaikutukset, kuten osmoregulaatio, mitokondriaalisten proteiinien expression säätely ja apoptoosin inhibitio yhdessä takaavat sydän- ja luustolihaksen rakenteen ja toiminnan kunnollisen ylläpidon
LÄHDE: Ito T, Kimura Y, Uozumi Y, Taurine depletion caused by knocking out the taurine transporter gene leads to cardiomyopathy with cardiac atrophy. J Mol Cell Cardiol. 2008 May;44(5):927-37. Epub 2008 Mar 18.
Päivitys 7.5. 2013
Mitä tapahtui TauTKO hiirien sydämissä ( tauriinivajeisessa sydämessä)? Sydänkammiot alkoivat muovautua uudestaan siten, että kammion seinamäpaksuus oheni ja sydän atrofioitui (surkastui) ja kardiomyosyytit tulivat pienemmiksi. Näihin sydämen rakenteellisiin muutoksiin liittyneenä sydämen minuuttivolyymi(CO) väheni ja sydämen toiminnan pettämistä ilmaisevat merkitsijägeenit säätyivät ylös (ANP, BNP ja beeta-MHC). Sen lisäksi ultrastruktuurissa oli vaurion merkkejä myofilamenteissa ja mitokondrioissa. Lisäksi TauTKO hiiren luustolihaksissa solutilavuudet alenivat, rakenteeseen tuli puutoksia ja rasituksenkestokapasiteetti väheni
.Ne merkitsijät, joita osmoottisessa stressissä säätyy ylös, kohosivat sekä sydämessä että luustolihaksissa (Hsp70, ATA2, S100A4). Tauriinin tyhjentyminen kudoksista aiheutti kardiomyosyyttien atrofiaa, mitokondriaalista ja lihassäievauriota ja sydämen vajaatoimintaa, joita vaikutuksia todennäköisesti tulee suhteuttaa tauriinin vaikutuksiin.
Tutkijoitten hankkimasta tiedosta päätellen tauriinin monet vaikutukset, kuten osmoregulaatio, mitokondriaalisten proteiinien expression säätely ja apoptoosin inhibitio yhdessä takaavat sydän- ja luustolihaksen rakenteen ja toiminnan kunnollisen ylläpidon
LÄHDE: Ito T, Kimura Y, Uozumi Y, Taurine depletion caused by knocking out the taurine transporter gene leads to cardiomyopathy with cardiac atrophy. J Mol Cell Cardiol. 2008 May;44(5):927-37. Epub 2008 Mar 18.
Päivitys 7.5. 2013
Tauriini on aminosulfonihappo
Tauriini on pieni funktionaalinen aminosulfonihappo. Siitä on ollut mainintaa biokemian kirjoissa jo 1960 luvulla ellei aiemmin.Harper mainitsi, että sitä on varsinkin sydämessä, joten onhan se sitten tärkeä.
Lisäksi on havaittu että se on tärkeä silmässä.
Tauriinilla ja fytiinillä on interaktio
Lisäksi on havaittu että se on tärkeä silmässä.
Tauriinilla ja fytiinillä on interaktio
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)